Tietoja minusta

Oma kuva
Vanheneva ja haurastuva: ilman sarvia ja kohta varmaan hampaita; exänä: ope (luokan-, erityis-), lautamies + ties mitä - ja mikä huvittavinta = humanististen tieteiden kandidaatti HUK. Tällä POTULLA eli potalla ähistään omanlaisesti, ylen viisaita vältellen. (Blog content may be published in part or entirety by any print, broadcast or internet/digital media outlet, or used by any means of social media sharing.)

perjantai 9. syyskuuta 2022

Oppimaton Lukija

 19.

Kaikella sitä tohtoriksi pääseekin: tutkimalla jonkun kirjoittamia mielikuvituskirjoja, ja teet niistä sitten havaintoja ja johtopäätöksiä - ja eikun silinteri päähän! 
Kuten Raija Ylönen Päätaloa, Milla Peltonen Salamaa tai vaikkapa tämä Vilho Suomi Kilpeä

Mikähän anti ja lisäarvo noista lukijalle lopulta syntyy? Tahi kirjailijalle (yleensä jo kuolleelle).
Varsinkin kun kaunokirjallisuudesta (mielikuvituskirjallisuudesta) on kysymys.
 
Eikö lukijalle muka riitä omat tunnot ja esteettiset nautinnot, minkä lukeminen aikaan saa?
- Eli pittääkö sitä nyt nuin tarkkaan tekstiä sonkia ja sorkkia. Vähän niin kuin tarkk'ampuja uhriaan tähystellä, ajattelee Oppimaton Lukija tässä ja nyt.

Jokin Sari Keskimaan Kalle Päätalon Iijoki-sarja kielielämäkertana Oulun yliopiston ihmistieteiden tohtorikoulutustoimituskunnan (sanahärveli, heh!) suostumuksella läpikäyty tohtorin väitöskirja on sitten jo eri asia: ei makuasia kuten kaunokirjallisuudesta nauttiminen.

Vaan olkoon ja napattakoon tähän  synkkään OL:n yksinpuheluun ja jupinaan Vilho Suomen väikkäristä Nuori Volter Kilpi - Vuosisadan vaihteen romantikko palanen nuoren Kilven dantesävyyn väkerrettyä infernoa, runokirjoitusharjoitusta, jossa nuo rakkauden narrit, runoilijat, aikansa lempeä ylistettyään kärvistelevät loppusijoituspaikassaan helvetinperukoilla:

"Katso heitä, ne on niitä
Lemmen narreja.
Valheet he ovat valhetelleet;
Saavat kärsiä."

"Nyt se heille narrisuille
onkin ijäistä.
Katso heitä, tuoss' he kiertää
Otsat tuskissa."
"Goethe tuossa kuninkasna
vetää jalkojaan ..."
 
Ei ollut Kilvestä Danteksi. Ei taipunut nuorelta Volterilta runo, joten parempi lyyrisessä proosassa pysyä ja rakkaudennarrirunoilijoista irtisanoutua. Ja niin muokkautui kokoon Bathseba, esikoinen, jolla irtosi heti vuoden 1901 kirjallisuuden valtionpalkinto (ks. 2021) yhdessä Leinon, Järnfeltin ja kumppaneiden kanssa ja näin päästiin hetkeksi ruokapataa kaapimaan:
Kuva Vilho Suomen väitöskirjapainoksesta Nuori Volter Kilpi, Otava 1952 

Summa summarum
- On tämä mukava ja viihtyisä savotta kaikin tämä kirjallisuuden monimuotoisen diversiteettimetsikön raivaaminen ja siellä vaeltaminen, hyreskelee Oppimaton Lukija vaikka kuinka tahtovat moisen metsän piikit silmiin pistellä. 

Kirjavinkeissä
luen Laura Kokon Kilpi-elämäkertaa oheisineen 
1 - 2 - 3 4 5 - 6 7 - 8 - 9 - 10 - 11 - 12 - 13 - 14 - 15 - 16 - 17 - 18 - 19 - 20 - 21 - 22 - 23 - 24 - 25 - 26 - 27

3 kommenttia:

  1. Kyllähän jos kirjallisuutta tutkii ja hatun saa, niin mikä minun puolesta siitä. Mutta otapa väikkäri jostain sosiologian alalta:
    "Naisjohtajuuden aiheuttamat konfliktit miesjohtamistradition postmodernien reliktien keskuudessa"

    VastaaPoista
  2. Ja jestas mitä nämä tutkimukset osoittavat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. äej

      vissiin että me reliktejä ollaan, jos ollaan yli neljänkympin, :(

      Poista