6.20
Aivan töhrääntymätön päivä edessä - hieno tunne!
Eilispäivän uutiset netistä kahlattu, kummasteltu, nyökytelty. Tärvääntyi jonkin verran yli von
Wrightin suositteleman viiden minuutin lehtilukurajan.
Ohjat omissa käsissä: ei mitään pakollista menoa, kuten ei useinkaan. Joten ei ahdistustakaan.
On tuolla pari kiintokohtaa edessä jotka kellolleen tapahtuvat: klo 12.00 Suomi-Ranska MM-jääkiekossa Pietarissa, 14.00-16.00 Timanttiliiga Shanghai, yu. Varsinkin jälkimmäinen liki pakollinen.
Muun tahdin voi itse määrätä. Saunanlauteen korjaus? Tuskin. Eiköhän käänny enemminkin luontoliikkumiseksi ja saunomiseksi.
- Näkkyypähän, tai jotain sinne päin toteaisi
Kummun-Kalle jatustelunsa aameneksi.
Eipä tuota
Päätalon setämiestä olekaan ihan äsken näkynyt ei kuulunut
Iijoessa, jossa rakentelen
Kallen ja
Rousto-Villen kanssa kolmisin kämppäkartanoa umpikorpeen Ikaalisissa. Just on aloitettu, syyskuun ekana, ja jouluun mennessä pitäisi kartanolla seisoa kämppä, tallirakennus, sauna sekä varasto. Saa siinä roustota ja ryskää kaukana ihmisten ilmoilta.
Ei miusta, toinperrään, paljon apuja, kunhan kääntelen sivuja kirjasta.
Ratkaisujen aika (XVI / XXVI) siis käsissä. Kalle kohta marraskuussa 27-vuotias vasta ja kirvesmiehenä jo riehuu tienuulla, jotta rintamamiestontille pian Lainan kanssa saisi taloa pystyyn, pyhänsä arkensa painavat urakkahommaa. Kallella mielen alla jo rakennusmestaripyrinnötkin, siksipä ottanut lisäpuuhakseen Teknillisen kirjeoppilaitoksen kurssituksen. Ensimmäinen opetuskirje on tullut, oppi-isälleen Villelle Kalle selvittää:
- Alakaa teknillisen koulun oppilaitoksen laskuopin läpikäyminen.
Hurja on Kallen tarina: jostain hiton Taivalkosken syrjäisimmältä kylältä poikapaha jo Tampereella timpermannina ja aviossa, viisivuotinen sota käytynä, saaliina nyrkinmentävä aukko selässä ja nilkka remppa, molemmat sukupuolitaudit podettuina, itsemurhayritys, viinaputka- ja mielisairaalareissu koettuna ja nyt suunnitelmissa oman talon rakentaminen ja rakennusmestariksi opiskelu.
Kansakoulupohjalta!
Hurja on mies jos miehen mielikin! Ja vasta 26 täyttä vuotta elämää takana.
- Äläs muuta sa! saattaisi
Laina-vaimokin tiuskaista, tuskin pelkkä kehu kielellä.
Niin ja aivan meinasi unohtua kokonaan kirjoituspuoli, josta rakennusmestariksi pyrkimisen ohella Rousto-Ville kortteeripaikan emännälle painottaa:
- Eikä jää yritykseksi, tiämmä. Sää olet miäs parhaassa iässä, eikä sun aivokoppaskaan ole aivan tyhjä. Meinaan kun sun kertomuksias on painettu lehrissäkin
Siitä paikkaa kortteeripaikan isäntä puuttuu juttuun:
- Tuossa naapuripitäjässä se on etevä kirjuri. - Tarkoitan sitä Hämeenkyrön kirjuria. Sillanpään Pransua.
- Pransuhan sai solan alla mahottoman suuren palkinnon.
- Noobelin palkinnon, tiämmä.
- On tainneet jo mennä Pransun palkintorahat kurkusta pulipuli, vaikka oli mahoton summa, jonka kävi Ruotsista juuri talvisolan alla.
Siis niin mielenkiintoista, niin mielenkiintoista tekstiä kuin mikä! jotta ihan oikeasti - meniskös se vielä niin että aikuisten oikeesti? - kypsyttämättä kysyttää:
Voiko tosiaan joku jättää Päätalot lukematta!
Juicekin luki ne kaikki - ja kahdesti: ensin alusta loppuun, sitten lopusta alkuun!
ps
Piti muuten alun perin puhumani kirjasta
Korot kopisten, jonka
Katja Jalkanen ja
Aino-Maria Savolainen ovat toimittaneet alanimikkeellä
Käytännön opas kulttuuriviidakkoon.
Vaan käyhän Kalle rahvaanomaisena alustuksena
- josko kopisteltaisiin korkoja kohtapian.
Nääläytymisenhän vois jo aloittaa.