Tietoja minusta

Oma kuva
Vanheneva ja haurastuva: ilman sarvia ja kohta varmaan hampaita; exänä: ope (luokan-, erityis-), lautamies + ties mitä - ja mikä huvittavinta = humanististen tieteiden kandidaatti HUK. Tällä POTULLA eli potalla ähistään omanlaisesti, ylen viisaita vältellen. (Blog content may be published in part or entirety by any print, broadcast or internet/digital media outlet, or used by any means of social media sharing.)
Näytetään tekstit, joissa on tunniste viihde. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste viihde. Näytä kaikki tekstit

torstai 29. helmikuuta 2024

Hyväksi havaitsin

 vaikka kuinka jääränä yritin olla


"If you love women's fiction or romance,
then why not read one of Soraya's books today!" sorayalane

ja vaikka tuon luinkin, kun olin kirjan jo lukenut, en mieltäni muuttanut ja vaikka ennen vanhaan olisi kuitattu koko höskä ykskantaan: akkain kirja.
 Vaan nyt kun on nyt, 
sallitaan monenlaisuus yhtä arvokkaana, myös lukijan on hiipsittävä mukana.

Soraya Lane/Otava 2024
Niin, kirja on sokerisukutarina, kuubalaisen upporikkaan Diaz-perheen vaiheista ennen Castron omaisuuden kastroimista ja sen jälkeen. 1900-luvun puolivälissä, Batistan aikoina, lempeä isä-Diaz suuttui perusteellisesti lemmikkityttäreensä Esmeraldaan tämän rakastuttua tulisesti väärään mieheen, vieläpä ei-kuubalaiseen. Raskaana oleva Esmeralda katosi jäljettömiin. Nyt 2020-luvun vaiheilla Claudia alkaa etsiä isoäitinsä äitiä, miksi tämä synnytti vauvansa naimattomien äitien asuntolassa Lontoossa. Jäljet johtavat Havannaan.
Lennellään edestakaisin kahdella aikakaudella.

Tuo riittäköön juonesta.

Näin juonettomien romaanien ystävänä minulle tuossa on jo liikaakin juonta. Ja romantiikkaa ja romanssia, sitähän romaanissa on yllin kyllin, paltisesti. Eipä sitten ihme jos tragediat ovat sitäkin koskettavampia, myös lukijan sydäntä särkeviä.

Tosissani minä tästä fiktiosta tässä lukijana kirjoitan, vaikka joku voi luulla, että taas se vetelee omiaan. 
Rikkaista ihmisistä romaani kertoo, siitä miten rahallakaan ei onnea osteta jos se ei ole tullakseen ja siitä miten kaikki voi olla yllättävästi toisin. Claudiako tässä sen oman onnensa löytääkin, ikään kuin sivutuotteena sieltä lämmön hellimästä Kuubasta!

Niin ainakin hän vastamailaa Mateolle samoin sanoin takaisin:
" Creo que te amo. "
Onhan tuo kieltämättä naiivia, mutta: kai onnentunne tullakseen ja ollakseen, pysyäkseen vaatii naiiviutta.
Joten
"Malja mysteerin selvittämiselle." 🍹
Kirjavinkeissä

🏂  +2°C hiihdot   15 km 561 km / € = 93 h

sunnuntai 25. helmikuuta 2024

Havanna - Lontoo

 aikanaan koetut


Ovat nyt tässä
STT info
uudelleen koettavissa.
"Kuubalainen tytär on unohtumaton ja koskettava historiallinen tarina perhesalaisuuksista, menetetyistä rakkauksista ja uusista aluista."
a Sill viissii! 
Ja just joo. 
Vanha Jäärä (VJ) pistää ikirakkaan Volter Kilpensä - Suljetuilla porteilla taas yhden kerran - hetkeksi sivuun ja tarttuu tarjottuun tilaisuuteen kuvatulla meiningillä, jotta: just joo. Asettuu tyhjänpäiselle viihteelle alttiiksi toosta noin vaan!

Miksi tarttuu? 
Hemaisevan kirjoittajan? Pois moinen VJ:stä!
 
Ei vaan siksi kun pääsee verestämään muistojaan noista kaupungeista: oman tyttären tapaamisesta Lontoossa ja ennen kaikkea honeymoonin vietosta Havannassa. Vieläkö ne samat jenkkiautojen komistetut jäänteet kaduilla kulkevat; joko upeat rapautuneet rakennusfasaadit ovat kujille kaatuneet; yhäkö Malecón viettelee viettelijöitä, kietoo syliinsä rakastavaiset rantakadun lempeän lämpimään hämärään? 
Siksikin.

Kuten ennakkoluuloista voi päätellä VJ:n vastarinta tarttua viihdepakettiin on käsinkosketeltava. 
Mutta talttuva, sillä kohta kuuluu kuiskaus kuin vaimolle:
" - Olet Havannassa ja kävelet Malecónia pitkin miehen kanssa, 
joka viihtyy erittäin hyvin seurassasi."
Voipipa tosiaan ollakin, jotta murtuu jäärän jääräpäisyys: sadan sivun jälkeen ainakin vähän sulaa jo, vauhti kiihtyy ...
"He istuivat siinä pitkään tuijotellen veden pinnasta heijastuvaa kuunvaloa ja 
kuunnellen laineiden seesteistä liplatusta. Jos maailmassa olisi jokin 
romanttisempi paikka ..."

Kirjavinkeissä
tänään
Aino Leppänen: Luk(i)ossa

🏂  +1°C hiihdot   km / 527 km / € = 88 h

lauantai 28. tammikuuta 2023

Kevytmusiikki on taidemusiikin jätettä

 vanhat Parnassot -sarjan 41.

-5° C
56 kW/89
Nide 6 - Lokakuu 1974
Otsikko hätkäyttää, mutta tuohon tapaan toistaa musiikkitieteilijä FT Ilkka Oramo taidemusiikin ja viihdemusiikin eron. Niin se luen ja tulkitsen.
Lainaanpa suoraan:
  
"Viihde operoi yksinomaan sellaisilla keinoilla, jotka edistyksellinen taide on aikanaan luonut ja hylännyt, kun niistä on tullut tavanomaisia ja vakiintuneita ja kun ne tällä tavalla ovat menettäneet tietoisuutta avartavan luonteensa. ---- Ne [iskelmät] perustuvat yksinkertaisille melodis-harmonisille kaavoille, jotka toistuvat samanlaisina iskelmästä toiseen ja joista puuttu kaikki oivaltava; kun on kuullut yhden, on kuullut ne kaikki. Ne ovat halpoja teollisia käyttöesineitä, vuotavia musikaalisia pahvimukeja." 

Ja kaiken kukkuraksi: laulujen tekstit ovat lyriikan irvikuvia. Näin valheellinen kuva todellisuudesta huipentuu.

Kun taide ja kitsch (rihkama) julistetaan samanarvoiseksi, ei arvoeroa taiteella ja viihteellä ole; Oramon mielestä moinen sosiologinen musiikinteoria merkitsee 'kriittisen älyn konkurssia¨. Kun varsinainen selviö on, että taide on tiedostavaa ja tietoisuutta lisäävää, viihde taas ongelmatonta ja tietoisuutta supistavaa.

Näin vähämusiikillisena ja epämusikaalisena ukko-olentona ihmettelen, että pystyn seuraamaan Oramoa ja hänen tylytystään Pekka Gronowin taiteen esineellistämiselle.

Kovasti harmitellen, että olen jäänyt ja jäävä musiikista paitsi siksi, että: - Musiikillisen teoksen ymmärtäminen puolestaan edellyttää sen merkkijärjestelmän sääntöjen tuntemista, jossa se on ilmaus. Tällainen ymmärtäminen saavutetaan intuitiivisesti, samalla tavalla kuin lapsi oppii äidinkielensä.

Sellaisessa musiikkiyhteisössä olisi pitänyt elää, kasvaa ja syntyäkin. 
Jotta tiedostaisin: - niitä kytkentöjä, joita objekteihin kohdistuvalla toiminnalla on äänistä muodostuviin struktuureihin, eli toimimalla itse joko toimintaskeemojen tai mentaalisten operaatioiden tasolla.

Ah, siis ulkona, ukko, olet ja pysyt kaikesta kauniista! 😓

Eipä tässä enää mikään auta, joten eletään entistä rataa ja pannaan tunteet, joilla näkyi olevan vähemmän merkitystä Oramon musiikkipelissä, peliin ja eikun jätettä, Matti & Teppo, soimaan tästä: Hojo Hojo!

Parnasso-sarja 1970 - 1975
kokonaisena:
1 - 2 - 3 - 4 - 5 - 6 - 7 - 8 - 9 - 10 - 11 - 12 - 13 - 14 - 15 - 16 - 17 - 18 - 19 - 20 - 21 - 22 - 23 - 24 - 25 - 26 - 27 - 28 - 29 - 30 - 31 - 32 - 33 - 34 - 35 - 36 - 37 - 38 - 39 - 40 - 41 - 42 - 43 - 44 - 45 - 46 - 47 - 48 - 49 - 50 - 51
Kirjavinkeissä

🏂 hiihdot 10 km 257 km/€ = 43 h