Nuori Voima ja vanhemmat herrasmiehet

aivan hulluna suurella intohimolla painaudun tekstiin, luen ja sanon vaut, tämä koko lehtihän on vautsi vau... 

sitten kuitenkin, 

aurinko iskee silmää ikkunan takaa valaisten tämän hämärän huoneen. Tule jo! se kutsuu. Hiihtämään - 

ennen kuin huomaankaan 

olen jo pompannut vuoteelta, heivannut lehden nurkkaan, hamuamassa hiihtovermeitä kaapin perältä.

Ruumis on reagoinut jo paljon ennen kuin ajatus, kielestä puhumattakaan; kieleksi muuntaminen on hidasta ja kömpelöä ruumiin reagointiin nähden.

Näin olen todistanut Irina Herneahon tekstiä lukiessani, kesken kaiken, oikeaksi lingvistikko IH:n heittämällä hänen Kuinka orkidea saadaan kukoistamaan -tekstiin kirjoittamansa kappaleen lehden mukana sinne nurkaan, tämän:

"Opin myös aivojeni ja ruumiini välisistä kytkennöistä. Nähdessäni rakastettuni yllättäen kadulla koko kehoni ehti leimahtaa liekkeihin ennen kuin tietoinen mieleni ehti mukaan. Kun aivoni vasta alkoivat järjestää kokemusta kielelliseen muotoon, ruumiini tiesi jo."

Ja sain jopa ingressin viimeisen kaksoispisteen jälkeisen kohdan - : karataan. - toteutumaan. 

Pian seisonkin lempisukset jalassa lumikumpujen valon ja varjon leikkiä ihailemassa, metsään työntymässä.

"Aivot takaisin

Tarkoitukseni oli kirjoittaa yksi kappale Nuoren Voiman pääkirjoituksia, mutta nukahdin. Heräsin kuola poskella ja vähän paniikissa: arvokkaat iltapäivän työtuntini olivat valuneet hiekkaan!"

Joku näistä herrasmiehistä:

Kaius Niemi työnsä ääressä Hesarissa?

Jussi Tuulensuu Aamulehdessä?  

Pernaa? Soila? Karhuvaara?

Ei vaan Taija Roiha Nuoren Voiman toimituksessa. Ei viinan, vaan kapitalismin uuvuttamana, kuukahtaneena - tuon pirun, joka ei soisi hetken lepoa, ei rauhaa...

"Käsillä olevassa Nuoren Voiman numerossa vapauden avaimia etsitään muun muassa levon, huolenpidon ja räjähtämisen teemoista. Eri näkökulmia yhdistää luotto yhteisöön: kukaan meistä ei emansipoidu yksin. Numeron myötä siirrymme myös vekkaisempaan julkaisutahtiin. Hitaammin on paremmin."

On taas kerran ilmestynyt erittäin antoisa Nuori Voima 1 / 2023 rentomielisine pääkirjoituksineen.

omat KIRJA-ARVOSTELUT

Kirjavinkeissä

tänään

Anne Applebaum: Gulag - Vankileirien saariston historia

🏂 hiihdot -4°C 12+14 km 700 km /€ = 111 h

Kaiken huipentuma

(muistutus: Eugene-yu-MM käynnissä)         

  

"16.7. la  Kuuden tunnin rupeama aluksi

Iltakuudelta Vimpeli-Sotkamo Ruudulta, siinä ohessa moukarimiesten räpeltämistä... 

eli ei sielläkään miehistä mihinkään!  

 

 17.7. su  Kolmella tunnilla selvisi illalla

Oli Lapin 'juoksuvieraita' kyläilemässä: syytä...   

 

18.7. ma  Ja ennusteet kävivät toteen

Paitsi miesten kymppitonnilla, jossa Barega jäi viidenneksi hävittyään vajaalla sekunnilla kullan!

...On se vaan kumma ja ihme, että yhä näitä elämässä toisarvoisia jaksaa penkkiurheilla; jotain kaunista/esteettistä näissä (moukarissakinko?) täytyy olla, koska luulisi jo vanhemmiten enin kutina hellittävän...  

 

19.7. ti  Mielenkiinto laskee, ote herpaantuu

Lunssa lyö ketoon. 

Sen verran kuitenkin tässä valveilla, että naisten maraton tuli seuratuksi askel askeleelta. Eipä rattoisampaa ajanvietettä löydy. On vähän kuin Volter Kilpeä lukisi. 

Voittajasuosikki käveli puolen välin jälkeen pusikkoon ja keskeytti... 

 

20.7. ke Ennakkosuosikintapaiset epäonnistuivat

Koirankehno söi Anun-piirakat kaapista. Makoisilta tuntuivat maistuvan, vaan ei ihmekään: Anun piirakoitahan tilasi aikoinaan Tarjakin presidentin linnaan...   

21.7. to  Vain kaksi finaalia: N kiekko ja esteet

Sieltä se vaan Perkovic hopialle kapusi, Kiinan Feng voitti (69.12), oma ja kaikkien panostama USA:n Allman jäi kolmoseksi. Esteet meni Kazakstaniin! Ex-kenialainen Jeruto voitti...

Norah JERUTO ; Country. Kazakhstan ; Born. 02 OCT 1995 ; Athlete Code. 14479154 ; Age. 26 ; Eligibility. KEN until 29 JAN 2022 – eligible to represent KAZ in ...  

World Athletics

 

6 pisteen päivä  (182 / 218)

kärki karkaa

 

 

 

 

22.7. pe  Pystypäin

kulkee suomalainen keihäänheittäjä ja minäkin kolmen päivän flunssalevon jälkeen. Keihäs karsi ainoastaan Keräsen ulos, Helander ja Etelätalo jatkavat finaaliin: ainahan se Lassi vaikka vaivoin, OH ensimmäistä kertaa isojen kisojen finaaliin, so. vasta neljäs kerta toden sanoi...  

 

23.7.  la  Ei enää ihmeitä odotettavissa

Hurja ME-aika/ero naisten 400m-aitojen voittajalla: 1. Sidney McLaughlin USA - 50,66. 2. Femke Bol 52,27.  Välierissä Viivi Lehikoinen juoksi SE:n 54,60. Että isot ovat erot!...  

  

24.7.  su  Keihäsmatkat yöllä

Etelätalo ei petä, rimpuilee mutta aina mukana viimeiseen mieheen: 6. -  82,70 SB.  

Pitkämäen hoteisiin siirtynyt Helanderkin livahti eka kertaa isoissa kisoissa karsiutumatta finaaliin ja viimeisille kierroksille: 8. - 82,24. Peters I = 3 x > 90 m!... 

 

25.7.  ma Ne on siinä! - Kisat ja korona meissä! 

Duplantis 621 ME, Tobi Amusan 12,12 ME. Seiväs ja aidat. Eivätkä huonoja muutkaan voittajat: Jakob Ingebrigtsen 13.09,24 sekä kaunisnimisin kisailija Malaika Mihmbo pituudessa 7.12.

Kolme heistä mukana jo kuukauden kuluttua EM-kisoissa Münchenissä. Ei hätää.

10-ottelu meni Mayerille, 8816 p. Näin Ranskakin pääsi vihdoin mitaleille.

TÄSTÄ päivittyvä veikkaus lisukkeineen.

Tasa-arvokikkailija hikkaj on - 'aina sillon tällön toisinnaan' - tehnyt rätinkiä eri kulttuurilehtien kirjoittajien sukupuolijakautumisista...

NV-lehti 3/22 -Teemanumero Syvemmälle

Eilen nujertui miessukupolisuus täyslyötynä ketoon, kun uusi Nuori Voima 3/2022 ilmestyi posti-Irenen - 'sekkii vielä!😅 ' - kantamana latikkoon: 100 - 0.

Aikaisemmat viralliset F-M-tutkimus/vertailutulokset ko. lehden kohdalla näyttävät nyt suorastaan splendit:

1. 'Nuori Voima puhistaa pelin' = 12 - 12 (2019)
2. 'Kosto - casus belli' = 12 - 1 

Tosin vanhan voiman eli hikkajiin kieli- ja laskupiän tietäen varauksella on suhtauduttava uusimpaan satanolla-tulokseen; hän näet tulkitsi - 'ulukomuan nimiä kun piäassiissa kehnot ovat ' - kaikki proprit naisiksi. 

Tässä sisällysesitys lehden kotisivulta kaapattuna, tulkitkaa itse toisin:

"Syvemmälle-teemaisen vierailunumeron (3/2022) on päätoimittanut kirjoittaja ja tuottaja Fiona 'Elōne. “Tätä julkaisua tehdessä mietin, millaisia feministisiä keskusteluja jo käymme suljettujen ovien takana, mutta emme tuo julkiseen keskusteluun, koska läheisemme, liittolaisemme tai rahoittajamme eivät ole niihin vielä valmiita”, ‘Elōne kirjoittaa pääkirjoituksessaan.

Lehdessä otetaan anonyymin kirjoittajan toimesta syyniin päihteitä käyttäviä äitejä ympäröivä sosiaalinen tabu. Haastattelussa Aracelis Correa ja Téri Zambrano kertovat, mihin POC-lukupiiriä tarvitaan. Koko Hubara pohtii esseessään, mihin kohtaan deittailuhuijausten janaa asettuu tiedostavan ja ihmisoikeuksista kiinnostuneen esittäminen. Mitä tarkoittaa wokefishing, entä personalityfishing? Valokuvaaja Melissa Linsa tutkii visuaalisin keinoin yhdessä Barbianan, Haliz Yosefin ja Sophia Mitikun kanssa, millaisia ajatuksia tyttöydestä herää, kun määrittelyn valta viedään pois valkoisesta binääristä. Lehden kaunokirjallisista osuuksista vastaavat Arda Yildirimin novelli, Mafua Elonen satu ja Moriamo Ahmedin runot.

Pakinamielinen Kikka III vastaanottaa viestejä syvältä ja kolumnistimme Adile Sevimli uppoutuu taiteeseen koko ruumiinsa voimin. Kritiikeissä suuressa kevään runokatsauksessa Virpi Alanen, Miira Luhtavaara, Silja Järventausta & Raisa Jäntti, sekä lisäksi Tanja Tiekso, Samuel Beckett, Iida Rauma ja Iida Sofia Hirvonen. Plus lyijypainot akselilla muoto-sisältö!

Uudessa numerossa julkaistaan myös Debytoi runoilijana -kilpailun voittajat. Kilpailun tuomarina toimi tänä vuonna kirjoittaja ja kriitikko Veera Kiurujoki. Kiurujoki on myös yksi viime vuoden palkituista debytanteista.

Lehden teema toteutui siis täysin: Syvemmälle.

omat KIRJA-ARVOSTELUT 

Kirjavinkeissä

Casus belli

TIEDOTUS maailman muuttumisesta, eskosein:

Nuori Voima 

Uusimman numeron 2/22 teemana on KOSTO.   

"Kuten tämänkertaisen numeron tekstit opettavat, kosto ei ole casus belli. Ajoittain se on tasapainon palauttaja, tosinaan tunnetusti suloinen. Joskus kosto on täysin tarpeeton." Johanna Osváth & Taija Roiha

Minä onneton juutun jo tuohon sisällysluetteloon, etunimiin takerrun:

Adele, Vilma, Nelli, Riku, Adile, Elisa, Helga, Kati, Halina, Stina, Olga, Taija, Katerina.

Muinoinhan siinä luki: Martti, Pentti, Mika, Yrjö, Olavi, Uuno, Lauri / joku Katri koristeena. 

Nyt ainoastaan Riku käänteiskoristeena. Siis tilanne häkellyttävä: 12 - 1.

Nuori Voima siis Naisten Lehdeksi muuttunut? (näpäytän kostoksi?) 

  

No kait kun ei niistä miehistä ole! Lätkää vain pelaavat ja toisiaan tönivät kaukaloissa ja sotarintamilla.

Johan tuon koulussa* näki parikymmentä vuotta sitten, minkäsukupuoliset luokassa osasivat ja minkäsukupuoliset sen kuin lusmuilivat!

Tässä - ja kaikkialla yhteiskunnassa - tulos. Eikä hassumpi kokeilumalli lain.

omat KIRJA-ARVOSTELUT 

Kirjavinkeissä

*Täydennystä

Maalaiskevätpäivänkulku

 
• uusi sähköliesi/hella, ei keraaminen - edistystä silti; edellispäivähän oli päättynyt puuhellan rinkien ja levyjen sekä koko rautaisen kehikon ylösnostamiseen ja rautaharjalla nokikarstan harjaamiseen, syy moiseen touhuun oli peltien kiinnityöntämisen jälkeinen haju, joka ei johdu liian aikaisesta peltien kiinnilaittamisesta (ei apua: olisiko joku lintu kuollut piippuun)
• peräkärryn valot viturallaan; naapuri aina avulias, ilmoitti oitis, ettei maadoitus näy pelaavan; korjasi kuntoon
• vene vesille, katiska järveen; navakkaa etelätuulta
• risusavottaa samalla reissulla  muutaman ohuen koivunrungon karsinta kassaralla ja käsisahalla, raahuu metsästä ajotienvarteen
• ulkosaunan lämmityksen (vedet korvoon ja lämminvesipataan sankolla pumpulta - siltä kaunottarelta) ohessa halkojen hakkaamista ja pienen pinon rakentelua, välillä hiki välillä holotna
• kellarin ikkuna auki kesäksi; hyönteisverkon paikkaus ja paikalleenlaitto
• alimman porraskiven maalaus
• sauna

Vapaa-ajan viettoon saunan jälkeen; Toinen Kaunareita katsomaan, Toinen Elämäntarinan ja Nuoren Voiman** uusimman numeron kimppuun.

O Ou ja Oolalaa!

❤ siis kaksinhan me päivän ahkeroimme, tunnustettakoon kun kerran pääsi huulilta lipsahtamaan. ❤

💔👅

** näkyy Harry Salmenniemellä ja Jaakko Yli-Juonikkaalla olevan ylipääsemätön ja totinen taisto ja henkilökohtainen vainoriita toistensa (kirjallisista) kyvyistä:

HS: "Ajaudut talousvaikeuksiin, alkoholiongelmasi pahenee, terveytesi pettää, yrityksesi syöksykierrettä ja teostesi asiavirheitä pengotaan laajasti julkisuudessa."

JY-J: "Miksi NV julkaisee tämmöistä? Varmaan näet, ettei Harrilla asiat eivät ole hyvin! Ja on tämä ollut minullekin raskas vuosi. Pyydän, että keskustelu poistetaan lehden verkkoversiosta. Paperilehden osaltahan, ei sitten enään mitään olekkaan tehtävissä."

KIRJA-ARVOSTELUT
*** myös

Nuori Voima puhdistaa pelin

Kaiken tasa-arvotoivon menettäneen postilaatikkoon oli ilmestynyt kuin taivaan lahjana kolmas alanlehti vähän ajan sisällä.
Upouusi Nuori Voima - Kirjallisen kulttuurin lehti 1/2019.

Laimea kansi, uusi ulkoasu.

Ja ei kun tasa-arvoa laskemaan, eiliseen malliin, josko tästä Parnasson (19-7) ja Kaltion (12-6) voittajaksi:

Kaarina, Vesa, Maaria, Harry, Jaakko, Aura, Touko, Maaria, Emilia, Veikko, Pontus, Riikka, Tiina, Vappu, Paavo, Onni, Olga, Niina, Herman, Sara, Vesa, Aleksis, Maaria, Esa.

12 - 12   Tasapeli! Tasa-arvossa. (Häpeä, Parnasso! Kaltiokin.)

"Nuorissa tulevaisuus" -fraasi vähitellen toteutumassa?

Punaisten kenkien kopina pelästyttäköön porukat, ja maskuliinit joutukoot luopumaan asemistaan ajan oloon. Kirjallisuuskenttä puhdistukoon tästä Saara Turusen Sivuhenkilön naiskirjailijan tilasta:

"Olen kyllästynyt tähän vanhojen kalsareiden hajuun joka nurkassa."

PS
Sisällöstäkö?
Rautaa, ennen kaikkea tuo Hannu Helinin (1944-2015) tuotannon testamenttaus näin hänen hiipuvan elämän blogiaan lukeneena = http://hikkaj.blogspot.com/2015/01/pelonsekaisesti-aamuisin.html

Punaiset kengät, tasa-arvo-sarja

I - II - III -IV

🏂 hiihdot10 km / 546 km//€= 84 h 

KIRJA-ARVOSTELUT
*** myös

Kuka nyt Nuori Voima -lehteä lukisi

Sormet syyhyssä taas. Kahden luettavan ja maan mainion jutun, Vesander sekä Rantala, jälkeen tärppää kolmas onkeen, tosin tätä vonkaletta en saa pyydystetyksi - karkaa pitkän kesyttelyn jälkeen.
Vaan onhan lohtulause olemassa: yrittänyttä ei laiteta.

Enkä laita vonkalettakaan, sillä paikka jossa se temppunsa teki, oli vaativa, siellä ei amatööri pärjää.

No, kunhan sadattelen - omaa tyhmyyttä.

FB

Eli luen taas lehteä: Nuori Voima nro 4/2018 ja sieltä Maaria Ylikankaan tekemää rinnakkaista kirja-arvostelua kahdesta runokirjasta: Nelli Ruotsalainen: Täällä en pyydä anteeksi ja Hanna Storm: kutsun itseni kylään.
Ruotsalaisen kirja on sekä tekijän että asennekustantamo Pesän esikoisteos. Hanna Stormin Aviadorin kustantama kirjahan on minulle läpituttu, Ruotsalaisen tuntematon.

Hävettää. Nyt hävettää.
Minäkin olen käsitellyt tuota toista kirjaa, pitänyt pukinsorkassani onkivapaa ja yrittänyt nostaa saalista pataan, noin niin kuin kuvaannollisesti ilmaisten, eli ryhtynyt runonruodintaan.

Stormin kirjaa olen arvioinut kahdessa paikkaa eli tällä potalla kuin myös tuolla Kirjavinkeissä.
Ja nyt kun niitä vertaa varsinaisen runoasiantuntijan analyysiin niin olisi parempi minulle, jos myllynkivi ripustetta minu kaula ja upotetta Orivette! Noinhan unkarilainen ope meitä uhkaili, kun emme korpikoulun keskikoulussa millään ilveellä meinanneet saada jäämään pahkaan maantietotunnilla, jotta jokin Bern tai jokin on merkittävä rautateiden risteyspaikka Euroopassa.

No, on minulla asiantuntemuksena sentään yhden kokonaisen lukiovuoden uhraaminen kaupunginkirjaston hyllyille nro 82.

Ylikangas aloittaa arvostelun:

"Joskus ennen modernismin epähenkilökohtaista käännettä ajateltiin, että runous on minän puhetta tunteistaan ja paikastaan. Tämä sai osakseen perusteltua kritiikkiä, joka trivialisoi minän. Nyt kuitenkin sukupuolta, etnistä alkuperää ja seksuaalisuutta tutkiva identiteettiajattelu vie runoutta juuri tuohon suuntaan. Se on minän puhetta toisille, samastuville minuuksille."

Minä onneton aloitan samasta runoteoksesta näin:

"Lähdetääs pilkille! Kairataas reikiä! Katsotaas onko syönnillään ja mitä sieltä nousee, saadaanko saaliiksi peräti soppatarpeet.

Semmoista se on runokirjan luenta, varsinkin näiden modernimpien, loppusoinnuttomien, kokeilevien. Ikinä ei tiedä mitä sieltä tulee, monesti mielenkiintoisia vonkaleita, monesti pelkkiä kiiskiä."

Ylikangas lopettaa arvostelun:

" --- kutsun itseni kylään puolestaan lähtee vapauden, kiinteytyvän olemisen tielle jonkinlaisen intiimin suhteen, kosketuksen kautta, ja päätyy hapuilevaan ja kevyeen irtonaisuuteen.

Tila, jossa ei alvariinsa tarvitsisi puhua vain itsestään, syntyy molempien kirjojen loppuun. Nähdäpä vielä tämän vapauden synnyttämiä säkeitä." 

Entä minä onneton turkishaalareissani:

"Runoilija, kirjallisuustieteen tohtori Hanna, nyt siis pilkkireissun jälkeen sinuksi jo tullut, sanoo olevansa kiinnostunut puhekielestä ja kirjoitetun runon ja äänen suhteesta sekä minä-muodosta. Kyllä sen näkee ja kuuleekin ja tuntee. Ja mikä mukavinta: niin olen minäkin.

Kuten vihjattu jo yllä: kyllä tässä soppatarpeet ovat – ja soppa syntyi."

Mitä me opimme:
Ei pitäisi mennä sorkkimaan, onkimaan liian isoille vesille!
Tai sitten lohdullisemmin:
Muistaa se Tarkan muistutus: "Uskottavan arvostelutoiminnan ainoa perusta on oma lukukokemus - ja sen rehellinen välittäminen lukijoille."
Ellei peräti ohjaaja Pölöstä vääntäen: "Elokuva runo on tunnetta. Ja se on juuri näin."

KIRJA-ARVOSTELUT
*** myös

10 taktista neuvoa kirjakriitikoille

Kirjallisuuskritiikkisarja osa III

ja kirjabloggareillekin

☺Öyliseen☺ viitaten seuraavaa:

Kalle Päätalo sai kädestä pitäen neuvoja Mika Waltarin oppaasta Aiotko kirjailijaksi?.
Ulkoluki - ja tuli!

Aleksis Salusjärvi tekee waltarit kasvaville kriitikoille. Paikkana nyt oikea paikka eli Nuori Voima -lehti. Eivätpä nuo neuvot pahaa tekisi konkareillekaan, vaan minnepäs se vanha kapinen koira tavoistaan?
Heti housunlahkeeseen kiinni ja hanttiin!

Käskyä VII tarkoitan:
"Kritiikin tehtävä ei ole teoksen esittäminen sille otollisimmassa valossa."
No, tuon nielen, mutta:
"Kriitikko ei voi toimia osana fanikulttuuria, vaan hänen on rikottava ja kyseenalaistettava etenkin se viitekehys, jonka osaksi teos asettuu. ---"
Napsaan tuosta poikki, koska muuten en voisi olla eri mieltä. 😂

Minäkö asettuisin fanittamaani Volter Kilpeä jotenkin vastaan? Ei kuuna kullan valakiana! Se on mun siltsu! Pois semmoinen ajatuksenakin. Tai Mukkaa, tai Kallea tai ...
Vanhentunut kriitikko voi jo katsella tiettyjä asioita läpi käpäliensä, antaa löyttä ikuisella etsintämatkallaan kirjaa, joka sisältäisi pelkkää rauhaa ja rakkautta, levollisuutta ja sen semmoista softia - vaikka vähän luikuriakin laskisivat. Siksipä Tõnu Õnnepalu Paratiiseineen ja Jean Giono Puineen ovat melko täydellisiä vanhan kriitikon ideaaleja. Napakympin etsintä tosin vielä jatkuu ja jatkuu.

Mutta te, joilla kriitikon ura edessä siintelemässä, ja te amatöörikirjabloggajat, jotka ohjeita kaipailette, tarttukaa tilaisuuteen ja painakaa mieleenne viisaita ja kutinsa pitäviä selkeitä neuvoja, joita Salusjärvi jakaa kymmenen käskyn muodossa.

Malliksi muutama lyhennettynä, ilman Lutherin Mitäs se on? -selitystä:

• I   Aloituslauseen on oltava tymäkkä.
• II  Ylipitkät virkkeet pois.
• III Ole ehdoton.
• IV Klassinen esittely-referointi-arvotus -jäsennys romukoppaan.
• V  Rajaa näkökulma.
• jne.

Kirjakritiikkisarja I II III IV

KIRJA-ARVOSTELUT
*** myös 

Kriitikon kriteerit

Kirjallisuuskritiikkisarja osa II

Kiiltomadon (Lysmasken) päätoimittaja Aleksis Salusjärvi, yksi kuudesta lukijastani, kirjoittelee mielenkiintoisia paukahduksia verekseen Nuori Voima -lehteen, 3/18. (AS:han kokoaa tuon mielenkiintoisen blogikertymänkin: Laadunvalvontayksikkö.)

https://twitter.com/nuorivoima

Poimin minua miellyttävät pihlajanmarjat pottaan pois riippumasta - suluissa omat lisäni (vaatimattomasti mustalla):

1. Ylivoimaisesti yleisin ongelma kritiikissä on, että kirjoittaja ei arvosta omaa kokemustaan riittävästi. (meissä kaikissa ei asustele juhanitamminen)
2. Barthesilainen tekijän kuolema on erityisesti kriitikoille totta = tarkoittaa sitä, että [kirjan]tekijä on lakannut olemasta tekstinsä ylimmäinen auktoriteetti: lukijalla on valta ja vapaus lukea ja tulkita lukemaansa riippumatta tekijästä ja tämän mahdollisesti tunnetuista intentioista. (niin teen aina - nykyisin)
3. Toimittajat kirjoittavat juonireferaatteja ja diletanteilla taas substanssipuoli pettää alta. (kuulun selvästi jälkimmäisiin - ilolla)
4. Teoksen kontekstualisointi on --- kritiikin olennaisimpia yksittäisiä tehtäviä. (kirja on palanen elämän suuresta palapelistä, mihin yritän sitä sököttää kyllä)
5. Kriitikoiden helmasynti on varovaisuus. Kriitikon välillä soisikin kirjoittavan muutaman kirosanan tekstinsä sekaan, ihan vain muistutuksena siitä, että kritiikissä on myös reuna-alueet käytössä. (tässä tapauksessa kyllä mieli teki huutaa kekkosena saatanan tunari! tai höynäytettynä: - Helevetin hölömö! tarkoittaen itseäni, jota kustantaja kuzetti)

Tämän enempää asiaa en kerta kaikkiaan jaksa yhdellä kertaa kirjoittaa tahi lukea - tunnen kaikenlaisen asian esittämisen aina vähän pakkoliikkeisenä cp-vammana, miltei tulkinnan uhkana!
On päästävä rallattelemaan!
- mihin jok'ainoa kirja antaa mahdollisuuden, sillä Kirja on (kuin) soitin
- jokainen kirja erilainen soitin.

Huomenna selvittelen Aleksin* verkosta loput sintit - tavaellen tavallani; on se sen verran mielenkiintoista ja ennen kaikkea luettavaa kamaa.

*Nykyohjeen mukaan nimeä voidaankin taivuttaa kolmella tapaa: Mahdollisia genetiivimuotoja ovat

Aleksiksen, Aleksisin ja Aleksin.

Kirjakritiikkisarja I II III IV

KIRJA-ARVOSTELUT
*** myös 

Hullua hurskaammaksi

pienoisessee esseestä (kuvitettu)

Tulinko? Hurskaisesta.
Pakko pakittaa eiliseen ja Antti Hurskaisen esseeseen Loksuva lukija Nuori Voima -lehdessä 1/18.

Tekijän taustoja tietämättä uskalsin mieltää asian näin:
Siinä opiskelijapoika selvittää pappilan rouvan koppavuutta ja kylänkävijää Täällä Pohjantähden alla -trilogiassa, vaikkei kaupunkilaispojalla takuulla ole harmainta aavistustakaan millaiselta kirkonkylän maalaiselämä ja pappilamiljöö iholla tuntuivat, sellaisena edes jona moisenlaisen itse myöhäkyläläisenä ihollani aistin 👂👀👃.

Mutta minähän siinä koppavana olinkin eikä Antti!  = sillä

1. myötätunnottomuutta pohtiva esseekerronta mukaansa tempaisi kaikkine kirjailijanimineen niin että läpiluettava oli, ja kun olin läpilukenut, tapani mukaan asianvieri kiinnitti eniten huomiota eli se kun loppulitviikissä selvisi että kirjoittaja oli saanut nuo Linnan työläisromaanit joululahjaksi ja yksinäisyydessään pyhinä niitä luki kohdaten vain toisen yksinäisen - työläisen: Prisman kassan, 24/7-työntekijän, mentyään ostamaan pakastepizzan ja colaa jouluruokaan kyllästyttyään;
2. oli myös myönnettävä, että jännästi toi jutun lähemmäksi nykyaikaa ja peilasi minulle täysin tuntemattomaan musiikkiin, sitaatti: '- Ellen on kuin Pulp-yhtyeen "Common People" -kappaleen naispäähenkilö. Jarvis Cockerin kuvaama kuvanveiston opiskelija haluaisi itsekin "elää kuin tavalliset ihmiset". Ellen Salpakarin tavoin hänellä on tiedonjanoa ja luotto ryysyläisgloriaan. - Smoke some fags and play some pool / Pretend you never went to School.'

Totta kai kiinnitin huomioni myös lukemani Hannah Arendtin Eichmann Jerusalemissa -teoksen sivuamiseen, kohtaan jossa Goethet ja Schillerit läpilukenut natsijohtaja saa tutkintavankeuskoppiinsa Nabokovin Lolitan.
Palauttaessaan kirjan Eichmann toteaa: - Erittäin epäterve kirja.

'Pedofiilinen motiivi oli närkästyttänyt miljoonien juutalaisten tapattajaa. Harva viatonkaan on altis havaitsemaan empatiakykynsä valikoivuutta', päättelee Antti Hurskainen, josta otan selvää täältä: Siltalan 1986 syntynyt esseisti.
Eläköön Nuori Voima!

KIRJA-ARVOSTELUT 
*** myös