Tietoja minusta

Oma kuva
SUOMEN ARVOSTELIJAIN LIITON eli SARVin JÄSEN ilman sarvia ja hampaita; exänä: ope (luokan-, erityis-), lautamies + vähän sitä sun tätä - ja mikä huvittavinta: humanististen tieteiden kandidaatti HUK

sunnuntai 25. syyskuuta 2022

Rytmi ja sointi, äänisyys

 24.

öö - mistähän tänään Kilpeä kehuisi...Kilpi siellä, Kilpi täällä siinä missä Kalle P aiemmin 👀

Tiukka poika Volter oli myös yhteiskunnallisissa asioissa, vaikkei päällepäsmärinä liehunutkaan: saivat huutia aitosuomalaiset ja nuorsuomalaiset kuin vanhoillisetkin; pitkään oli kallellaan kokoomusjoukkoihin jne.

Vaan en minä politiikasta perusta, sanoi mitä sanoi. Vetäytyi lopulta kuoreensa kun aikansa vastaan sinnitteli. Niin minäkin: yks hailee mitä hupeneva kepu valtuustossa hääräilee, koska vuosisatainen enemmistö on kuihtumassa täälläkin rajanpinnassa.

En tahdo hellittää vielä otetta Alastalon salista, vaikka Laura Kokko jo aiheen ylittänyt ja siirtynyt Pitäjän pienempiin, jonka hyllystä kävin noukkimassa ja sivusilmin lukaisin viimeisen kertomuksen - ennen Albatrossia - Jäävaeltajan, yksinäisestä vanhuksesta, kun kaikki läheiset päässet jo mananmajoille; Taavettia yhä jäytää, miksei anteeksiantoa pystynyt antamaan kotoa hätistämälleen pojalle, jos jäytää moni muukin mennyt.

Ääneen, ääneen Alastalon saliakin on luettava, niin sen vähäkuuloinen Kilpi (=oma laulutaito) kirjoituksensa mielsi ja kehotti: "--- tärkeitä elementtejä hänelle olivat itse teoksen sointi ja rytmi, sen äänisyys." -Kokko s 481.

Kuunnelkaas tästä, tai lukekaas ensalkuun palanen vanhapoika Härkäniemen rupatusta:

"Ei nuoren neidon auta arastella, vaikka varastaa ilon armo hänestä vanhaankin silmään ja vanhankin sydämen virkistykseksi! Ole sinä vain iloinen, kun minunkin kaltaiseni lämmität: ei aurinkokaan siitä sen köyhemmäksi tule, että se laeltansa säteilee kaikelle maailmalle, niin neitosten nenännyppylöille kuin setästen tohveleillekin! Tiedät sinä Härkäniemen sedän ja minä Siviän, ei nenä raapase, vaikka se pärisee, eikä kedonkielo pure, vaikka sillä on terä, minä olen karvanen jutuilta ja karhea takulta, mutta mikäs vaara karvoista, jollei karvojen alla ole hammas härisemässä; sinä olet kirpi kieleltä ja sinko silmän iskulta, mutta mitäs kirpimisistä, kun olet mansikka kuitenkin kaunan alta ja mehomarja maulta..."


28.10.09. ke aamuyöstä klo 3 ja jotain, merkintä sivulle 190
Viikko sitten, parin tunnin päästä tuosta herättelivät sairaanhoitajat, työnsivät virtsakatetrin suihkun jälkeen ja kahdeksaksi kärräsivät leikkaussaliin.
RYTMIHÄIRIÖN, ETEISVÄRINÄN POISTOON. "Keuhkolaskimoiden ympäristöstä poltetaan poikki rytmihäiriön aiheuttavat hermoradat laskimoteitse sydämen vasempaan eteiseen viedyllä katetrilla = KATETRIABLAATIO."
Vuoden  sisällä nähdään lopputulos. Onnistumisprosentti on 70. Toivotaan parasta niin saisi lääkityksen pois. Toivottavasti työpaineet eivät innosta sydäntä häiriöihin: oppilaast ovat levottomia, kurissa pitämistä. 
Tänään kävelin jo 2 km Vuorlahteen setien, kuolleiden, kesämökkejä katsomassa. Orapihlajat, omenapuut, tammi, ja koivuissakin, lehtivät vielä. Sataa, +7C. Lumenhärmääkin käynyt lokakuista maata valaisemassa.  
Viikonvaihteessa kesäaika siirtyi normaaliaikaan, eli viisareita väännettiin tunti taaksepäin, kesää kohti. 
15.11.09 su klo 21.30 +4C, sivulle 220 
7 km. Hiihdimme ekat hiihdot:pururadalla ja edestakaisin kirkon/Pippurin pihan kautta.
18.11.09 ke klo 4.55 aamuyöstä, nollakeli, merkintä sivulle 234 - Kyllähän taas melkoisen pläjäyksen, nautinnon tarjosi Volter tässäkin luvussa. Kolmen sivun päivävauhti: pakko hitaasti imeskellä niin nauttii enemmän. Ja mikä loppuhuipennus! Ja mikä elämän-yhteenveto!
26.11.09 to päivällä klo 12.30 +5C, merkintä sivulle 270  - tasan kolme kuukautta luettuna. Vesisadetta. Pyöräillen (10+10) töissä, kuten jo toista vuotta. Lyhyt työpäivä. Aamulla on umpipimeä, pitää käyttää lamppua kypärässä. Tänä iltana sivistyslautakunta lopettaa meidän kyläkoulun. On harmi   70 oppilasta joutuu isoon ryhmään, kai se rahan mukaan kunnan on elettävä. Lapsista helpoin säästää: nehän mukautuvat mihin vaan. Mitäpä sitä liikaa suremaan, katoavaista on ...

 

omat KIRJA-ARVOSTELUT Kirjavinkeissä 

luen Laura Kokon Kilpi-elämäkertaa oheisineen 
1 - 2 - 3 4 5 - 6 7 - 8 - 9 - 10 - 11 - 12 - 13 - 14 - 15 - 16 - 17 - 18 - 19 - 20 - 21 - 22 - 23 - 24 - 25 - 26 - 27

4 kommenttia:

  1. Ylistalon tuvassakin löytyy puhuttuna samalta saitilta. Siinä paatin rakennusprojektiin hieman erilainen katsantosuunta, ehkä itselle jotenkin tutumpi, kun noissa herrojen saleissa ei ole tullut istutuskeltua, mutta monissa tuvissa olen kyllä elämän menoa ihmetellyt. Tosin kaikki tuo tupaelämäin on jo mennyttä aikaa nyt; jäljellä rapistuvat seinät, tyhjät penkit ja pöydät. Ja tietysti hiljaisuus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. jussi

      tanssivat parraillaan tuolla herroin salissa seinän ja ruudun takana tähtien kanssa, joten joutaa tänne tutkiskelemaan Kilpeä ja Pitäjän pienempiä, jossa Ylistalon Esan emäntä panee ruotuun ukkonsa ja nostaa esille tämän laiskuuven:
      "Ennen Alastalo saa laivaansa kolme mastoa kuin sinä tadikkoosi kolme piikkiä!"

      Poista
  2. Ihan teikäläisen mieliksi kirjoitin kauno- eli roskakirjallisuudesta https://alypaa.com/ihmiset/J.+Vahe/blogi/23425/

    Vielä voisin joskus kirjoittaa kahdesta suuresti arvostamastani miehestä nimiltään Cervantes ja Orwell. Heitä yhdisti eräs luonteenpiirre, vaan mikä? Katsos olen minäkin ollut ope :-D

    T. JV

    VastaaPoista