Minna Canth

  vanhat Parnassot -sarjan 43.

-1° C

37 kW/87

Nide 8 - Joulukuu 1974

https://hikkaj.blogspot.com/2021/03/minna-canth.html

↑

Tuostapa näpäyttämällä aloitan, muistaakseni, mitä mieltä olen ollut Minna Canthista (1844-1897), jonka kirjeitä Eila Pennanen Parnassossa nyt pöyhii. 

Arvossa, näemmä, olen aina pitänyt, niin kuin Pennanenkin.

Menneisyys niin lähellä -10-sivuisessa kirjoituksessaan Pennanen lukee Helle Kannilan toimittamaa 792-sivuista kirjaa Minna Canthin kirjeet, SKS 1973.

"Niissä on näkyvillä heikko ihminen kaikkine puutteineen ja kummallisuuksineen." 

Ei mikään yli-ihminen siis Minnakaan. Hän jäi seitsemän lapsen yksinhuoltajaäidiksi Johan Canthin kuoltua vuonna 1879; se seitsemäs lapsi, Lyyli, oli vielä vatsassa kehittymässä.

Edessä tenkkapoo?  Tomeraa naista ei yksi kuolema nitistä. 

Ei, vaan lähtö Jyväskylästä isän ja veljen kauppaa jatkamaan Kuopioon.

Myös kirjoja, näytelmiä kirjoittamaan.

Edessä seuraelämää maan huipulta: Brofeldtin veljekset, Erkot, Bergbomit, Järnefeltit.

Sitten eteen astuvat uudet vastoinkäymiset pahasisuisine kritiikkeineen, Meurmanit sun muut Yrjö Koskiset, vanhoilliset: eihän noin radikaaleja tasa-arvo-/ naisasia-ajatuksia sovi kansalle syöttää!

Tuota rataa se meni, ja lopulta nuokin esitellyt ystävät kaikkosivat. 

Minna jää yksin. Nyt edessä autius. Väsymys. Masennus.

"Korttipeli ja spiritismi lohdutuksena, kaikki näennäisesti hyvin, Minnan nauru kaikuu edelleenkin ja hän istuu keinutuolissaan leveänä ja hymyilevänä ja saattaa huvitella repäisevästikin, kun hänet houkutellaan seuraelämään", kuvailee Pennanen. (Muuten: nämäkin tunnetut veljet kävivät siellä lasia kuljettelemassa, vaikkei Pennanen sitä tiedäkään.)

Lapsista 16-vuotias, toiseksi vanhin, Elli-tytär huolestuu ja matkalla ollessaan varoittaa kirjeessä, ettei 'äitiä saanut jättää yksin miettimään, kun hän on sairas, ja että lapset eivät saaneet häiritä häntä jottei hän väsyisi'. 

Kirjeitä on puolentuhatta; ne on kirjoitettu 74 eri henkilölle. 

Pennanen on innoissaan kirjekokoelmasta: kirjeet ovat vaikuttavia, ajankuvauksena, henkilökuvien sarjana ja Minnan muotokuvana.

Eli löytyihän tästä vuoden 1974 viimeisestäkin Parnassosta taas edes yksi luettava kirjoitus, joka on jokaisen ymmärrettävissä ja joka pitää mukanaan vielä tulevan vuoden: tilauskuponki on näemmä reivtty lehdestä irti ja lähetetty. Vähän tosin tuntuu ja haiskahtaa: kunhan ei olisi herrainherkkua koko Parnasso 😔

Parnasso-sarja 1970 - 1975

kokonaisena:

1 - 2 - 3 - 4 - 5 - 6 - 7 - 8 - 9 - 10 - 11 - 12 - 13 - 14 - 15 - 16 - 17 - 18 - 19 - 20 - 21 - 22 - 23 - 24 - 25 - 26 - 27 - 28 - 29 - 30 - 31 - 32 - 33 - 34 - 35 - 36 - 37 - 38 - 39 - 40 - 41 - 42 - 43 - 44 - 45 - 46 - 47 - 48 - 49 - 50 - 51

omat KIRJA-ARVOSTELUT

Kirjavinkeissä

🏂 hiihdot 9 km 266 km/€ = 45 h

Hiljaa olen odottanut

9.

milloin hän astuu Kokon Kilpi-elämäkerrassa Volterin elämään

Nyt!

Nyt on Hilja Vanhakartanon (1884-1927) aika, kun neljännes kirjasta nautittuna. Vuosi 1905, Hilja on kahdenkymmenen, Volter kolmenkymmenen. Hilja aloitellut lääketieteen opintoja, Volter jo kuuluisa kirjailija, Helsingin yliopiston kirjaston amanuenssi, jo harmaantunut.

Ai että. Tämä on rakkaustarina jos mikä. Eivät tietenkään hyväksy porilaiset Hiljan varakkaat, kahden kolmen kartanon omistajavanhemmat köyhää huonokuuloista sulhasta vävykseen. Vaan mitäs noista.

Lukekaapas: Ovat sanasi kuin valoa minulle - Volter ja Hilja. Kirjapaja 2013. Mikä kirjeromanssi! Laura Kokko kokosi kansiin parin parin vuoden kirjeenvaihdon, joka johti rakkausavioliittoon. 

Oli Volter yritellyt muutaman kerran lähestyä naisväkeä, vaan vähemmän vakavissaan.

"syksyn 1905 tärkein ulkoinen tapaus oli uuden nojatuolin hankkiminen, jota hän jo kolmen vuoden ajan oli suunnitellut" /Kokko s. 229, veistelee Volter kirjeessä kustavilaiselle ystävälleen mainitsematta Hiljasta halaistua sanaa, vaikka Hilja pyörii päässä yöt ja päivät milloin onnellistuttaen milloin masennuttaen Kilven epävarmaa olotilaa.

Pian näemme mitä tuleman pitää, miten auvoiseksi rakkausavioliitto muodostuu, käyvätkö kirjeet toteen kaikkine odotuksineen.

ps

Ainakin Hääpuheeseen ainesta jakoi kirja aikoinaan meille.

omat KIRJA-ARVOSTELUT 

luen Laura Kokon Kilpi-elämäkertaa oheisineen 

1 - 2 - 3 - 4 - 5 - 6 - 7 - 8 - 9 - 10 - 11 - 12 - 13 - 14 - 15 - 16 - 17 - 18 - 19 - 20 - 21 - 22 - 23 - 24 - 25 - 26 - 27