Hiljaa olen odottanut

9.

milloin hän astuu Kokon Kilpi-elämäkerrassa Volterin elämään

Nyt!

Nyt on Hilja Vanhakartanon (1884-1927) aika, kun neljännes kirjasta nautittuna. Vuosi 1905, Hilja on kahdenkymmenen, Volter kolmenkymmenen. Hilja aloitellut lääketieteen opintoja, Volter jo kuuluisa kirjailija, Helsingin yliopiston kirjaston amanuenssi, jo harmaantunut.

Ai että. Tämä on rakkaustarina jos mikä. Eivät tietenkään hyväksy porilaiset Hiljan varakkaat, kahden kolmen kartanon omistajavanhemmat köyhää huonokuuloista sulhasta vävykseen. Vaan mitäs noista.

Lukekaapas: Ovat sanasi kuin valoa minulle - Volter ja Hilja. Kirjapaja 2013. Mikä kirjeromanssi! Laura Kokko kokosi kansiin parin parin vuoden kirjeenvaihdon, joka johti rakkausavioliittoon. 

Oli Volter yritellyt muutaman kerran lähestyä naisväkeä, vaan vähemmän vakavissaan.

"syksyn 1905 tärkein ulkoinen tapaus oli uuden nojatuolin hankkiminen, jota hän jo kolmen vuoden ajan oli suunnitellut" /Kokko s. 229, veistelee Volter kirjeessä kustavilaiselle ystävälleen mainitsematta Hiljasta halaistua sanaa, vaikka Hilja pyörii päässä yöt ja päivät milloin onnellistuttaen milloin masennuttaen Kilven epävarmaa olotilaa.

Pian näemme mitä tuleman pitää, miten auvoiseksi rakkausavioliitto muodostuu, käyvätkö kirjeet toteen kaikkine odotuksineen.

ps

Ainakin Hääpuheeseen ainesta jakoi kirja aikoinaan meille.

omat KIRJA-ARVOSTELUT 

luen Laura Kokon Kilpi-elämäkertaa oheisineen 

1 - 2 - 3 - 4 - 5 - 6 - 7 - 8 - 9 - 10 - 11 - 12 - 13 - 14 - 15 - 16 - 17 - 18 - 19 - 20 - 21 - 22 - 23 - 24 - 25 - 26 - 27

Filosofeja ja kirjailijoita

8.

joita Volter Kilpi on lukenut ja tutkinut ja omikseen rajannut: 

... Nietzsche, Schopenhauer, Platon, Descartes, Spinoza, Kierkegaard, Fröding, Ibsen, Goethe, Shakespeare ...

Siinä selkä ketkallaan marssivat mahtavat nimet etiäpäin pontevina.

Silti Kilpi ilmineeraa, jotta moni koulupoika pystyisi paremmin kuin hän selittämään noiden viisaiden sanomiset ja teoriat, sillä eihän hän oppia heistä hae vaan ajattelun ja paneutumisen intensiivisyyttä. 

- Matka ei tulos, totesi jo Manu-vainaakin benrhardil eikun bernsteinilaisittain.

Noin tuon ymmärrän kun kertailen Kilven kolmatta kirjaa, kirjoitelmia Ihmisestä ja elämästä, Otava 1902.

Täältä Kansalliskirjastosta tämäkin Kilpi on luettavissa, ilmaiseksi tietenkin (kauan eläköön suomalainen terveydenhoito ja kirjastotoimi!):

Itse luen sitä kuitenkin paperisena alleviivauksilla ryydittäen. Muuten vilahtelisivat nuo alussa mainitut viisaat ohimarssina tietymättömiin ajatuksineen kaikkineen, sekä Kilven huomiot heistä kustakin.

Siis muutama alleviivaus esille kirjan seitsemästä esseestä:

Ajattelusta.

• Filosofi ei tutki, hän tuntee, filosofi ei kokoo, hän luo, filosofi ei ole tiedemies, hän on taiteilija.
• Me jokainen ihminen olemme sisimmässä olemuksessamme yhtä.

Katsomuksen ihanuudesta.

• Jokaisena silmänräpäyksenä on iäisyys elävänä ja tunnettavana edessämme ja ympärillämme.
• Ihminen on kaikkeuden leikkikalu, joka, luullen olevansa itseänsä, ja omaa toteutustaan tavotellen, onkin vain yksi kaikkeuden ilmitulemiskeinoja.

Ihmisestä.

• Ihmisen tarkotus on olla, olla!  (No samaahan se Haanpääkin painotti, kun käskytti sotilasta Yhdeksän  miehen saappaissa jatkosodan aikana: - Nouse olemaan. Uudelleen toisti olemisen tärkeydestä niin ikään sota-ajan kirjoituksessaan Korpraali Isolintu ja Selänpään leski: - Nousepas Isolintukin olemaan. ks. )

Taiteesta ja siveydestä.

• Ihmisen minä opin tuntemaan Plato[ni]sta, en maailmaa. Elävän ihmisen rinta Platon kirjoituksissa aukenee, elävän, väkeväin ja vereväin tunteidensa värillä ajattelevan ihmisen rinta.
• Jokainen taideteos, joka tunteena virtaa sieluun, syventää ihmisen tunnelmataustaa. Intensiivisemmällä tunne-energialla helteän minä Ibsenistä, ihanat väristyskylvyt olen minä elänyt Shakespearessa, kumpikin on viljellyt minun tunnepohjani syvemmäksi.

Totuudesta

• Kaikki kaunis, kaikki ylevä ja jalo, kaikki pyhyydellä värähdyttävä ei koskaan ole muuta kuin totuutta...

Puhe ilosta

• Oletteko joskus ilona ollut? Kun sydämenne heräsi helmenä teissä ja värisi liikutettuna kauneutena ja rakkautena.

Hautajaispuhe

• Onnelliset me, joille elämän suuri ja syvä lahja on annettu, onnelliset sittenkin, vaikka se joskus sammuu!

Noin puhuu Volter Kilpi nuorena nuorena, jopa nuorempana kuin Miki Liukkonen, syviä. Välillä tuntuu kuin Glorylineä, sitä yhtä hurssaaja, kuuntelisi/katselisi. Kuin kielillä puhuisi tuonilmaisista.

 

Vaan, onko uskomista noin nuoren mieltä. 

Uskoisiko vasta sitten kun ukko-Volter on kuusikymppinen, saaristosarjan alussa, kolmekymppisen sijasta - jotenkin tässä kallistuu vängällä miehen vanhempaan painokseen.

omat KIRJA-ARVOSTELUT 

luen Laura Kokon Kilpi-elämäkertaa oheisineen 

1 - 2 - 3 - 4 - 5 - 6 - 7 - 8 - 9 - 10 - 11 - 12 - 13 - 14 - 15 - 16 - 17 - 18 - 19 - 20 - 21 - 22 - 23 - 24 - 25 - 26 - 27

Antinous

7.

Oitis, kun sain luetuksi Seiskan uutiskirjeen, jossa missikeisari-Makunen muistelee elämänsä kohokohtaa ( = sai prinssi Philipin kättä 1952) ja jossa kerrotaan tapakouluttaja Kaarina Suonperän kuolemasta, jatkan ties monettako Kilpi-vaellustani.

Antinous on Kilven neljäs kirja vuodelta 1903, jossa Volter muovaa lihaksi ja vereksi edellisvuotisen ajatuskirjansa Ihmisestä ja elämästä. 

Tämän jälkeen seuraava kaunokirja Volterilta on ilmestyvä vasta 30 vuoden päästä; silloin ollaan vakaasti kotimerimaisemissa Kustavissa Alastalon salissa 1933 - laadun kypsyminen vaatii kolme vuosikymmentä!

 

Nuoruuden tuotanto sen sijaan on kaukokaipuinen, sillä niin Bathseba, Parsifal kuin Antinouskin ovat Välimeren hedelmiä.

Antinouksessa liikutaan Antinous-komistuksen syntymämailla Turkin Bithyniassa Bolussa. Siirrytään Ateenaan, sieltä Roomaan ja lopulta hukutaan Niiliin. Ei auta maailman komeinta poikaa kauneus, ei oikean kauneuskeisari Hadrianuksen suosio (poikarakkautta, jota tosin Kilpi ei mainitse). 

Kaiken kauneuden jälkeen keikahtaa venonen ja Niili nielee nuorukaisen.

Antinous-nuorukaisessa on pitkä pala Oblomovia, ja eiköhän ole niin, että Waltari Sinuhen alustukseksi on lukenut tämän Kilven kirjan, jossa kaiken kauneuden rinnalla elämän tyhjyyttä, turhuutta kyllin:

omat KIRJA-ARVOSTELUT 

luen Laura Kokon Kilpi-elämäkertaa oheisineen 

1 - 2 - 3 - 4 - 5 - 6 - 7 - 8 - 9 - 10 - 11 - 12 - 13 - 14 - 15 - 16 - 17 - 18 - 19 - 20 - 21 - 22 - 23 - 24 - 25 - 26 - 27

Väitöskirja

6.

Melekosessa risukossahan taas mennä muikkelehditaan tuon Volterin pelissä. Elikkä: Voiko tylsempää ajatella kuin, että Tämä Mies menee ja tilaa lauantai-iltansa ratoksi - 23.7.2022 20.03.27 -  puhdetöinään Antikvaarista kirjan vuodelta 1952: 

Tilaustiedot

Tuote	Kunto	Määrä	Hinta, EUR
Nuori Volter Kilpi - Vuosisadan vaihteen romantikko Suomi, Vilho	K3	1	5,00
Toimituskulut			5,90
Yhteensä			10,90

Vilho Suomen väitöskirja.

Mitähän Tämä Mies luulee kostuvansa Suomesta ja mihin mielessään on yhdistävä Vilhon väikkärin Kilpi-matkallaan.

Järjettömiä ovat ajatuspolut, tunnepolut tosin sen runsashaaraisemmat. 😄

Tätä kautta, siis.

omat KIRJA-ARVOSTELUT 

luen Laura Kokon Kilpi-elämäkertaa oheisineen 

1 - 2 - 3 - 4 - 5 - 6 - 7 - 8 - 9 - 10 - 11 - 12 - 13 - 14 - 15 - 16 - 17 - 18 - 19 - 20 - 21 - 22 - 23 - 24 - 25 - 26 - 27

Miten lukea?

5.

samaapa yhä pohdiskelen kuin Kauppalehdessä 25.03.2009 - 13:13 😅

Uusintakirjoitusta siis vuodelta 2009 kaikki alla  oleva:

 """

• Volter Kilpi luki ahkerasti huomattavimpia filosofeja.
• Kilvelle filosofi on taiteilija: filosofi ei tutki, hän tuntee, filosofi ei kokoo, hän luo, filosofi ei ole tiedemies, hän on taiteilija.
• Hänelle merkitsi enemmän näiden teksteissä ilmennyt henki kuin opilliset tietorakenteet.
• Kilpi ei aukea jos lähestyy älyllisesti ja analyyttisesti.
• Se aukeaa vain jos lukijalla on halu hitaasti sulautua virtaan ja tulla pisaraksi valtamerta.

Noita poimin Marja-Leena Laakson eritelmästä Teuvo Raskun Mystisen ilon lähteillä tutkielmaan, jossa oppaana on Volter Kilpi; Rasku toimitti uusintapainoksena vuonna 1990 Kilven teoksen Ihmisestä ja elämästä vuodelta 1902. (jonka liitteeksi Rasku tutkielmansa liimasi.)

Volter Kilpi on elämän ikuisten silmänräpäysten kuvaaja.

- Ilmankos! Ilmankos! Henki eivät rakenteet.

Ilmankos Kilven oma teksti kiinnostaa ja innostaa tavattomasti lukijaa jolle on ykshailee mitä romaanissa tapahtuu tai miten juoni etenee. 

Samoin, samoin. Noinhan luen kaikkea kirjallisuutta!

Kilven luvussa minulla on vahvana 'Kotona ollaan' -tunne, vahvempana kuin muussa luennassa. Elävänä en ole tavannut ketään muuta lukijaa joka lukisi tekstiä tavallani. 😤

Helpotti, että näinkin saa lukea: henki, ei rakenne - hitaasti hitaasti virtaan sulautuen.

"Munakarin Jojakim siellä airoissa, ja Juuvanin vaarin vieressä, selvitti kurkkuansa ja järjesti äänen sulkuja siten, että tarvitessa jotain sanoisikin, koska taas kerran istui ihmistenkin parissa, ja oli kerran vuodessa lähtenytkin taas kirkollekin. Juuttuu lukonsäläkin rantapuodin suulla sisuvärkeissä paatumiinsa ja yksinäisyyksiinsä, ellei silloin tällöin viljele avainta ja kävele talvi-ummissakin joskus turhanpäiten rantaan ja muistuta vieterikiskoille, että eletäänhän tässä vielä ja kevättä odotellaan yhdessä, saati sitte ihminen, joka on monella lailla elämänhikoisempi ja seuranvaivaisempi kapine kuin sepän takoma rautatela."  Kilpi, 1937: Kirkolle 

" " " 

luen Laura Kokon Kilpi-elämäkertaa oheisineen 

1 - 2 - 3 - 4 - 5 - 6 - 7 - 8 - 9 - 10 - 11 - 12 - 13 - 14 - 15 - 16 - 17 - 18 - 19 - 20 - 21 - 22 - 23 - 24 - 25 - 26 - 27

omat KIRJA-ARVOSTELUT 

Kirjavinkeissä

Parsifal diginä

4.

luen Laura Kokon Kilpi-elämäkertaa oheisineen 

1 - 2 - 3 - 4 - 5 - 6 - 7 - 8 - 9 - 10 - 11 - 12 - 13 - 14 - 15 - 16 - 17 - 18 - 19 - 20 - 21 - 22 - 23 - 24 - 25 - 26 - 27

Kansalliskirjasto

Tuolta sen hain, löysin ja luin. Silmät kippeinä ihmetellen, jotta jo on aikoihin eletty kun kansanaarteet näin jokaisen hyppysissä sillä siunaamalla. 

Voisipa kirjastonhoitaja V. Kilpikin hämmästyä kirjastotoimen kehitystä. Ja jos ei tätä digiloikkaa, niin ainakin toimen muuttumista: kirjatoista kun voi nykyisin lainata vaikka minkälaista romua ja rompetta jääkairasta mölkkypalikoihin. 👀😹

Vähän toista sataa kirjansivua käsittää Parsifal (1902), joka puhtaana poikana tavoittelee Graalin maljaa; tuon hyvyyden maljan isäkuningas, kuten arvata saattaa nuo kunkut ja kunkkujen moraalin, on saanut sammumaan töllöntöillään. 

Malja ei syty, ei luo valoa, ei toivoa anna maailmaan, jos sytyttäjällä on vähintäkin rikettä. Parsifalilta sen pitäisi onnistua, mutta eipä yksin onnistu, vaan annapa olla kun puhdas rakkaus Konviramurin kanssa roihahtaa liekkeihin!

En jaksa, kaikenkokenut vanha mies, intoutua Kilven alkuajan saduista, vaikka pidänkin siitä että ne ihmisen sisäisiä mielenliikkeitä tutkivat enemmän kuin tuonkaltaista kujetettua juonta. 

Liian naiiveja ovat - jopa minulle!

Käännänpä mielessäni asian niin päin, että Volter olisikin tuotantonsa kirjoittanut toisin perin, eli aloituksena nuoruudessa ollut tuo kypsä saaristosarja: Kirkolle, Pitäjän pienempiä ja Alastalon salissa. Ja sitten vanhana huru-ukkona nämä rakkauden ylistykset Bathseballe ja Parsifalissa Konviramurille.

Mahdotonta. Koska vain aika kypsyttää viljan. Boomereilla on aikansa ja arvonsa. Heh, Sanna Sanna.😶

omat KIRJA-ARVOSTELUT 

Kirjavinkeissä

Bathseba ja Parsifal

3.

luen Laura Kokon Kilpi-elämäkertaa oheisineen 

1 - 2 - 3 - 4 - 5 - 6 - 7 - 8 - 9 - 10 - 11 - 12 - 13 - 14 - 15 - 16 - 17 - 18 - 19 - 20 - 21 - 22 - 23 - 24 - 25 - 26 - 27

Bathseba ilmestyi Kekkosen syntymävuonna 1900. Kilpi oli nyt esikoiskirjailija. 

Raamatullista sanahelinää kaikin 25-vuotiaan Volterin kynästä.

Kuningas David puhelee itsensä kanssa. Näkee mitä kauneimman naisen kattoparvekkeella: tuo on saatava. Valitettavasti Bathseba on toisen oma, Urian, joka on sotatantereella, mikä ei kuitenkaan estä makuuhommia. Bathseba tulee raskaaksi, ja nyt kuningas on lirissä. Kutsuttaa Urian välittömästi sotatantereelta, jotta tämä makaisi vaimonsa kanssa ja näin jäljet peittyisivät.

Uriapa on tehnyt selibaattilupauksen, joka on purkautuva vasta sodan päätyttyä.

Niks naks! hoitelee David jatkot putinmaisesti.

Aika raskaalla kädellä olen 'suomentanut' Kilven kertomuksen juonen naturalistisesti, vaikka Kilven tyyli on lyyrinen, heleän raamatullinen.

"Hän halusi kirjoittaa soivia sanoja, jotka vaikuttaisivat ihmiseen yhtä välittömästi ja voimakkaasti kuin musiikki." Laura Kokko: Volter Kilpi. Elämäkerta

Juonellahan ei Kilven teksteissä juuri merkitystä ole, vaan sisäisen elämän tutkiskelulla.

Jälkikäteen ajateltuna lapsellinenkin, nuoruuden vimmainen spontaani teos menetetystä rakkaudesta. Siinä rakkaudessa on paljon tuntoja Volterin ensirakastumisen päättymistunnelmista kouluaikaisen vuokraemäntänsä, toisen omistaman naisen, Anna Wuotin kanssa.

Ollaan vielä kaukana kaukana Kilven hiotuista timanteista, viimeisen kauden saaristolaiskirjoista. (Kaudet)

Seuraavaksi on ilmestymässä kakkoskirja Parsifal vuonna 1902, kertomus Graalin ritarista. Hugo Simbergin tekemään kansikuvaan Kilpi oli erityisen ihastunut.

PS

Sekä Bathseba että Parsifal on luettavissa maksutta Kansalliskirjaston digisivuilta, kuten moni muukin vanhempi kirja ja lehti.

omat KIRJA-ARVOSTELUT 

Kirjavinkeissä

Kaiken huipentuma

(muistutus: Eugene-yu-MM käynnissä)         

  

"16.7. la  Kuuden tunnin rupeama aluksi

Iltakuudelta Vimpeli-Sotkamo Ruudulta, siinä ohessa moukarimiesten räpeltämistä... 

eli ei sielläkään miehistä mihinkään!  

 

 17.7. su  Kolmella tunnilla selvisi illalla

Oli Lapin 'juoksuvieraita' kyläilemässä: syytä...   

 

18.7. ma  Ja ennusteet kävivät toteen

Paitsi miesten kymppitonnilla, jossa Barega jäi viidenneksi hävittyään vajaalla sekunnilla kullan!

...On se vaan kumma ja ihme, että yhä näitä elämässä toisarvoisia jaksaa penkkiurheilla; jotain kaunista/esteettistä näissä (moukarissakinko?) täytyy olla, koska luulisi jo vanhemmiten enin kutina hellittävän...  

 

19.7. ti  Mielenkiinto laskee, ote herpaantuu

Lunssa lyö ketoon. 

Sen verran kuitenkin tässä valveilla, että naisten maraton tuli seuratuksi askel askeleelta. Eipä rattoisampaa ajanvietettä löydy. On vähän kuin Volter Kilpeä lukisi. 

Voittajasuosikki käveli puolen välin jälkeen pusikkoon ja keskeytti... 

 

20.7. ke Ennakkosuosikintapaiset epäonnistuivat

Koirankehno söi Anun-piirakat kaapista. Makoisilta tuntuivat maistuvan, vaan ei ihmekään: Anun piirakoitahan tilasi aikoinaan Tarjakin presidentin linnaan...   

21.7. to  Vain kaksi finaalia: N kiekko ja esteet

Sieltä se vaan Perkovic hopialle kapusi, Kiinan Feng voitti (69.12), oma ja kaikkien panostama USA:n Allman jäi kolmoseksi. Esteet meni Kazakstaniin! Ex-kenialainen Jeruto voitti...

Norah JERUTO ; Country. Kazakhstan ; Born. 02 OCT 1995 ; Athlete Code. 14479154 ; Age. 26 ; Eligibility. KEN until 29 JAN 2022 – eligible to represent KAZ in ...  

World Athletics

 

6 pisteen päivä  (182 / 218)

kärki karkaa

 

 

 

 

22.7. pe  Pystypäin

kulkee suomalainen keihäänheittäjä ja minäkin kolmen päivän flunssalevon jälkeen. Keihäs karsi ainoastaan Keräsen ulos, Helander ja Etelätalo jatkavat finaaliin: ainahan se Lassi vaikka vaivoin, OH ensimmäistä kertaa isojen kisojen finaaliin, so. vasta neljäs kerta toden sanoi...  

 

23.7.  la  Ei enää ihmeitä odotettavissa

Hurja ME-aika/ero naisten 400m-aitojen voittajalla: 1. Sidney McLaughlin USA - 50,66. 2. Femke Bol 52,27.  Välierissä Viivi Lehikoinen juoksi SE:n 54,60. Että isot ovat erot!...  

  

24.7.  su  Keihäsmatkat yöllä

Etelätalo ei petä, rimpuilee mutta aina mukana viimeiseen mieheen: 6. -  82,70 SB.  

Pitkämäen hoteisiin siirtynyt Helanderkin livahti eka kertaa isoissa kisoissa karsiutumatta finaaliin ja viimeisille kierroksille: 8. - 82,24. Peters I = 3 x > 90 m!... 

 

25.7.  ma Ne on siinä! - Kisat ja korona meissä! 

Duplantis 621 ME, Tobi Amusan 12,12 ME. Seiväs ja aidat. Eivätkä huonoja muutkaan voittajat: Jakob Ingebrigtsen 13.09,24 sekä kaunisnimisin kisailija Malaika Mihmbo pituudessa 7.12.

Kolme heistä mukana jo kuukauden kuluttua EM-kisoissa Münchenissä. Ei hätää.

10-ottelu meni Mayerille, 8816 p. Näin Ranskakin pääsi vihdoin mitaleille.

TÄSTÄ päivittyvä veikkaus lisukkeineen.

Tasa-arvokikkailija hikkaj on - 'aina sillon tällön toisinnaan' - tehnyt rätinkiä eri kulttuurilehtien kirjoittajien sukupuolijakautumisista...

NV-lehti 3/22 -Teemanumero Syvemmälle

Eilen nujertui miessukupolisuus täyslyötynä ketoon, kun uusi Nuori Voima 3/2022 ilmestyi posti-Irenen - 'sekkii vielä!😅 ' - kantamana latikkoon: 100 - 0.

Aikaisemmat viralliset F-M-tutkimus/vertailutulokset ko. lehden kohdalla näyttävät nyt suorastaan splendit:

1. 'Nuori Voima puhistaa pelin' = 12 - 12 (2019)
2. 'Kosto - casus belli' = 12 - 1 

Tosin vanhan voiman eli hikkajiin kieli- ja laskupiän tietäen varauksella on suhtauduttava uusimpaan satanolla-tulokseen; hän näet tulkitsi - 'ulukomuan nimiä kun piäassiissa kehnot ovat ' - kaikki proprit naisiksi. 

Tässä sisällysesitys lehden kotisivulta kaapattuna, tulkitkaa itse toisin:

"Syvemmälle-teemaisen vierailunumeron (3/2022) on päätoimittanut kirjoittaja ja tuottaja Fiona 'Elōne. “Tätä julkaisua tehdessä mietin, millaisia feministisiä keskusteluja jo käymme suljettujen ovien takana, mutta emme tuo julkiseen keskusteluun, koska läheisemme, liittolaisemme tai rahoittajamme eivät ole niihin vielä valmiita”, ‘Elōne kirjoittaa pääkirjoituksessaan.

Lehdessä otetaan anonyymin kirjoittajan toimesta syyniin päihteitä käyttäviä äitejä ympäröivä sosiaalinen tabu. Haastattelussa Aracelis Correa ja Téri Zambrano kertovat, mihin POC-lukupiiriä tarvitaan. Koko Hubara pohtii esseessään, mihin kohtaan deittailuhuijausten janaa asettuu tiedostavan ja ihmisoikeuksista kiinnostuneen esittäminen. Mitä tarkoittaa wokefishing, entä personalityfishing? Valokuvaaja Melissa Linsa tutkii visuaalisin keinoin yhdessä Barbianan, Haliz Yosefin ja Sophia Mitikun kanssa, millaisia ajatuksia tyttöydestä herää, kun määrittelyn valta viedään pois valkoisesta binääristä. Lehden kaunokirjallisista osuuksista vastaavat Arda Yildirimin novelli, Mafua Elonen satu ja Moriamo Ahmedin runot.

Pakinamielinen Kikka III vastaanottaa viestejä syvältä ja kolumnistimme Adile Sevimli uppoutuu taiteeseen koko ruumiinsa voimin. Kritiikeissä suuressa kevään runokatsauksessa Virpi Alanen, Miira Luhtavaara, Silja Järventausta & Raisa Jäntti, sekä lisäksi Tanja Tiekso, Samuel Beckett, Iida Rauma ja Iida Sofia Hirvonen. Plus lyijypainot akselilla muoto-sisältö!

Uudessa numerossa julkaistaan myös Debytoi runoilijana -kilpailun voittajat. Kilpailun tuomarina toimi tänä vuonna kirjoittaja ja kriitikko Veera Kiurujoki. Kiurujoki on myös yksi viime vuoden palkituista debytanteista.

Lehden teema toteutui siis täysin: Syvemmälle.

omat KIRJA-ARVOSTELUT 

Kirjavinkeissä