Tekijästä: Suomen arvostelijain liiton eli SARVin JÄSEN - ja sen tasossa huomaa 🤣😊🙃
Tietoja minusta
- hikkaj
- Vanheneva ja haurastuva: ilman sarvia ja kohta varmaan hampaita; exänä: ope (luokan-, erityis-), lautamies + ties mitä - ja mikä huvittavinta = humanististen tieteiden kandidaatti HUK. Tällä POTULLA eli potalla ähistään omanlaisesti, ylen viisaita vältellen. (Blog content may be published in part or entirety by any print, broadcast or internet/digital media outlet, or used by any means of social media sharing.)
maanantai 31. tammikuuta 2022
Larkinin perhettä koronaan
lauantai 29. tammikuuta 2022
Taipaleet taivaltavat
Kirja-arvostelu dialogina
"Pyrimme tavallisesti sovittamaan almanakkojamme yhteen parin viikon välein, jotta pysyisimme mukana toistemme vauhdissa. Harvoin on tullut vastaan hankalia yhteensattumia, mutta kerran..."
Into 2021 |
torstai 27. tammikuuta 2022
Lukemisen himo
SSAB on maailmanlaajuisesti toimiva pohjoismainen ja yhdysvaltalainen teräsyhtiö. SSAB kehittää erikoislujia teräksiä ja tarjoaa palveluja tuotteiden tueksi. Yhtiön lisäarvoa tarjoavat tuotteet ja palvelut on kehitetty tiiviissä yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Tavoitteena on vahvempi, kevyempi ja kestävämpi maailma. SSAB:llä on työntekijöitä yli 50 maassa ja tuotantolaitoksia Ruotsissa ja Suomessa. Yhtiö on noteerattu NASDAQ OMX Nordic Tukholmassa ja toissijaisesti NASDAQ OMX Helsingissä. Kuvaus on koostettu yhtiön vuosikertomuksen, tulostiedotteiden ja verkkosivujen perusteella.
Toimitusjohtaja Martin Lindqvist Hallituksen puheenjohtaja Lennart Evrell - Uskomaton on sanannälkä joillakuilla, kun roskaruokakin näyttää kelpaavan Tälle Lukijalle.
- -4°C 10 + 6 km 426km/€ 69 h
tiistai 25. tammikuuta 2022
Humoriskejä humoreskit
Neuvostoliitossa aikoinaan
1978 N-L:n viranomaiset painostivat Sergei Dovlatovin (1942-1990) pakkaamaan matkalaukun ja muuttamaan pois tieltä.
1981 pelkän uteliaisuuden painostamana, puheet Isosta Omenasta, oli minun (1950 -) vuoroni lentää perässä.
Siinä välissä, 1980, siellä tapettiin John Lennon (1940-1980) kadulle ovensa edustalle. Sen oven edestä juoksin, Sergei varmaan kävi kävellen katsomassa tuota paikkaa.
Sergei Dovlatov: Matkalaukku Idiootti 2012/2022 |
"Kannen sisäpuolelle oli liimattu valokuvia Rocky Marcianosta, Armstrongista, Joseph Brodskysta ja Gina Lollobrigidasta läpinäkyvissä vaatteissa. Tullimies yritti kynsiä Lollobrigidaa irti, mutta sai aikaiseksi vain naarmuja. Brodskyyn ei hän koskenut. Kysyi vain, kuka tuo on. Vastasin, että kaukainen sukulainen."
"Matkalaukun pohjalla lojui Pravdan sivu vuoden kahdeksankymmentä toukokuulta. Valtava otsikko ilmoitti: Eläköön suuri tiedemies! Keskellä sivua oli Karl Marxin muotokuva."
sunnuntai 23. tammikuuta 2022
Opiskelemassa
luokanopettajaksi Joensuussa 1971 - 1974
Kirjokansi 2021. 279 s. Kansi: Jussi Virratvuori |
Hannu Tikkanen - yksi Ilosaarirockin luojista. |
perjantai 21. tammikuuta 2022
Kenttäsairaala kriisipesäkkessä
Kirjokansi 2021. 175 s. Kansi: Jussi Virratvuori |
Niin, Hermeksen siivissä ensin ja nyt tässä Kenttäsairaalassa - Pakistanissa ja Afganistanissa ollaan ja ihmetellään talebanien aikaansaannoksia. Lannistavaa. Miltei toivotonta.
"Klinikan viereisen moskeijan seinistä ei ole mitään jäljellä ja ruumiita makaa päällekkäin pitkin moskeijan keskuslattiaa. Silpoutuneita raajoja, palaneita kasvoja ja ulos työntyneitä suolia. Paineaalto, kuumuus, naulat ja kuulat ovat tehneet tuhoa. Pommin ajoitus on ollut täydellinen, laukaisinta on painettu kesken perjantain jumalanpalveluksen."
Työskentele siellä sitten avustustöissä! Pommituksia, ampumisia, tappamista. Kuolemaa, silpoutumisia, haavoja. Kaikki ihmisten aikaansaannosta. Panee pohtimaan vähän sitä sun tätä kun siellä ympärillesi katsot, lukijana kysyt: onkohan tuo enää ihmisen touhua?
Näillä mennään, myös näinä päivinä, samoilla kuin kymmenen vuotta taapäin, minkä aikaisista sairaanhoitaja Tarja Tuovinen kertoo tässä uusimmassa kirjassaan romaanina, niin etteivät tosiasiat kärsi ja kirjan henkilöt tunnistaudu. Täyttä totta silti.
Kuoleman läheisyydessä ihmisen käytös muuttuu, sodan keskellä primitiivisyys ottaa vallan, perustarpeet työntyvät etualalle, myös seksuaaliset. Aikaa voi olla vähän, muuta nautintoa ei lainkaan. Avustustyöntekijät höyläävät toisiansa väsymystilan, turhautumisen, stressin, kaiken hallitsemattomuuden tilassa surkeissa oloissa.
Näistä kirjoittaa Tuovinen ja myös siitä miten Punaisen Ristin päämajassa Genevessä kaikki on toisin: ylellistä ylellisempää pihan viimeistä ruohonkortta, ravintolan valkoviiniä myöten.
"Kaisa Vallilla ei ole asiaa vanhaan ja arvokkaan näköiseen kivilinnaan. Siellä istuvat avustusjärjestön johtajat muhkeilla tuoleillaan, avarissa, valoisissa huoneissaan. Eri puolilta maailmaa komennuksilta saapuvat työntekijät ohjataan vaatimattomaan ja sokkeloiseen tiilirakennukseen pihan toiselle laidalle."
Mikä vastakohtaisuus! Äklöttää. - Anteeksi. Mutta jos tuonne päämajaan jäsenmaksurahani menevät, joudun harkitsemaan jäsenyyttä. Niin pitkälle lukiessani luiskahdan - liian pitkälle, tiedän tiedän.
Siis Tarjan tekstihän puree!
Suomalainen sairaanhoitaja Kaisa Valli on joutunut toiseen sotaan, sillä työpaikalla kyynärpäätaktiikka on muuttunut naisten kesken totaaliseksi kiusaamiseksi.
Inhorealismilla empatiapilkahduksin Tarja Tuovinen nostaa Kenttäsairaalassa eteemme avustustyöntekijöiden arjen paineet, asukkaiden arkielämän kaiken kauhun ja sekasortosotkun. Voimakkaasti vaikuttavan yhtäkkisyyden, yllättävyyden: kaikki hetkessä voi olla tosin - ja on.
Niinpä kirjakin yhdenäkin muuttuu jonkinasteiseksi dekkariksi: aletaan etsiä murhaajaa, eli kuka kahvillehaisevista työntekijöistä hiipi yöllä teltalle ja myrkytti kaliumkloridiruiskulla sairaalan sänkyyn pikku-Aishan.
Ilman tuota osin tarpeetontakin lisäjännitystä kirjassa olisi ollut jännitettä nokko.
mtvUUTISET: Taleban ja Tuovinen |
keskiviikko 19. tammikuuta 2022
Puheissa ihmisten kanssa
vähiin jääneet jos vierelläkulkijaa ei lasketa
- Äänioikeudentarkastaja lasin takaa: "Tässä ois kynä ja lappu, palauta kynä, pitää allekirjoittaa vielä."
- Opi, se joka harmittelee kun pelimerkit tahtovat loppua ennen uutta urkkoa ja se jolla oli mulea ääni (pikkutytön pelokkeena ja tämäkös sen tähden ei aikoinaan rohjennut astua keittiöön, missä Opi putkitöitään teki), oli liimailemassa äänestyslappuaan kirjekuoreen. Kun nousi tuoliltaan, vaihdettiin paikkoja ja muutaman sanasen: "Sie jo hukkasit äänesi."
- Seppo lätkää leiman äänestyslappuun ja ojentaa kuoren liimattavaksi: "Mites hiihot?" "Vasta tultiin. Tuuli niin pirusti. Yhtä paljon kun sillon kun ne putos sillä pienkonneellaan jäälle." "Paljonko koossa?" "Kolome ja puolsataa, vasta."
- Ipon kautta koukkasin vastatuuleen potkurilla kyliltä pois - mikä myräkkä! Kahviteltiin ja ihmeteltiin kun olivat soittaneet jotta etkö tule rokotukselle. - Miehän kävin jo, sano sanoneensa. Oli vain jäänyt kirjaamatta kun olivat rupatelleet ummet ja lammet. Ummet ja lammet juteltiin mekin ja revontulista jotka ei kunnolla näy kun yötäpäivää räköttävät nuo kaupan valot.
maanantai 17. tammikuuta 2022
Kohtaaminen
Omistuskirjoitus - 27/5 -49 AH
Yks hiirenkorvan* taitejuova Talvi-iltain tarinoiden sivulla.
Äidin taittama. Kättemme kosketus!
Säväyttää.
Taas tapasimme.
*ks.Vauva-lehti
***
20 ja 22 tai 22ja 20.
Siinä RAIKUILUN vuoden 2022 tarkennettu, toki vain ohjeellinen, tavumääräsääntö; joskus voi, saa
ja pitää lipsahtaakin.
(Raiku-runous, myös tusina-runoudeksikin kutsuttu, on perussuomalaista prepostelurunoutta. Uusiutuva ja ajassa pysyvä runoilu sisältää pääasiassa kulumassa olevan vuoden ilmituoman tavumäärän - joskus tosin tarpeen vaatiessa jopa puolensataa tavua, mikä on ehdoton katto ja takaraja - joko useisiin riveihin ripoteltuina tahi yhden rivin pötkynä pudoteltuna.)
perjantai 14. tammikuuta 2022
Turhan tiedon kirja II
- ”Simpanssien aggressiivisuus ja stressaantuvuus ovat käänteisesti yhteydessä toisiinsa, toisin kuin ihmisillä”
- ”Turhat rägät, intialaisen musiikin ja tanssin estetiikasta”
- ”Oliko Pathyriksen kylässä Egyptissä 1. vuosisadalla eea. toiminut kirjuri Hermias vasenkätinen?”
- ”Kaustisen litiumkaivosalueen sukeltajakuoriaisten sukupuolijakauma”
Jotta ainakin noilla alussa mainituilla tutkimusalueilla Peltosella olisi ollut valmista materiaalia käytössään: että ainakin nuo kirjanluvut ja otsikot olisivat kiihottaneet Peltosen lentoon.
Ja sen kummemmin jaakopinpainitta varmaan kaupan päälle nämäkin:
- ”Kaksikko aina kaunihimpi? Itämeren suomalaisten possessiivisuffiksien taustaa”
- ”Lehmien ja muiden kotieläinten nimet muinaiskarjalaisten henkilönimien lähteenä”
Harmi ettei Juhani enää ole, eikä meistä muista ole häneksi likimainkaan.
keskiviikko 12. tammikuuta 2022
Oikeudenkäyntiä
- - Koira!
- - Piru!
- - Perkeleen paisti!
- - Nälkäinen kuikka!
"Hopmanni Stille ehätti metelin hälyttämänä paikalle. Väkijoukko pakotti keihäillä sohien hopmannin peräytymään porstuan kautta takaisin tupaansa. Huitoessaan miekallaan keihäitä sivuun sai hopmanni kaksi veristä viiltoa sormiinsa. Hopmannia peloteltiin työntämällä keihäs takin päärmeestä läpi."
"Samaan matkaan lähti Viipurista kohti Tohmajärveä myös pyöveli."
Tuomas Paakkunaisen mestattiin loka- marraskuussa 1681 hovioikeuden päätöksellä ja kuninkaan vahvistuksella: "Paakkunainen oli teilattava siten, että pää ja käsi irrotettaisiin ruumiista ja kukin osa tuli asettaa oman paalunsa nokkaan."
"Teloituksesta järjestettiin näyttävä. Itse läänin maaherra oli paikalla ratsuväkiosaston kanssa tehostamassa toimituksen pelotusvaikutusta. Kiteen varakirkkoherra Jören Neiglick antoi Paakkunaiselle viimeisen Herran ehtoollisen."
maanantai 10. tammikuuta 2022
Sykähdyttävin urheiluhetki
😉
ei kahta sanaa:
sunnuntai 9. tammikuuta 2022
Yli äyräiden
lienee ryöpsähtämässä tämä lukutouhu kun jo Satu-Zetaa mieli tekee:
Suomen herttuatar
Kitee-Seura |
torstai 6. tammikuuta 2022
Luennassa Arvo Myllymäki
Kummallinen välillä tuo Luetuimmat lista tuolla alaoikealla →→→→→→
Yleensä kärjessä uusimmat jutut, harvemmin ikivanhat, kuten nyt.
Lukijatilanne tänään aamulla kahdeksan tienoilla:- Ensimmäisenä keikkuu Sotavangin poika Arvo Myllymäki ja hänen kirjansa Vihan ja rakkauden päivä. (183 lukijaa).
- Toisena Riitasensuon laidalla toisena kesänä (76).
- Hännillä häipymässä Käytiin ryssän helvetissä (8).
Atrain et Nord 2021.245 s. |
maanantai 3. tammikuuta 2022
Kaunoa
Sivosen Topi päätteli yhden opeharjoittelujaksoni sanoihin: "Kyllä sinä ainakin nelosen ansaitsisit, sen verran persoonallinen on tyylisi opettaa, vaan en minä voi, kun nämä normit rajoittavat ja mitä muut arvioijat sanoisivat. Jatka kuitenkin linjallasi sitten kun oman koulun saat."
"Kun vilkaisen junassa Educan messuohjelmaa, sisällöt vilisevät silmissäni kuin Kouvolan ratapihan rakennukset: tekijänoikeudet, valeuutiset, yhteisopettajuus, ilmasto, koodaaminen, digiempatiataidot, monilukutaito.
Koulu on kuin kierrätyspiste lokeroineen. Sinne tungetaan, ja se pursuilee yli."
No tuo oli kirjan kognitiivista osuutta, ns. asiaa, jota isä Topikin peräsi ja arvosti julkisesti, mutta kahden kesken antoi arvoa ja teki tilaa affektiivisille tilanteille, asioille, joissa on enemmän elämistä kuin virallisuutta. Elämisen makua siis.
Helka Sivosen elämänkatkelmissa on makua eikä pelkkää opettajuutta. Vähintään yhtä maistuvaisia ovat kuin nuo viime torstaiset koulumuistot Joululehdessä.