Antti Hyry

  vanhat Parnassot -sarjan 22.

 -12 °C - 76 kW/125

Nousut on nyt noustu kauniin Fridan ylenantaneena pinnisteltyä Tour de Skin voittoon, meidän Kepan tuskiteltua kakkoseksi. 

Melkoisia mimmejä! 

Miehissä Kläbo on Kläbo ja muut muita miehiä.

3. nide, Huhtikuu 1972 - 22. vuosiketa

Vihainen sonni puski pojan ladon seinään sarviensa väliin. Irrotti sitten otteen, perääntyi ja pukkasi uudelleen, vaan nyt poika oli tarttunut sonnia sarvista ja kiepsauttanut itsensä kyytiin mukaan. Ystävystyivät vähitellen, kun poika pihisti talosta leipää itselleen ja sonnille.

Luulin lukeneeni illalla Hyryä, mutta ei Hyryä ollut; mitähän sirkusjuttua lienen lukenut. Sisällöltään olisi voinut ollakin, Hyryn lapset ovat juuri tuollaisia yksikseen itselleen tilaa tekeviä askaroijia.

Kuivaniemen Antti Hyry (1931 - 2016) on päässyt Parnasson tulevan - kunhan vajaan kymmenen vuoden päästä Anhava malttaa jättää pallinsa - päätoimittajan Juha Salokanteleen pihteihin.

Tekstit pilkotaan alkutekijöihin, puretaan ja purraan, ja puserretaan viimeinenkin makumehu ulos ja päästään lopputulokseen: Kaikkitietävä kertoja on kirjoista kuollut.

"Maailmanselittäjän virka oli mennyt kirjailijoilta ties keille tiedemiehille ja spesialisteille; psykologian hoitivat psykologit ja sosiologia valmistautui pikapuolin ottamaan huolekseen johtopäätösten teon yhteiskunnan asioissa."

"Näyttäminen selittämisen sijasta oli aikaisemmin ollut kirjailijalle hyve, mutta Hyryn tullessa kirjallisuuteen se tuntui ainoalta keinolta puhua."

Kyllä minä tykkäsin Salokanteleen selkeästä tekstianalyysistä, mutta silti: Miksi olla se kaikkitietävä kertoja tekstin selvittäjänä, kun kaikkitietävä kertoja, kuten Hyryn tekstistä huomaa, on aikansa elänyt epeli itse romaanissakin. 

Ja senhän Salokannelkin todistaa, mutta miksei sitten 

karistele itseänsä tarpeettomana pois tekstin kaikkitietävän selittäjän paikalta! 😏😏

Eikö vain voisi / saisi nauttia taide-esineestä sellaisenaan - miksi mennä tökkimään ja puhkomaan teosta neulalla, leikkaamaan saksilla palasia, irrottamaan mattoveitsellä koko maalaus raameistansa?

Niin minä nykyisin kirjoista estoitta nautin - kyselemättä harmonian, esteettisten tunteiden perään, lähteitä tahi syitä etsimättä.

Eikä se ole laiskuutta.

Parnasso-sarja 1970 - 1975

kokonaisena:

1 - 2 - 3 - 4 - 5 - 6 - 7 - 8 - 9 - 10 - 11 - 12 - 13 - 14 - 15 - 16 - 17 - 18 - 19 - 20 - 21 - 22 - 23 - 24 - 25 - 26 - 27 - 28 - 29 - 30 - 31 - 32 - 33 - 34 - 35 - 36 - 37 - 38 - 39 - 40 - 41 - 42 - 43 - 44 - 45 - 46 - 47 - 48 - 49 - 50 - 51

omat KIRJA-ARVOSTELUT

Kirjavinkeissä