Tietoja minusta

Oma kuva
Vanheneva ja haurastuva: ilman sarvia ja kohta varmaan hampaita; exänä: ope (luokan-, erityis-), lautamies + ties mitä - ja mikä huvittavinta = humanististen tieteiden kandidaatti HUK. Tällä POTULLA eli potalla ähistään omanlaisesti, ylen viisaita vältellen. (Blog content may be published in part or entirety by any print, broadcast or internet/digital media outlet, or used by any means of social media sharing.)

keskiviikko 7. tammikuuta 2015

Toinenkin ergo sum!

"Nouse olemaan!"
oli kateissa ja nyt kissoin koirain kanssa etsittyämme sen löysimme Äejän ansiosta. Siellä Yhdeksän miehen saappaissahan se oli ja on olemassa.
Vuosikausia sitä etsin ja sitä haikailinkin, varsinkin sen olotilaa: sais vain olla.

Vaan ettäs pitikin sattua: nyt sama löytyi toisestakin Haanpään kirjasta, vasta lukemastani ja arvioimastani.
Tarkoin, kuten tapanani on, - ja kuten lehmän utareita lypsyn lopuksi - uusinta Haanpää-julkaisua syksyltä 2014 eli Matti Salmisen toimittamaa kokoelmaa Eräs avioliitto ja muita kadonneita juttuja. Niin eikös sieltä tuo totuuksien totuus ollut taas luettavissa, jopa tuplana:
'... että nousepa Isolintukin olemaan, joka tuskin oli kuullut tykkien ääntä.'
'Oli ilmeistä, että tässä piili jotakin kätkettyä, pimeätä, leikillistä. Sillä vielä ainakin aamulla korpraali muisti klassilliseksi käyneen herätyksensä olleen voimassa: nousepas Isolintukin olemaan!'
Nousepa olemaan!
Klassilliseksi käyneen.
Niinpä.
Mikä ilmaus tapahtumattomuuden keskellä - sodan keskellä!

 
Nuo kohdat on präntätty kertomukseen Korpraali Isolintu ja Selänpään leski, jonka PH kirjoitti jatkosodan aikana kesällä 1943. Isolintu on haanpääläinen sotamies Svejk, joka esiintyy monessa novellissa kirjailijan tuotannossa; harmi ettei kirjaa kirjoittanut, harmittelee Salminen.

Melkoista hevosenleikkiä, muuten, sodan hyvistä puolista saman novellin alkupuolen luutnantin puheen tulkinnassa Isolinnulta tai Haanpäältä:

"Herra luutnantti sanoi, että meille avautuvat hyvät näköalat. Eikä voisi keksiä todempia sanoja. Maa on esimerkiksi tulvillaan muoria leskiä, varakkaitakin. Tämä on nimenomaan minun näköalani, joka olen poikamies ..." 
hiihdot: 137 km/€ - Veju 300

2 kommenttia:

  1. Haanpäällä on semmoinen ilmiö, että jos jokin lause tai kertomuas tai aihe häntä kiinnosti, niin hän kirjoitti aaiitä useampaan kertaan. Kolmen Töräpään tarinaa hän käsitteli ainakin kahdessa eri jutussa, Torniainen oli Taivalvaaran näyttelijässä ja Pojan paluussa. Luulisin olemaan nousemisen olleen kirjailijasta osuvasti sanottu. Olisiko tuo korpr. Isolintu joutilaan miehen ohella kirjailijan varjominä?

    VastaaPoista
  2. äej

    Isolintukin isopala Haanpäätä ihtijään.
    Ruumiillinen työ ei ollut Haanpään heiniä, paitsi polkupyöräily ja muu maleksiminen.

    Aika tarkkaan Pentti materiaalinsa käytti: monet tarinat kierrätti ensin erilaisissa julkaisuissa ennen kuin kirjoissa ilmestyivät.
    Tämän Eräs avioliitto -juttukokoelman tarinoista suurin osa on ilmestynyt mikä missäkin aviisissa, mutta kirjoissa&kansissa ei. Jutun kun lukee kerrallaan hyvänyön lukemiseksi niin kuukaudeksi on hyvätyöt taattu.

    PH oli muuten semmoinen tarkka tilimies, periaatteessa, kuten Joel Lehtonen, jonka Putkinotkoa lopettelen Pekka Tarkan opastuksella parraillaan.

    VastaaPoista