Tietoja minusta

Oma valokuva
SUOMEN ARVOSTELIJAIN LIITON eli SARVin JÄSEN ilman sarvia ja hampaita; exänä: ope, lautamies + vähän sitä sun tätä - ja mikä huvittavinta: humanististen tieteiden kandidaatti HuK

sunnuntai 23. helmikuuta 2020

Julius Saaristo

Pian se on täytetty. Esitelty viimeinen eli 20. urheilupersoona kirjasta Urheilun unelmia ja urotekoja. Kirjapaja 2019.

Kirjahan on Kiveen hakatut -sarjan 7. eli viimeisin osa. Edellinen oli tämä Urheilun nousuja ja laskuja. Tekijäpari Teronen & Vuolle on kirjoittanut kirjasarjaksi osan yli 200-osaisesta radiosarjastaan Kiveen hakatut, joka kokonaisuudessaan on kuultavissa Areenassa tästä.

Arto Teronen Jouko Vuolle

Aikamoinen urakka hautakaksikolta, joksi pari itseään myös kutsuu. Kaiken ohessa he ovat käyneet taiteilijoiden hautakummulla Hietaniemen hautausmaalla ja koostivat näkemästään ja kokemastaan erittäin mielenkiintoisen kirjan Taiteilijakukkulalla ja sen 50 haudasta.

Mutta saatettakoon kirjan lukeminen kunnialla päätökseen:


Oli vieläkin komeampi ilmestys kuin Lauri Koskela, tuo jalo Pohjolan Adonis!
"Jopa niin komea, että kun hän vieraili Tukholmassa vuoden 1912 olympiakisojen 50-vuotisjuhlassa, ruotsalaislehdet kirjoittivat Saariston olleen yhä kuin kreikkalainen jumala"
Julius Saaristo on edelleen nuorin suomalainen olympiavoittaja, jonka suosio Suomessa oli niin suuri että kolme kultamitalia Tukholmassa juossut Hannes Kolehmainenkin jäi yleisöäänestyksessä hänen jälkeensä. 

Tamperelaisen keihäänheittäjän Julius Saariston pääseura oli Viipurin Urheilijat
Siis sama seura kuin meijjän Pielavein keihästäjän Ruuskas-Antin, nyt loikan jäläkeen!  = Antin yllätysratkaisu


Prologi -  
I - II - III - IV - V - VI - VII - VIII - IX - 
XI - XII - XIII - XIV - XV - XVI - XVII - XVIII - IXX - XX


lauantai 22. helmikuuta 2020

Kalevi Häkkinen


  • Nopeuslaskija, >200 km/h, myös auton katolla. 
  • Kolmesti ME-mies. 
  • Hiekkalaskun MM: laski Perussa puolitoista kilometriä 45 asteen rinteessä 103 km/h, rinne päättyi haita vilisevään mereen, jota ennen vauhti oli saatava seis.
  • Italiassa 120 kilometrin vauhdissa oli pakko kaatua, muuten olisi törmännyt ladon seinään: jalka kipsissä ajoi Suomeen.
  • Vain vasen käsi ei ole katkennut.
Kalevi 'Häkä' Häkkinen (1928-2017)

Hankasalmen 'kylähullu' -otsikolla lähtee liikkeelle kaksikko Teronen & Vuolle Kiveen hakatuissa yhden sortin rämäpäätä esitellessään. Kouluja käymätön kielitaidoton mies lähtee maailmalle valloittaen lopulta Euroopan ja Amerikan.



Alku oli surkuhupaisa:
Mies veistelee Amerikan armeijan ylijäämäsuksista alppisukset ja matkustaa Vuokattiin syöksylaskukisoihin. Tervatut sukset mukaan ja armeijan ylijäämämakuupussi kainaloon ja matkaan.
"Sitten hän ajeli hevospelillä Hankasalmen asemalle, nousi junaan ja nukkui makuupussissaan päivävaunun puisella penkillä. Kun aamu valkeni, Ukko-Pekka-veturi puhalsi savua ja nokea Kainuun hangille ja vaunu oli kuin täystuhon kokenut kanala; höyheniä kaikkialla, makuupussi oli revennyt yöllä." -Seura-lehti, Antero Raevuori

Kisoissa tapahtui yllätys: 21-vuotias ensikertalainen pesi kaikki Suomen parhaat.
Siitä se sitten ura urkeni. Pitkä ura, jonka komeudesta ollaan monta mieltä.

Mutta.
Mites siviilissä? Heidi Vikström oli 18-vuotias autokoululainen Jyväskylässä, kun hän tapasi kahvila Kissanviiksessä nelikymppisen Kalevin. Kuunnelkaamme kolmen tytön melkein yksinhuoltajaäitiä:
"Minusta Kalevin kaltaisen huippu-urheilijan pitäisi pysyä sinkkuna." 
"Olin aina tyttärien puolella. Yhdessä käytiin myös perheterapiassa, josta puuttui yksi tärkeä tekijä, jota pyydettiin kyllä mukaan, mutta hän ei katsonut sitä aiheelliseksi."
Niin vain avioliittoa kuitenkin kesti niin kauan kuin vihkikaavan mukaan tuli luvatuksi: kunnes kuolema ...
2017 erotti.
Häkärinteet
On tuolla ennen Jari-Pekkaa kaula pitkällä tullut kuikuiltua Häkärinteille päin serkun luo Vesankaan maalausreissuilla ajellessa - jotta sen verran kontaktia sentään tähän persoonaan ollut Urheilun unelmia ja urotekoja -Häkkis-kertomuksen edellä. Seuraavalla maalausreissulla pitänee poiketa perille.
Kesähän silloin, kesä. Enkäpä minä noista lasketteluista piittaakaan; toista se olisi, jos ylöspäin suksin kapuaisivat.


Prologi -  
I - II - III - IV - V - VI - VII - VIII - IX - 
XI - XII - XIII - XIV - XV - XVI - XVII - XVIII - IXX - XX



perjantai 21. helmikuuta 2020

August Kiuru

Sattuneesta syystä tänään hiihdän lenkin näin, eli esihiihtäjän/stuntin kautta.

Syy ei ole sama kuin esihiihtäjällämme kun hän Ounasvaaran kisojen 50 km:n startin jälkeen 100 metriä hiihdettyään keskeytti selityksin:
- Lähtö epäonnistui.

Vissiin ei ollut päässyt yksimielisyyteen korvaussummista, omista ja toisten. Hän kun puhui monesti hiihtäjien puolesta hiihtoherrojen touhuja vastaan.

Tumma, pieni, vikkelä karjalaispoika August 'Aku' Kiuru (1922-2009).

Aku Kiuru. Rovaniemi 1943.03.24. SA-kuva.
Mainittavan muttei mitenkään loistokkaan hiihtouran jälkeen hänestä tuli suksien kehittäjä ja kauppamies, joka veti kuulijoita ja ostajia puoleensa. Järviseltä siirtyi Peltoselle, sieltä Kiteen Karhulle ja sieltä takaisin Hartolaan Peltosen suksia kehittelemään ja myymään. Ärrää sorauttavasta suupaltista olisi Karhun pitänyt pitää kiinni, vaikka vaatimuksena olikin diplomi-insinöörin palkkataso, jonka Peltosen suksitehtaalta sai. Miehen mukana Hartolaan siirtyivät muovisuksen Kiteellä kehitelty versio ja myyntitaito.

Niin, Akun hiihtourasta: ihan kelvollinen, kuten sanottu, muttei minkään Hakulisen Veikon veroinen. Uran hohdokkuuteen tai sen puutteeseen osin vaikutti myös hänen edunvalvontamentaliteettinsa: häntä ei valittu, vaikka olisi pitänyt. Niinpä varma kultamitali Oslon olympialaisissa 1952 meni ohi suun kun hän ei päässyt viestijoukkueeseen, vaikka näyttöjä oli riittävästi ja valinta muuallakin kuin kirkossa kuulutettu.

Sen siitä saa kun suutaan aukoo väärässä seurassa.
Vaan minkäs luonnollesi mahdat, kuten siinäkin tapauksessa Ruotsissa, jossa hiihtäjät sijoitettiin hotellin sivurakennukseen ja kaiken kukkuraksi naishiihtäjä Pehkonen laitettiin nukkumaan heidän vessansa käytävälle.
SEIS SEIS!
Hei mutta! Eikös tämä vaikuta ajankohtaiselta näin parhaillaan meneillä olevalla Ruotsin ja Norjan Ski Tourilla:
Tämän täytyy olla vitsi. Kolmekymmentä henkilöä ja kaksi vessaa. Huoneissa haisi kostealtaviestitti Iivo Niskanen.
Järjestäjät myönsivät mokan ja etsivät oitis kunnon majoitustilat.

Kiuru ei peitellyt piristeiden käyttöäkään, vaan puhui siitä ja paheksui, etteivät muut urheilijat uskaltaneet ääneen sanoa että niitä käytetään, kuten pervitiiniä josta sai kunnon potkua suorituksiin. Muutenkin koko dopingasian Aku olisi ratkaissut sallimalla yleisen käytön, koska ei sitä voi kuitenkaan saada valvonnalla hallintaan.

Värikäs persoona kaiken kaikkiaan tämä tämänkertainen Kiveen hakattu, jonka seura hyvinkin vastasi yhtä väliin jäänyttä hiihtolenkkiä. Täytyykin tästä nousta lääkekaapille kuumemittaria hakemaan ja ravistelemaan ja kopeloimaan löytyiskö sieltä perviä tai jotain piristettä päivään. 😁


Prologi -  
I - II - III - IV - V - VI - VII - VIII - IX - 
XI - XII - XIII - XIV - XV - XVI - XVII - XVIII - IXX - 



torstai 20. helmikuuta 2020

Leo Kinnunen

Mercedeksen marssijärjestys ennallaan – Hamilton avaustestien nopein, Bottas kakkonen

Tuostapa Ylen tämänpäiväisestä uutisotsikosta on hyvä aloittaa Kiveen hakattujen uusin urheilijaesittely. Formulamiehet aloittamassa taas jokavuotisen kiertueruljanssinsa. Onneksi pauhu maksumuurin takana.

Asenteellista? Myönnettäköön. 

Onhan se nyt muuta toista, jo ilmastonmuutoksenkin takia, katsella halliyleisurheilua, kuten iltayöstä eilen, ruotsalaisen Duplantisin leijailua uudesta maailmanennätyksestä seipäässä, 619 jäi vielä ylittymättä, taikka suomalaisten Hurskeen ja Nezirin 60 metrin aitojen loppukilpailua, kuin jonninjoutavaa ympyränkiertoa henkensä kaupalla.


Jos ovat maksumuurin takana formulakisat nykyisin niin ennen vanhaan Suomen ensimmäinen formulakuski Leo Kinnunen oli kielimuurin takana. Ei onnistunut murtautuminen huipulle englannin kielen taidottomalta Kinnuselta, vaan paikan nappasi Rosbergin Keke. Ainoastaan yhden ainoan kerran pääsi Kinnunen ajamaan F1-kisassa, silloinkin keskeyttäen.

Leo oli moottorimies viimeisen päälle, lähinnä ralli-/ratamieheksi kai tämän 'allround'-kuljettajan voi luokitella, vaikka kaikki mikä pörisi ja kuljetti miestä eteenpäin kiinnosti valtavasti. Tavallinen työnteko ja säännöllinen päivärytmi oli myrkkyä, hän halusi vain ajaa. Nautinto edellä elämässä. Tallisopimus Italiassa kariutui siihen, että se olisi sisältänyt liikaa ajamisen ulkopuolista pr-työtä.

Viitenä vuotena peräkkäin, 1969-1973, hänet valittiin Vuoden autourheilijaksi Suomessa.

Leo oli naimisissa Taru Ketosen kanssa. Turun Sanomien Mikko Ketonen oli siis Leon lanko, joten jonkinlaista sponsorointia ja apua oli tarjona lähipiirissä. 
Leon kohtaloksi koitui sukurasitus, aivoverenvuoto yllätti nukkuvan miehen Teneriffalla ja vasta aamulla saatu hoito oli kovin myöhäistä. Viimeiset kymmenen vuotta omaishoitajana oli oma tytär Nina. Leon viimeisenä elinpäivänä vihittiin avioliittoon Niko-poika; häätilaisuutta isä seurasi videoyhteyden avulla.



Prologi -  
I - II - III - IV - V - VI - VII - VIII - IX - 
XI - XII - XIII - XIV - XV - XVI - XVII - XVIII -

keskiviikko 19. helmikuuta 2020

Pekka Kokkonen

TOP10-nyrkkeilijät kautta aikojen - Suomi

1. GeeBee
2. Elis Ask
3. Olli Mäki
---
8. Pekka Kokkonen  
Makuasia tietenkin, siinä missä voittajan valkkaaminen nyrkkeilykehässä. Sen Pekka sai muutaman kerran karvaasti kokea. 
Tuo järjestys löytyy Boxing.fi-listalta. Wahlströmin Eva ei listalle yllä.

Nonniin, nyt ollaan taas asian ytimessä, Terosen & Vuolle -kirjan Kiveen hakatut kohde kiinnostava monen tuntemattoman suuruuden jälkeen. 
Pekka Kokkonen, (1934-2016), jo elävänäkin hakattu:

37 voittoa (28 KO) – 16 tappiota – 4 ratkaisematonta

Pekka Kokkonen kuten ottelulista ammattilaisena näyttää oli tyrmääjätyyppi, voitoista 28 tuli knockoutilla, ja niinpä sukunimi helposti vääntyi muotoon Knockonen. Eli Pekka vainusi ilmeisen hyvin nuo ihmisen heikot kohdat  →→→ →→→  →→→  →→→ →→→


Melkoinen vastakohta oli hänen siviilityönsä: kasvatti kukkia. Pakilan hymyilevällä puutarhurilla oli kauppapuutarha, jossa parhaimmillaan oli yli kaksikymmentä työntekijää. Kunnes seurasi se yksityisyrittäjän tavallinen tarina: tuli lama ja velat lankesivat maksuun. Konkurssi. Ja  peli  oli  pelattu. Teknillinen tyrmäys. 
Loppuvuosina hän kauppasi kukkia Hakaniemen toripöydän takaa. 
Niin kutistui vähäiseksi Ingonkin kanssa Amerikoissa sparranneen miehen maailma.

Marja-Leenan kanssa, joka oli löytynyt 'jossain nyrkkeilytapahtumassa Vaasassa', Pekalta jäi kaksi poikaa, Heikki ja Ari; eron jälkeen löytyi Leena ja syntyi yksi poika lisää, Jussi-Pekka
Tässä Heikin luonnehdinta isästään:
"Hänellä oli hiukan sellainen jäykempi toimintapa. Näin suhde oli etäinen. Pekka oli kyllä hyväntahtoinen mutta aika temperamenttinen, Hän vaati aika tiukkaa kuuliaisuutta eikä ollut isänä ihan sillä tasolla kuin urheilijana."
 Hautakivessä nimen vieressä 'kasvaa' luonnonkukka, hänen mielikukkansa kielo.





Prologi -  I - II - III - IV - V - VI - VII - VIII - IX - 
XI - XII - XIII - XIV - XV - XVI -

🏂 hiihdot 9/ 675 km/€  105 h

tiistai 18. helmikuuta 2020

Thure Sarnola

Käpälä ylös kuka on kuullut nimen!
- Siis, ei kukaan meistä.

Otettakoon selko. Ajankohtainenkin, kun ne Huuhkajat ensi kesänä siellä EM-kisoissa.

Esille tämänpäiväinen ihmisyksilötarina joukkueurheilijasta Kiveen hakatut -sarjasta Teronen & VuolleUrheilun unelmia ja urotekoja. Maineesta ja kunniasta hyvä jottei sillan alle.

Thure Stråhl syntyi Kuopiossa 1917, Thure Sarnola kuoli Helsingissä 1993.
Meriitit:

  • Jalkapallomaalivahti, HPS.
  • Yksi Suomen mestaruus, Ilveskissat. 
  • 25 maaottelua. 
  • Suomen ensimmäisen naisten mestarijoukkueen valmentaja, HJK 1971.

Maaottelu-maalivahti Sarnola Karhumäen joukkueessa.

Syntyi ruotsinkieliseen perheeseen Savossa Kuopiossa. Isä Axel Stråhl, rautatieläinen. Velipoika suomensi sukunimen poliisiksi päästäkseen. Thure suomensi samalla. Ei olisi kannattanut: ura HIFK:ssa jalkapalloilijana tyssäsi suomenkieliseen nimeen, suomalasinimi ei seuran imagoon sopinut. Niinpä Kuopion Pallo-Toverien pojan seuraksi valikoitui Helsingin Palloseura, joka hankki pelaajalleen työpaikan liikennelaitoksen varikolta.

Ammattikoulussa viilariksi valmistunut Thure työskenteli rautateillä ikänsä, Iisalmessa lämmittäjänä ja sodan aikana veturikuskinakin, muutti etelään leveämmän leivän perässä, työyhteisöön, jossa pysyi eläkeikään saakka, viimeksi varastokirjanpitäjänä.

Uran yksi huippupeleistä osui sotaa edeltävään kesään 1939, jolloin Suomi hävisi maailmamestari Italialle 2-3 ja Thure torjui 80 kutia.
Sodan jälkeen kymmenen vuotta myöhemmin häntä kyseltiin Englantiin ammattilaiseksi parin onnistuneen maaottelun jälkeen, mutta ikää oli jo 32 eikä englannin kielen taitoa, joten hän kieltäytyi.
Talvella pelatussa jääkiekko-ottelussa repesi toinen keuhko. Sitten iski tuberkuloosi ja ura oli taputeltu.

Tarinan viimeinen niitti on muistisairaus. Onnettoman lopun viimeisen kolmen vuoden ajalta kertokoon Thuren Seppo-poika:

  "Se lopulta vei isän 75-vuotiaana, Loppu oli kieltämättä vähän surkea. Kurjaa oli esimerkiksi löytää isä asemalta hortoilemassa, oli lähdössä Kuopioon. Sitten ei oikein löytynyt hoitopaikkoja miehelle, joka oli niin paljon ja monin tavoin tehnyt asioita maan ja muiden ihmisten hyväksi. Välillä hänet ajettiin tai ohjattiin jopa Hesperian mielisairaalaan, parin päivän jälkeen Malmille, josta hän pian katosi."  

Joukkuehengen perään voisimme kenties huudella.


Prologi - 
I - II - III - IV - V - VI - VII - VIII - IX - 
XI - XII - XIII - XIV - XV - XVI - XVII - XVIII - 

+5C 🏂 hiihdot 10/ 666 km/€  104 h

maanantai 17. helmikuuta 2020

Ilkka Teromaa

Ei kun pahenee: nyt keulitaan!
Täytyy sanoa, että nyt ollaan niillä hilkuilla, jotteiko mieli tekisi kesken jättää menneiden urheiluveikkojen esittelykierrosta, koska tämänpäiväinenkään hahmo ei urheilija ole. Tai no jaa: henkensä kaupalla urheilija kyllä.


Speedway on päivän laji ja Ilkka Teromaa (1953-2017) Kiveen hakatuissa, sarjassa joka kertoo urheilulegendojen koskettavia elämäntarinoita. Vaikuttavia nämä kyllä ovat, ja kaikki esiteltävät persoonat esittelyn arvoisia olipa heidän lajistaan mieltä mitä tahansa.

Oppiipa jos ei nyt sietämään mitä kummallisempia lajeja, niin ainakin arvostamaan ihmisiä niiden lajien taitajina.

"Ila oli jo nuorena saanut osansa murtumista ja muista vammoista Suomessa, jossa kuolemaan johtanut onnettomuus on kuitenkin tapahtunut vain kerran; lahtelainen Erkki Ala-Sippola menehtyi vuonna 1958. --- Jokainen speedwayajaja kokee enemmän tai vähemmän murtumia ja vammoja, kuten itsekin Englannissa paljon Ilaa myöhemmin ajanut Jarno Kosonen tiivistää: - Minusta on otettu enemmän röntgenkuvia kuin valokuvia!"

Katkelma kertoo kaiken lajista, jota ajetaan 300 metrin ovaalin muotoisella hiekkaradalla jarruttomalla ja vaihteettomalla moottoripyörällä. Neljä hurjaa aina kerralla kehässä.

Tulee mieleen Onni Suuronen, surmanajaja joka kierteli Suomessa kaikki syrjäiset pitäjätkin näyttämässä miten tynnyrin seiniä pitkin ristiin rastiin päristellään moottoripyörillä. Tuli nähtyä sekin kumma kun Onni eksyi tuohon naapurikalliolle pönttöineen hurjastelemaan. Ihan hurjanahan siinä kävi pikkupoika hurjastelijasta!

Ilkka Teromaa ajoi ammattilaisena Britannian liigassa puolenkymmentä vuotta kelpo lailla, sen kummemmin kuitenkaan menestymättä. Palasi Lena-vaimon kanssa Suomeen, pyöritteli pientä bisnestä irtautuen vuosiksi koko speedwaytouhuista. Perheeseen syntyi kolme lasta. 15 vuoden tauon jälkeen palasi kansainvälisen moottoriliiton FIM:n speedway-komission toimintaan.

Ilan elämä päättyi selkäleikkauksen jälkeiseen keuhkoveritulppaan eläkeiän kynnyksellä.













Prologi -  
I - II - III - IV - V - VI - VII - VIII - IX - 

XI - XII - XIII - XIV - XV - XVI - XVII - XVIII - 

🏂 hiihdot 12/ 656 km/€  102 h