Kirjaan merkintöjä

 25.

Saako kirjoihin tehdä sivuhuomautuksia omilla merkinnöillään? 

Olin puolipökerryksistä jo pelkästä ajatuksesta, kun oppilaille tuli matikankirjoja, joihin piti merkitä, vihkon sijasta, laskutoimitukset ja vastaukset: töhriä nyt oppikirjoja käyttökelvottomiksi ja kertakäyttöisiksi! 

Moiseen tuhlaavaisuuteen tottui ajan myötä, nyt digiaikana lienee yksi ja sama mitä antiikkisille kirjoille tapahtuu.

Entä kaunokirjallisuus: omia kommentteja Danten Jumalaiseen, Ahon lastuihin, Lehtosen Rakastuneeseen rampaan jne.? Joo ja ei.

No joo, niin olen tehnyt, tai oikeastaan en, vaan kirjoitellut sivujen laitaan päiväkirjan tapaista tarinaa ja ajankohtaista päivienkulkua, muistamattomiin unohtuvia. (Uutuuttaan hohtavaa Kokon Volter Kilpi - Elämäkertaa en sentään raaski kynällä töhrätä.)

Nyt Alastalon salissa kirjaa vuosien jälkeen käännellessä lukuaikaiset tapahtumat pomppaavat  silmille välillä miltei kiinnostavampina kuin itse Volter Kilven teksti: - Ai tuollaistako se oli, tuota en muistanutkaan ...

Selaillaanpa näistä etiäpäin:

merkintä sivulla 300 1.12.2009 ti  klo 23.45  +2C  musta maa  Polkupyörän takarengas pamahti eilen työmatkalla kotiin. Työnsin Majoisen kohilta Kiimalammelle viisi kilsaa. Sienemön tienhaaraan pysähtyi ohiajanut linja-auto. Kuski astui autosta, jäi odottamaan, sitten ehdotti: "Pannaan pyörä takakonttiin ja hyppää kyytiin." ! Olisikohan kaupunkipaikoilla ollut noin höyliä kuskia? (kiertipä vielä ylimääräisen lenkin kodin kohdalle) 

 

"Alastalo siis vihitteli tyytyviä rintapielillensä ja kuljetti salissa miehestä mieheen sitä ystävällistä silmää, johon lammaskarjan kaitsijalla on varaa, kun katras loikkii kesynä karsinassa ja uuhta kuhisee vierillä altisna vuoroltansa polville niin villavana kuin saksilla on keritsemenpieltä purra: määkyköön muinaisia laitumilta, niin heruvat suut hyville märehtimisille keritessäkin! ajatteli hän, Alastalo."

 

merkintä sivulla 338  8.-9.12.09  klo 00.05  ti  Pitänyt viikon pakkasen puolella. Tuo pätkä Alastalon salista = kuin kuvaus: oman kunnan tuleva kunnanvaltuuston kokous (14.12.), jossa lauma johtajansa johdolla lakkauttaa Meidän Koulun. 

  

merkintä sivulle 357 11.12.09  pe  klo 04.50  -6C  Kyllä on tiukkaa vääntöä viimeinen työvuosi! Mielellään jo hellittäisi ja antaisi olla. Lapsen vilkkaus antaa iloa ja voimaa, mutta kahdenkymmenen lapsen vilkkaus imee ja kuluttaa kun siihen tunkee sekaan päättäjien koulun lakkautus ja lopetus. Kissa kävi kehräämässä, ja nyt vaimo laskee Lempin ulos ja pistää aamukahvin kiehumaan klo 4.57!

merkintä sivulle 373  17.12.09  to klo n. 04.00  -21C !  (Lempi kipeä)  Pyörän selkään pian ja koululle se kymppi polkemaan, viimeisen kerran tänä vuonna. Huomeniltana joulujuhla, kyläkoulun viimeinen, ja lauantaiaamuna todistukset. Siinä se syksy: 35:s.

 

merkintä sivulle 387  18.12.2009  klo 7.55  -12C  Lempi on sairas: kolmeen päivään ei ole syönyt mitään, muikkukaan ei kelpaa eikä tule aamuisin raapimaan ovea. Illalla on koulun viimeinen koulunjoulu Rasihovissa. Uusi aika koittaa, me vanhat väistymme. Keväällä koulu loppuu, kylä kuolee/hiljenee, mutta kunta muka näillä toimin säilyy. Ihmetellä täytyy rahankiertoa: missä raha luuraa, kun sitä on paljon enemmän, sitä rahaa, kuin ennen, jolloin oli varaa laajaan, kattavaan kouluverkostoon? No rauhoittukaamme ja tavatkaamme lohduksi tästä  tämän kirjan alkuluvun sivun 9 raamitus =

omat KIRJA-ARVOSTELUT Kirjavinkeissä 

luen Laura Kokon Kilpi-elämäkertaa oheisineen 

1 - 2 - 3 - 4 - 5 - 6 - 7 - 8 - 9 - 10 - 11 - 12 - 13 - 14 - 15 - 16 - 17 - 18 - 19 - 20 - 21 - 22 - 23 - 24 - 25 - 26 - 27