vanhat Parnassot -sarjan 33.
-2° C
34 kW/76
"Tänään, 59 vuotta sitten, jysähti pommi: hentoinen kaasuhellalla suksia tervaava poika, 13 v, sai tietää jääneensä eilisiltana isättömäksi."
 |
| 6. nide - Lokakuu 1973 |
Nyt Parnassossa julkaistu Viimeinen luento, jonka hän piti klassikkojen päivillä Turun yliopistossa 27.1.1973, on hänen viimeinen sanansa julkisuudessa: viikon päästä 4.2. hän menehtyi aivoinfarktin jälkiseurauksiin.
Mielenkiintoisen esitelmän Haavio pitikin antiikin vaikutuksesta runoiluunsa. Hän todistelee, ettei pitäisi ja on turha 'selvittää runon sepityksen prosessia ja osoitella sormellaan sitä materiaalia, josta hänen runonsa rakentuu'.
"Miksi olisi runoilta riistettävä niiden salaverhot?" hän sanoo viitaten poetiikan tutkija Emil Staigeriin, joka Goethen runon An den Mond kimpussa ähellettyään lausahti:
- En ymmärrä sitä, mutta tunnen sen.
Raottelee lisäinformaatiolla Haavio silti joitakin P. Mustapäänä tekemiään runoja, kuten runon Inhimillinen pyrkimys, jossa Oknos-orja ja aasi ovat pääosassa: orja punoo turhaan olkinuoraa, sillä sitä mukaa kun nuoraa valmistuu, aasi pureskelee sen ruuakseen.
"Vaan Oknos tuijottaaja punoo uutterastinuoraansa olkistaaamusta iltaan asti.Käärmeiden keltaistenvikkelä parvi mataajaloissa paljaissaja lepakoita sataasyliinsä. Hirveiden lintujen öisten soittoonhän tuskin nukahtaa, kun herää aamun koittoonja käsin väsynein taas tarttuu korsipivoon.Sammakot hiljaiset kuorona ryhtyvätkiimaiseen virteen rivoon:se leikkaa korvia Oknoksen suruisen.Ja varjot vainajain:Tityos, Tantalos, Sisyfos - jokainenlaulavat valittain.Vaan Oknos tuijottaa ja punoo uutterastinuoraansa kultaista aamusta iltaan asti.Ja aasi ahnas on.Ruohoa kuloista se korskahdellen potkiija näykkii, haukkaa, hotkiikultaista köyttä tuon punojan uutteran.Ei edisty siis työ:sen, minkä kiertää hän, sen herja aasi syö.Näin Lethen kentillä, myrttien tummain allarangaistaan Oknostakostolla ankaralla.OpetusKun pyrkimyksesipyhän ja korkean, professori kaasi,niin muista, dosentti,noin kiersit köyttä myös, vaan söi sen aasi."
Sitten Haavion selitystä, selvennystä: Paraabeli, vertauskertomus, on olemassa sanonta toivottoman työn tekijästä: Hän punoo Oknoksen köyttä, Oknoksella sama kohtalo kuin kivenpyörittäjä Sisyfoksella,
"En minä ryhtynyt runolle kertoakseni tuota kreikkalaista tarua --- Tämän runoni on kuitenkin sepitetty lähinnä yksityistapauksen johdosta. Samastin erään tutkijatoverini kokemuksen Oknoksen kohtaloon."
Tutkijatoveri oli panostanut ja pannut paljon huolta tärkeän tieteellisen ongelman pohtimiseen ja päässyt oivalliseen tulokseen. Mutta: Sitten tulee auktoritatiivinen professori joka julkisella foorumilla kritikoi tutkimuksen pataluhaksi.
"--- minulle tuotti pahanilkistä huvia, kun sain samastaa hänen kritikoijansa tyhmään aasiin." "Elämyksellinen ydin on asennoitumiseni tuohon akateemiseen kiistaan. --- Runo pyrkii myös yleistykseen, levittäytymään jonkinlaiseksi maailmankatsomukseksi. Goethe lausui Oknoksesta; Hän on ihmisten sukukunnalle ominaisen hellittämättömän pyrkimyksen symboli."
Ai että: mikä tulevaisuus tässä vielä edessä odottamassa!
=
Saada tutustua Haavion / P. Mustapään koko tuotantoon:
runokokoelmat
runokokoelmat
kokoomateokset
runokokoelmat
runokokoelmat
runokokoelmat
runokokoelmat
kuvakirjat
kuvakirjat
runokokoelmat
- lähde Kirjasampo -
 |
| Martti Haavio Larin Paraske -veistoksen vierellä Kyytinen, Pekka, kuvaaja - Museovirasto |
omat KIRJA-ARVOSTELUT
Kirjavinkeissä
🏂 hiihdot 6 km 193 km/€ = 33 h
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti