15.
... verkoille matka käy ... |
Talon myynti- ja ostohuolet sekä Kustavin Lintukoto-huvilan rakennuspulmat; työpaikan vaihtaminen; muutto Turkuun perheen jäädessä Helsinkiin; sukuriidat; varallisuuserot; isän kuolema - siinä verkonkokemista nokko.
Sukulaishämmennys varallisuuseroineen nousee päällimmäiseksi avioelämän myrkyttäjänä: Hilja kahden kartanon tyttö Porista, Volter hyvin toimeentulevan merikapteenin poika Kustavista. Kumpikin tuntee olevansa riesa ja pelkkää ilmaa toisen suvulle.
"Harvalle on aineellisesti niin hyvin valjastettu eteen kuin meille ja sittenkin olemme nääntyä ja nurkuilemme. Sekä minä että sinä olemme siinä suhteessa yhtä heikkoja."
Niin se vaan elämä pyörittelee ja murskailee niinkin hohtoisia odotuksen rupeamia kuin mitä Hiljan ja Volterin seurusteluajoista oli luettavissa Laura Kokon koostamassa kirjekokoelmasta Ovat sanasi kuin valoa minulle - Volter ja Hilja. Onneksi ei käy, vielä, niin huonosti kuin toisessa kauniissa avioliitossa ja yhtä hennonkauniisti kirjoitetussa toisen kirjailijan yhdenäkin katkeavassa liitossa; niin, siinäpä Hannu Mäkelän rakkauskertomuksessa Valo.
Valoa näkyvissä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti