Tietoja minusta

Oma kuva
Vanheneva ja haurastuva: ilman sarvia ja kohta varmaan hampaita; exänä: ope (luokan-, erityis-), lautamies + ties mitä - ja mikä huvittavinta = humanististen tieteiden kandidaatti HUK. Tällä POTULLA eli potalla ähistään omanlaisesti, ylen viisaita vältellen. (Blog content may be published in part or entirety by any print, broadcast or internet/digital media outlet, or used by any means of social media sharing.)

perjantai 20. tammikuuta 2023

P. Mustapää

  vanhat Parnassot -sarjan 33.

-2° C
34 kW/76

"Tänään, 59 vuotta sitten, jysähti pommi: hentoinen kaasuhellalla suksia tervaava poika, 13 v, sai tietää jääneensä eilisiltana isättömäksi."
6. nide - Lokakuu 1973
Martti Haavio (1899-1973) keksi runoilijanimekseen P. Mustapää Tallinnan reissullaan. Nimen suojissa hän pystyi runoilemaan ja 'varjelemaan' yliopistouraansa kauan, kunnes Olavi Paavolainen paljasti salaisuuden. Oman vaimon kuoltua hän avioitui vielä runoilijakollegansa Aale Tynnin kanssa.

Nyt Parnassossa julkaistu Viimeinen luento, jonka hän piti klassikkojen päivillä Turun yliopistossa 27.1.1973, on hänen viimeinen sanansa julkisuudessa: viikon päästä 4.2. hän menehtyi aivoinfarktin jälkiseurauksiin.

Mielenkiintoisen esitelmän Haavio pitikin antiikin vaikutuksesta runoiluunsa. Hän todistelee, ettei pitäisi ja on turha 'selvittää runon sepityksen prosessia ja osoitella sormellaan sitä materiaalia, josta hänen runonsa rakentuu'.

"Miksi olisi runoilta riistettävä niiden salaverhot?" hän sanoo viitaten poetiikan tutkija Emil Staigeriin, joka Goethen runon An den Mond kimpussa ähellettyään lausahti: 
- En ymmärrä sitä, mutta tunnen sen.

Raottelee lisäinformaatiolla Haavio silti joitakin P. Mustapäänä tekemiään runoja, kuten runon Inhimillinen pyrkimys, jossa Oknos-orja ja aasi ovat pääosassa: orja punoo turhaan olkinuoraa, sillä sitä mukaa kun nuoraa valmistuu, aasi pureskelee sen ruuakseen.

"Vaan Oknos tuijottaa
ja punoo uutterasti
nuoraansa olkista
aamusta iltaan asti.
Käärmeiden keltaisten
vikkelä parvi mataa
jaloissa paljaissa
ja lepakoita sataa
syliinsä. Hirveiden lintujen öisten soittoon
hän tuskin nukahtaa, kun herää aamun koittoon
ja käsin väsynein taas tarttuu korsipivoon.
Sammakot hiljaiset kuorona ryhtyvät
kiimaiseen virteen rivoon:
se leikkaa korvia Oknoksen suruisen.
Ja varjot vainajain:
Tityos, Tantalos, Sisyfos - jokainen
laulavat valittain.
Vaan Oknos tuijottaa ja punoo uutterasti
nuoraansa kultaista aamusta iltaan asti.
Ja aasi ahnas on.
Ruohoa kuloista se korskahdellen potkii
ja näykkii, haukkaa, hotkii
kultaista köyttä tuon punojan uutteran.
Ei edisty siis työ:
sen, minkä kiertää hän, sen herja aasi syö.
Näin Lethen kentillä, myrttien tummain alla
rangaistaan Oknosta
kostolla ankaralla.

Opetus
Kun pyrkimyksesi
pyhän ja korkean, professori kaasi,
niin muista, dosentti,
noin kiersit köyttä myös, vaan söi sen aasi."

Sitten Haavion selitystä, selvennystä: Paraabeli, vertauskertomus, on olemassa sanonta toivottoman työn tekijästä: Hän punoo Oknoksen köyttä, Oknoksella sama kohtalo kuin kivenpyörittäjä Sisyfoksella, 
"En minä ryhtynyt runolle kertoakseni tuota kreikkalaista tarua --- Tämän runoni on kuitenkin sepitetty lähinnä yksityistapauksen johdosta. Samastin erään tutkijatoverini kokemuksen Oknoksen kohtaloon."

Tutkijatoveri oli panostanut ja pannut paljon huolta tärkeän tieteellisen ongelman pohtimiseen ja päässyt oivalliseen tulokseen. Mutta: Sitten tulee auktoritatiivinen professori joka julkisella foorumilla kritikoi tutkimuksen pataluhaksi. 
"--- minulle tuotti pahanilkistä huvia, kun sain samastaa hänen kritikoijansa tyhmään aasiin." "Elämyksellinen ydin on asennoitumiseni tuohon akateemiseen kiistaan. --- Runo pyrkii myös yleistykseen, levittäytymään jonkinlaiseksi maailmankatsomukseksi. Goethe lausui Oknoksesta; Hän on ihmisten sukukunnalle ominaisen hellittämättömän pyrkimyksen symboli."

Ai että: mikä tulevaisuus tässä vielä edessä odottamassa! 
Saada tutustua Haavion / P. Mustapään koko tuotantoon:

kokoomateokset
runokokoelmat
runokokoelmat
runokokoelmat
kuvakirjat
runokokoelmat
- lähde Kirjasampo -
Martti Haavio Larin Paraske -veistoksen vierellä
Kyytinen, Pekka, kuvaaja - Museovirasto

Parnasso-sarja 1970 - 1975
kokonaisena:
1 - 2 - 3 - 4 - 5 - 6 - 7 - 8 - 9 - 10 - 11 - 12 - 13 - 14 - 15 - 16 - 17 - 18 - 19 - 20 - 21 - 22 - 23 - 24 - 25 - 26 - 27 - 28 - 29 - 30 - 31 - 32 - 33 - 34 - 35 - 36 - 37 - 38 - 39 - 40 - 41 - 42 - 43 - 44 - 45 - 46 - 47 - 48 - 49 - 50 - 51
Kirjavinkeissä

🏂 hiihdot 6 km 193 km/€ = 33 h

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti