Aamuyöllä

Niitä fragmentteja 

2023                                          2022

Kun ei nukuta, kaivan esiin Rudenkon toisen, tuoreemman noista.

Ja olen välittömästi sotatantereilla: Kiovan porteilla.

24.2.2022 - klo 4.45 

"Herää, Serhi! Sota! Putin on hyökännyt."

25.2.2022

"Vittu, avaa ovi", huusi basso oven takana. (hakattuaan, kolme sotilasta, ensin nyrkillä Tsybulkon ovea ja rei'itetyään konepistoolilla katon)

"Ei kai sinulla ole täällä vitun natseja, vaari."

"Keitäpä meille teet." 

"Pane vauhtia!" (tökäten Tsybulkoa konepistoolin piipulla selkään)

24.9.2023 - klo 4.45

Mietin ja huokaan, että on meillä vi-e-lä paremmin, ja painan silmät ja kirjan kannet kiinni. 

Untenmailtako kauniimpi elämä? 

Armahtavampi ainakin.

vessakalenterista
24.2.2022

Kuuntelepa:

"Oi u luzi chervona kalyna"

omat  KIRJA-ARVOSTELUT 

Kirjavinkeissä

Nautintonsa kullakin!!

Fragmenttien* perässä

Rakennenautintoja

"Martti Anhava kertoo Matti Mäkelän ehdottaneen, että kirjailijat luopuisivat luomistarpeen käsitteestä ja korvaisivat sen muodon antamisen ikävällä."

"Anhava lähestyy kirjoittamista käsityöläisen näkökulmasta - se on käsillä tekemistä ja muodon esiin työstämistä siinä missä veistäminen, kutominen tai saven muovaaminen."

"Hän muistutti joidenkin antropologien uskovan, että aivot ohjaavat käsiä toimimaan, mutta sen lisäksi kädet opettavat aivoja."

"Käsillään tekevässä ihmisessä on jotain syvästi inhimillistä."

Selja Ahava & Emma Puikkonen: Rakennenautintoja - 

Esseitä kirjoittamisen ja lukemisen ilosta

Kosmos 2023

Enhän minä vaan se muuan Onni Eläkeläinenhän se lukee tällaista, salaa - jotta täydestä kävisi - ja vieläpä suurella intohimolla! 

Piilottaa häveliäästi tämänkin kirjan kirjahyllynsä kätköihin siinä missä joku toinen ne ronskimmat. Sieltä sitten tarpen tullen pälyillen urkkii.

*kirjallinen

'fragmentti voi olla

uuteen ympäristöön tuotu lainaus

toisesta tekstistä'.

omat  KIRJA-ARVOSTELUT 

Kirjavinkeissä

Totuus niistä saunan kalikoista

Tosin ensin 

ennen pilkkomista ja pinoamista

vaatii muutaman valmistavan toimenpiteen

eli 

piti kaataman tämä saunantakainen puu kellalleen:

näin:

⇐⇐  tuolla naperolla!

Vaan siihenpähän  tuo kehno  rötkähti!

Sitä paitsi siitähän saisi räiskyvien kalikoihen lisäksi, 

haapa kun on, 

samalla saunaan lauteet.

Eikä maksa kun sen yhen kaupan eteisen kalikkapussin hinnan, sen, jota Ståhlin kannettamassa Me Naisissa lähettiin nyrpein nokin hakemaan. 💦😅💦

PS

Oli siinä oma jännityksensä, tokikin ja toillai, 

eli peekoosta palanen:

"12.9.2023 ti, aamusumua - päivällä > + 20°!

 Saunan iso haapa nurin. Kaatui just sinne minne piti - ei rumpsahtanut saunan katolle. Hyvä säkä."

omat  KIRJA-ARVOSTELUT 

Kirjavinkeissä

tänään:

Veikko Ahvenainen: Hanurini muistoja

Tökkäsy

Näytelmäarvostelu lyhyesti

- Tykkäsitkö? kysyi matkanjohtaja Kainu-A.

- Tökkäsi - vain kerran, vastasin välittömästi.

_____________________________________

Se oli oikeastaan kehu. 

Syönnin päälle*, keskellä päivääkin, monesti ramasee niin ettei tahdo valveilla pysyä. Nyt pysyi. Vieruskaverin ei tarvinnut tökätä kuin kerran; senkin aivan alkumetreillä.

Siitä nämä Lapin läpi kotikonnuilleen sodasta palaavat naiset ja tuo miehenketale pitivät huolen:

Muuntauduttuaan:

Tommi Kinnusen romaanin, Ei kertonut katuvansa, mukaan.

Kouvolan Teatterin ensi-iltaa seuraavana päivänä eli eilen puolilta päivin siellä suu auki ihmetellen ihailimme  raivokasta / voimakasta menoa, sitä mitä kaikkea seitsemän teatterin yhteistyö oli saanut aikaan. 

Näyttämöllä vain kuusi esittäjää. Silti seitsemästä teatterista? Täältä se seitsemäs: Vapaa teatteri ja ohjaaja Mikko Roiha.

Näytelmän naiset palailivat kuukausien jälkeen häpeä niskassaan uhmamielin kotikonnuillensa.

Me nousimme parituntisen jälkeen linja-autoon palailemaan pitkälle matkalle kotikonnuillemme päinvastaisin aatoksin, kiitollisin mielin. Huojentuneina jopa. 

Sanoma oli perille uponnut, hioutuneena: ammattilaiset ovat aina ammattilaisia - niin rintamalla (pieni piikki) kuin näyttämölläkin (iso kehu).

Kuva - Moe Mustafa

* niin ja aikaisen ylösnousun, klo 5.30, 

  sekä pitkän matkan

omat  KIRJA-ARVOSTELUT 

Kirjavinkeissä

eilen:

Liina Putkonen: Unohdettujen unelmien kirjasto

Petosten talo?

 Ilalla piti valita

A-Talk

Noiden ja tämän väliltä: 

WSOY 2023

Telkussa oli tarjolla Lindtman& ynnä Suomen tämä aika Sirkkas-showssa, kirjassa Litzmann ja Viron miehitys.

Helppo nakki, vaikka sama asia - kai. Petosten talolliset.

Toinen kääntyi telkun puoleen. Toinen, vähemmän päivänpolitiikasta innostunut, kirjan: Petosten talo. Huvitti nimen osuvuus ja nimien vivahdus - ja varsinkin kirjan 'Litsmannin' käännös. 😉 

Niin muuten huvitti rva Kukkin tyttöjäkin tuo 'Litsmann', huora/narttumies:

 

"Sitten seurasi kaikki se, mitä rouva Kukk oli pelännyt: ensin kuului kiherrystä, sitten kikatusta ja lopulta aivan hysteeristä naurua. Jokainen koetti selättää toisen jollain kaksimielisellä pilalla."

Litzmannistako saksalaiset valloittajat muovaamassa johtajaa heille ja maalle?

Petosten talo on Litsid-trilogian kolmas osa, jossa Mart Sander jatkaa taitavaa Rouva Kukkin tytöt -sarjaansa Viron miehityksen ajoilta venäläisten häivyttyä saaliineen siperiaansa ja natsien astuessa heidän tilallensa. 

Miten käy rva Kukkin tyttöjen työn ja toimen? 

Ei taida sen helpompia päiviä tahi öitä olla luvassa Kukkin Herrainklubille kuin Suomen hall...

omat  KIRJA-ARVOSTELUT 

Kirjavinkeissä

Saunapuut - Kalliit kalikat

Voi herranpujut - eikö vois ite!

Me Naiset 31 / 2.9.2023

Eikä olla kuin nuo Myö Naisissa (uus-savuttomat)

= 

Tehä ite nuita puita, eikä ostella ryöstöhintasia kalikoita.

No kaupunkilaiset on kaupunkilaisia ja maalaiset maalaisia, joilla on maalaisten työt ja kujeet; ovathan maalaisetkin, eipä silti, täysiä tumpeloita kaupunkireissuillaan, varsinkin pääkaupunki-, kun eii kiänny kieli, ja ihan toivotontahan se, jos omalla autolla siellä tormailet.

No käykööt kaupunkilaismökkiläiset kalikkasa kaupasta, myös tiällä mualla hakataan ite puut kalikoiksi ja tehhään niistä pino, josta on sitten mistä saunapuut ottaa.

Vaikka näinikkään:

omat  KIRJA-ARVOSTELUT 

Kirjavinkeissä

Kumpi nyt parempi?

Kansikuvavalinta 3.

Kumpaan tarttuisit mieluummin =

suomalainen                             virolainen                             

Kenties suomalainen kansi taas alkuperäistä tyylikkäämpi?

Virolainen Mart Sander päättää Rouva Kukkin tytöt -trilogiansa Petosten taloon (Litsid Naiste soda III) Viron miehityksen ajoilta, kun natsi-Saksa ottaa vallan ja venäläiset häipyvät: 

Millaiseksi muuttuu elämä Tallinnassa ja herrain bordellissa?

Edelliseen osaan Naisten sotaan näyttää muuan läpituttu kriitikko mieltyneen, ainakin tämän uusimman, Petosten talon, kansilieppeen lainauksen mukaan:

"Mart Sander kirjoittaa helppolukuista, helposti seurattavaa tekstiä - siis viihteellistä? - mutta samalla koukuttavaa mukaansa historiallisilla viime sodan aikaisilla tiedoilla ja tunnelmilla. Suomalaisena lukijanavalpastuu, kun hänen henkilönsä kuuntelevat Suomen radiosta tietoja sodan etenemisestä ja tuntevat empatiaa pohjoiseen veljeskansaan - ja entä se tutuntuntuinen neuvostoantipatia, piilevä ryssäviha, jota ei voi ääneen ilmaista. ... Sander ei sorru erotiikan ylenpalttiseen esilletuontiin, mistään pornografiasta puhumattakaan, vaikka ainekset ovat koko ajan käsillä. Koko ajan läsnä jännä salaperäinen fiilis kaikessa toiminnassa, elämää harmaalla vyöhykkeellä." -Kirjavinkit.fi

Heh, 😀

omat  KIRJA-ARVOSTELUT 

Kirjavinkeissä

Opettajauupumus

- Meinaatkos lukea? Vaimo kysyi.

- En. Mies vastasi ykskantaan.

Puoliseiskaa katseltiin ihan paneutumalla, kun se Mikko osaa kysellä mukana ollen eikä vaan luntista lukien ja samoin Ella, joka vielä kaiken kukkuraksi niin viehättävä-ääninen leidi. Eikä keskiviikkovieraassakaan ollut valittamista.

linkki

Puhe oli opettajuudesta sekä Huokauksia luokasta -kirjasta, jonka kirjoittajina ovat 'uupumusäikkämaikat' Tommi Kinnunen ja Minna Rytisalo; Minna oli päässyt istahtamaan Kekäläisen & Kannisen vieraaksi pinkille sohvalle.

- Mikset? Vaimo jatkoi. 

- Täks. Mies vastasi yhä ykskantaan. - Sama ollu aina. Mies jatkoi poistuen kirjahyllyille. 

Tuli kohta takaisin Jouni Tarjamon Opettaja Suomessa -kirja vuodelta 1979 kainalossa, lehtileikettä heilutellen. - Lukeepa tämän. - Ikkäänkun ois joku uusasia! Nihil sub sole novum, vielä ölähti.

Taisin olla tuolloin yläasteella erityisopena kun sen kirjootin oikein lehelle ja vielä vastikkään lokissa kertasin:

linkki

ex-Opeblogeja

omat  KIRJA-ARVOSTELUT 

Kirjavinkeissä

Höperö ohjelma

" HV 

   Hj

Perjantaina illankamussa lähettivät töllöstä ohjelman outoon aikaan, klo 20 - 21.30. Lapsosethan ovat tuolloin jo untenmailla. Niille tuo lie tarkotettu.

Tämäpä: Tietäjät tietää -pyöritysohjelma. Ei se meille sivistyneille tarkoitettu ouk.

No onneksi sitten äkkäsi mainosteeveeväki ja korjasivat erheensä ja löysivät uusinnalle lauantaiks sopivan lähetysajan illansuuksi: puolkuus viiva seihtemän.

Ei mulla tämän kummasempaa.

Voippa paksusti!

tuus 

Lennu "

Kultivoitunut Lennu, muka!

Duota duota ... Mitähän tuohonkin nyt sanois muuta kuin eppäilis, jotta tuotako hulinata lie Lennu tuijottanut. 

Ei oo Roope-poika ainakaa ukkiisa, siihen Reijoon tullu!

omat  KIRJA-ARVOSTELUT 

Kirjavinkeissä

Liikanimet

 joita myös kunnia-/haukkumanimiksikin voisi kutsua

Konttis-Topin teksteistä innostuneena, aloin vääntää omaa paikallistuntemustani, tosin suuntaan, johon Topi ei suin surminkaan olisi sortunut. Kyläläisten hassuja, loukkaaviakin, liikanimiä töngin omasta muistimassista 

(lähisukulaiset ja opettajat jätän jostain kumman syystä muistamatta 😉):

• Vasikka-Matti
• Ori-Antti
• Harakka-Miina
• Pomppelin-Pekka
• Pulla-Iita
• Peukalo-Jussi
• Kerenskin-Antti
• Tura-Pekka
• Lörö-Simo
• Piki-Antti
• Näppylä-Iita
• Hönnö-Heikki
• Rehu-Antti
• Vitijäisen-Utu
• Kilikki-Kalle
• Rentaalin-Tauno
• Ketka-Olli
• Siis-Lassi 
• ... odottaa täydennystä

Tuokin Harakka-Miina oli yhtenä aamuvarhaisena ilmestynyt kunnansihteeri Yrjölän kotiin Kinnulaan asioitaan toimittamaan. Kohteliaana herrasmiehenä Erkki hetikohta pyytämään tulijan aamiaispöytään:

- Rouva Harakka, olkaa hyvä ja käykää pöytään aamukahville.

Miinakos oli nokkiintunut, sen siliän tien mitään virkkamatta kääntynyt. häipynyt oven läväyttäen sinne mistä oli tullutkin.

Kunnansihteeri ollut ihmeissään, mikä Miinalle nyt tuli, kun noin äkkiä lähti. 

Yrjölä oli tosissaan luullut Harakkaa sukunimeksi, muusta ollut kuullut puhuttavankaan.

Aikamoisia Persoonia ja merkkihenkilöitä ovat olleet kaikki luetellut, kun arvokkaan tittelin ovat toiminnallaan nimensä eteen hankkineet. Siinä vuorineuvokset sun muut arvonimet kalpenevat - ovat pelkkää sanahelinää.

Pixabay

omat  KIRJA-ARVOSTELUT 

Kirjavinkeissä