Tietoja minusta

Oma kuva
Vanheneva ja haurastuva: ilman sarvia ja kohta varmaan hampaita; exänä: ope (luokan-, erityis-), lautamies + ties mitä - ja mikä huvittavinta = humanististen tieteiden kandidaatti HUK. Tällä POTULLA eli potalla ähistään omanlaisesti, ylen viisaita vältellen. (Blog content may be published in part or entirety by any print, broadcast or internet/digital media outlet, or used by any means of social media sharing.)

sunnuntai 29. syyskuuta 2013

Vesilasku

Olipahan savotta tuo uretaanipursotus, muttei sentään niin paha kuin annoin ymmärtää; liioittelu lisää kiinnostusta, tai kuten kollegani sanoi: "Pittää juttua ain vähän värittöä."
Vaan vieläkin on äimän käkenä tuon pötkylän kanssa: uretaania jäi patruunaan reilusti yli puolet: kertakäyttöinenkö on satsi - ainakin pilli on pysyvästi tukossa?
No, nyt meillä on lämpökaapeli uudessa vesijohtoputkessa sekä etäluettava vedenkulutusmittari, jota itsekin on helppo seurata kun nollilta pyörähti käyntiin. Eikähän veden kulutus muutenkaan vuodessa kummaista (50 m3)ole, koska kesät omasta kaivosta saunavedet, kasteluvedet KÄSIN pumppaamme. Vesi ei kesäisin juuri mitään maksa eikä varsinkaan jätevesi.
Tuo jätevesi onkin tyyristä tavaraa, kalliimpaa kuin puhdas raanasta tuleva vesi.
Kuutio eli 1000 litraa
  • vesi = 1 €
  • jätevesi = 2,5 €
Eli käytännössä jokainen kuutio kunnan vettä maksaa 3,5 €, laskitpa veden viemäriin tai nurmikolle niin se lasketaan jätevedeksi.
Veden kun vielä boilerilla kuumaksi pesuvedeksi lämmittää, niin johan vedelle hintaa tulee. Puhuvat peräti 1/3 osan sähkömaksusta menevän lämpimänveden piikkiin!
Ei, en minä valita, toteanpahan vaan ja innolla maksan aurinkokennon kehittymistä odotellessani kuin myös ilmaston lämpenemistä: sadassa vuodessa lupaavat +5 Celsiusta.


torstai 26. syyskuuta 2013

Pillipullopursotin

Tänään olin kuin leipuri ja sisähommissa, satoikin ulkona, jopa räntää välillä rätki. Plussan puolella sentään ulkolämpötila: + 4C, sama kuin suositeltava jääkaapin asteluku. Kyllä nyt säilymme tuoreina, me ihmiset.
Mutta siis kuin leipuri Hiiva olin tänään, kuin suurta täytekakkua olisin pursottimella koristellut.

Työnsin pääni tiskialtaan alapuolelle, kaapin alimmaiselle hyllylle, johon porattuun koloon oli vedetty se uusi muovinen vesiputki. Kylmävesiputki tuli suoraan maan alta ja nyt sen ympäristö piti täyteen pursotettaman nestemäistä vaahtovillaa, sitä sama jolla ikkunakarmit täytetään vedottomiksi.
- Tsuh! sanoi pillipullo. - Tsuh! tuhahti toisen kerran.
Tämäpä olikin hauskaa, aina kun liipaisimesta painalsi, pullo suhahti tsuh! ja työnsi melkoisen möykyn juoksevaa karhuntaljaa sinne minne pilli osoitti. Ylimääräiset pursuivat pois ihan niin kuin ihmisillä joilla on ihramahamakkarat ja jenkkakahvat.
Aikansa kun siinä ammuskelin niin oikein hassun näköiseksi tuli astianpesualtaan alakaapin alin taso.
En uskaltanut pyytää vaimoa katsomaan, vaan työni tehtyäni painalsin allaskaapin oven kiinni ja toivoin, ettei vaimo liiemmin keittiöön kurkistelisi.
Vähän oli tupsahdellut juoksevaa uretaania palloiksi moneenkin sopimattomaan paikkaan, keittiössä siis, allaskaapin oven molemmin puolin.
Kokosin kamppeeni ja häivyin talliin ihmettelemään että mitäs nyt tehdään: pilli tukossa, uretaanipatruuna vielä puolillaan - säilyisikö aine uuteen käyttöön ja miten avata pillinryöri sitten kun sitä tarvitsisi?
Tuohon tilaan jäin yhä toivoen että joku pelastaisi tästä pinteestä. A-PU-VA!

jatk.
vesilasku


tiistai 24. syyskuuta 2013

Tänään voin saada myyräkuumeen

Vesijohto ja viemärin alkuosa on nyt uusittu, eilen kävi Urho ja kaapaisi palasen pihaa irti. Onneksi kunnan maanalaisen vesijohtoverkoston putki ei ollutkaan alkuperäinen eli 1960-luvulta peräisin, vaan oli uusittu seinään saakka jossain vaiheessa muoviseksi. Ainoastaan keittiön allaskaapin lattia piti repiä ja pujottaa rautaputken paikalle moderni muovinen, jonka sisään lämpökaapeli ujutettiin.
Ja aatelkaas: etäluettava vesimittari nyt meillä.
No näppärät kunnanmiehet tuon tekivät ja ovat kaiken takana.
Siinä samalla muoviviemäriä vedettiin entisen betoniviemärin sisään, kunnes ennen viemärikaivoa teki topin, tuli vastaan kulma, josta uusi putki ei taipunut. Siihen jätettiin ja parin viikon perästä palataan asiaan, silloin voidaan ohittaa likakaivo ja lähettää alapään lähetykset suoraan kunnan putkien kuljetettavaksi kohti parempia seikkailuja eli kunnan puhdistuslaitokseen. 
Täksi päiväksi jäi omalle kontolle ryömiä talon alle villaa kietomaan putken ympärille, jottei vilu ja pakkanen talvella pane niin herkästi; tosin onhan siellä putken sisällä turvana se kaapeli.

Villa on entistä hiiren/myyränpaskoineen. Sen verran pienet tilat siellä rossipohjan alla, ettei sinne niin vain uusia villoja kuljetella. Vaan kuitenkin sen verran korkeat tilat talon kivijalassa, ettei home ole talonpohjaan asettunut kun tuuletusluukut on puolet vuodesta auki pidetty.
Ei muuta kuin rönttövaatteet päälle ja suusuoja nokan eteen ja ryömimään, mylläämään villamyllyyn!

- Köh ja kröhkröh...



jatk.
pillipullopursotin


maanantai 23. syyskuuta 2013

Tipetipe


Pian on joulu.
Huomenna on jouluaattoon tasan kolme kuukautta. Eli kiirehän tässä tulee, päälle käy.

Onneksi meillä on sentään jo viikon ajan hyöritty ja pantu tikkua ristiin: kauniista tehty rumaa.
Yläkuvan luumut on kerätty parempaan talteen, osalla syöty maha velliksi, osa kuivattu pellillä ruman ruttuisiksi, väskynäsopan ainekseksi.
Oltu siis omavaraisia, tuotettu luomuluumuja.

Kunhan loput omenat puista poimitaan ja renkaina uuninpankolla narussa kuivataan, voimme jouluna luumusopan sijasta nauttia sekametelisoppaa, ainakin jos siihen jostain vielä muutaman ruttuisen aprikoosinpalasen höysteeksi hankimme.

Tip Tap!


perjantai 20. syyskuuta 2013

Kummallinen tarjous


Liikkeen ovenpielessä luki lappu OSTA 3 MAKSA 2!
Siispä sisälle Tiimariin.

Lukiolaistyttö maksamassa kassalla ostoksiaan, kaksi liimapuikkoa tai jotain.
- Osta kolmas. Tarvii maksaa vain kahdesta.
Tyttö pyöritti päätään, ei ostanut kolmatta, maksoi ja lähti pois. - Ei ollut ainakaan ahne, ajattelin, mutta toisaalta myös ajattelin että miksei myyjä pannut kyselemättä kolmatta puikkoa pussiin.

Joko myyjä oli huuhaa tai sitten myyjää oli opetettu menemään liikkeen etu edellä.
Selvisi vähitellen, kun oma kauppa eteni.

- Ostan nää kahet pulttilasit, niin saa kolmannet ilmaisin.  
- Ei se niin mene.
- ?
- Jos ostat kahdet saat kahdet.
- ? Mutta keltasessa kyltissähän sanoo että yhdet kaupan päälle.
- Ei sano. Pitää ostaa kolmet, ei kahdet.
- ?
- Niin ei tarvii maksaa kuin kahdet.
- Eikös se ole sama asia!
- Ilmoituksen mukaan mennään.

Ostin sitten kolmet, ahneuksissani, ja sain kolmet vaikka maksoin kahdet. Jos olisin ostanut kahdet, olisin saanut vain kahdet ja maksanut kahdet.
Ymmärrättehän logiikan?


torstai 19. syyskuuta 2013

Pyörälläkin pääsee onneen

Pyörällä a) matka jos b) pääkin

a) Mikä ei ole syyslämmössä pyöräillä vaikka 60 km kokoukseen!
Eto matka, kolme ja puoli tuntia leppoisaa poljentaa. Autolla sentään pimenneessä illassa takaisin. Kokouksen kohde mitä sopivin: piirin sydänhallitus.
Vähän niin kuin samalla näytön paikka:
Tehkää muutkin sydäntautiset, katetriabloidut ja -abloimattomat perässä!

Ikinä pitemmän liikunnan aikana eikä muutamaan tuntiin sen jälkeen masis iske - täysin kynnetön se on onnellista ihmistä pommittaessaan. AINA.

Toisin on viinan laita: niin masentunut et olekaan ettetkö vielä maseentuneemmaksi tule kun viinaputeliin tartut!

b) Vähän kodittomana kulkukoirana aikansa tässä harhailen, kun Kauppalehti-blogisto loppuu.
Seitsemättä vuotta sitä blogipottua on innolla täytetty, sen alusta kun niin erinomainen käyttää. Citystä tuli maili, jotta tulisitko tänne. Josko sitten sinne, vaikka eikös tuo nuoremmille lie koko City. Pyörisi aikansa Frederikkinä siinä 'BB-talossa', vähän niin kuin ylikasvaneena, liftarimummona, jonka rekka meni jo vuosia sitten.

Suas nähä.

keskiviikko 18. syyskuuta 2013

BB-talossa ovi käy, ja kuhina

Nyt poistui Reterikki niin että vilahti: keikat päälle painavat. 68 v on miesvanha - paljonpa jaksaa! Raha kiinnostaa; ex-vaimohan sanoi että 'tuskallisinta tulee Frederikille talossa olemaan kun ei pääse seuraamaan Nokian kurssia'.

Änti lähti ennen Reterikkiä, ajettiin taiteilija pois, koska suuttui ja mustaksi muuttui kun Anu ja Lautia töhrivät taulun tökkäämällä lisää sormenjälkiä sormenjälkiä täynnä olevaan Äntin maalaukseen.
Pikkubimbo-Marianne joku silikonirinta joutui karkoitetuksi heti kättelyssä tämän kätellessä kovakouraisesti Hunksi-Teppoa naamalle.
Mitä vielä?
Niin Seiskan toimittaja Merilä, ekana häädetty, palasi takaisin Matti Nykänen käsipuolessaan. Aikansa siinä palloilivat ja sitten palasivat meidän ihmisten ilmoille.

Ettäs tiedätte!

henkilöt:
Frederik
Andy McCoy
Anu Sagim
Claudia Eve
Marianne Kallio
Teppo Säkkinen
Kai Merilä
Matti Nykänen

Kuvat subin kotisivulta:


Anne-Mari


Jori

Johanna

Sara

tiistai 17. syyskuuta 2013

Verikokeessa



Heti aamutuimaan syömättä ja juomatta laboratorioon on mentävä jotta verikoe näyttäisi oikeita tuloksia.
Onneksi pissiä saa, muuten tekisi tiukkaa.

Siispä
nousee pyörän selkään seitsemältä, ajaa leipomon kautta, missä jo kaksi aikaista aikuista miestä nautiskelemassa aamukahviaan hienotsokerit suupielillään.

Tyhjä odotussali; ennen täysi tupa jo seitsemältä vuoronumeroista taistelemassa. Nyt on viimeinkin viisastuttu: varattu aika ennakkoon. Jotkut mummot eivät tykkää nykyisestä järjestelystä: jää rupatteluhetki pois, joskus päivän ainut. Työssäkäyvät tykkäävät: pääsee töihin aikaa tuhlaamatta, tai nojoo - eivät kaikki aivan.

Käsivarsi tähän, kyynärtaive esille ja töks!
-Tässä kaikki. Soitellaan tulos.

Höh! Siinäkö kaikki?

Tehokasta, tehokasta on työ ja touhu.

Ei älkääs luulkokaan että minä siellä, en en, minä silloin joskus kun sydän vielä sytkytti, eteiset värisivät omia aikojaan ennen ojankaivua sydämeen, katetriablaatiota.

Meistä terveempi sinne polki, siellä kävi - ilman aikojaan.

sunnuntai 15. syyskuuta 2013

Rotisko pian revitty

 
Pois jouti
Eivätpä tainneet jättää purkajat Perhospuiston 'komistuksesta' jäljelle sitä saunaakaan.
Purkutyöt yli puolen välin, saunastakin harmaat kattotiilet kerätty parempaan talteen. Pala paikallista rakennushistoriaa sen myötä. Lienevät olleet vaikka paikallisen tiilitehtaan tuotantoa.

Mitäpä noista - tehdaskin maan tasalla maannut jo kymmenet vuodet.
Mitäpä tuota suremaan, ääntä pitämään: tiennevät mitä tekevät.

Kaiken kaikkiaan voi sanoa kuin mummo kuolemastaan: "Pois joutas."
Oivallisen työn purkajat projekteineen tekevät.


sunnuntai 8. syyskuuta 2013

Syyskiireitä

Nykyajan probleemeja eli syysongelmia TV-ohjelmien kanssa.

Perjantai
3 ohjelmaa päällekkäin:
  1. Suomi -Espanja MM-karsinta jalkapallissa
  2. Brysselin Timanttiliigan loppuratkaisu, yu, Bolteineen Pitkämäkeineen
  3. BB-talon touhut Andy MCCoy yms.
Lauantai
  1. Ruotsi-Suomi yu-maaottelu
  2. Vimpeli-Sotkamo pesismestaruus, ratkaisumatsit.
Sunnuntai
  1. ks. lauantai + koris-EM Suomi-Venäjä.*
Melkoista ratsastamista ja trap-ammuntaa, jotta ajantasalla pysyi!

Viime yönä sitten sokerina huippu kun kaksi naista perkoi toisiaan ennen kuin tuomari 9. erässä keskeytti ottelun norjalaisen mestarin hyväksi. Vastustaja oli 19-vuotias  iloinen sirkkunen, tyttönen Dominikaanisesta tasavallasta, missä on kovan koulun käynyt katutappeluissa. Nyt moisesta pieksäytymisestä sai kuhmujen lisäksi rahaa.
Pron lähetys, saksalaisen Sauerland-tallin Boxing night, tuli Tanskasta: norjalainen ei voi omassa maassaan nyrkkeillä, koska ammattilainyrkkeily siellä on kielletty, vaikka maa on NATO-maa!

Että jo on aikoihin eletty, kun tämmöistä katson - opeaikoina ei olisi tullut kuuloonkaan; saarnan olisin pitänyt moisesta väkivallasta!

ps
su-ilta klo 20.15 - olipa hurja vääntö Susijengiltä!*

lauantai 7. syyskuuta 2013

Katsekontakti / mielen pankkisalaisuus

Ei elämän aikana lankkulattiaan jää montakaan oksankohtaa törröttämään, tallasipa miten uutteraan tallasi huoneesta toiseen, ikkunasta toiseen ajatuksissaan maisemia katselemaan - mielen ja ympäristön.

Ei yhdestä kirjasta koskaan hioudu montakaan timanttia mieltä kutkuttamaan, vaikka monta satuttavaa kohtaa kohtaakin.
Lehtosen Joelin kirjeitä rakastetulleen, sille toisen miehen vaimolle, Sylvia Avellanille, perkailen.
Kaks on kohtaa kohonnut ylemmäksi muita:

  • "Olen jälleen saanut elää muutamia sangen autuaita hetkiä näissä kauniissa kevätvalaistuksissa. Ja sehän on pääasia, että näkee kauneutta ja siitä nauttii." 
  • "...minä en voi kärsiä toisten silmiä, tutussa paikassa, - en vaikka vieressäni olisi keisarinna. Se on sisääni tunkeutumista - ja enhän sinne laske ketään."

Kauneus on ruokaakin tärkeämpää! Yleensä. Ja melkein aina.
Ilon voi jakaa toisten kanssa, vaan esteettistä elämystä - eipä juuri. Sen verran täyttävä ja kokonaisvaltainen se tunne on, hajoaa vain jos siitä liiemmin kertoo ja selvittää: vähän kuin pitkäkestoinen juoksu - siitäkään ei analysoitavaksi ole, ei itsellekään, se vain on ehjä kokonaisuus, joka jälkeenpäin sen kuin vahvistuu.

Toinen Joelin lainaus hätkähdyttää, noin en ole sitä kokenut, mutta jospa se noin onkin!

Itse olen tuntenut sen juuri toisin päin: katsellessani toista silmiin tunkeudun toisen intiimiyteen, joka ei minulle kuulu, mihin minulla ei oikeutta minkäänlaista. Ei varsinkaan vähänkin vieraamman ihmisen omimpaan. Mielen pankkisalaisuuteen.
Pois sormet, pois katse!

pst
Kamalata:
pian esillä Haanpään vastaavanlaiset kirjeet: Pentille aika löytänyt toisen naisen ohi oman Ailin - Kiinan matkan satoa, matkanjohtajana Sylvi Kekkonen, muttei suinkaan Sylvi vaan Aune Laurikainen se Toinen Nainen.


torstai 5. syyskuuta 2013

Saksilla puukolla ... eipäs kun puukolla

Pentuna rallateltiin kaikenlaista levotonta kuten tätä saksilla puukolla eipäs kun puukolla-rallatusta ja pidettiin oravia, variksia elättinä, ryöstettiin linnunmunia, ammuttiin ilmakolla räksiä - ihan luonnollista toimintaa, joka nykyihmisen, sivistyneen muka!,  silmissä villiytyneen ihmisen meiningiltä vaikuttaa.
Nyt enää ihmisiä pistellään ja ammutaan kun luonnon kesyttäminen on mennä luiskahtanut luvanvaraiseksi. Syyriassa ja milloin missäkin rähäköidään; meniköhän se niin että koko ajan maailmassa on menossa puolensataa sotaa, jotka kuitataan lyhyesti ja ohimennen 'mitäs noista'.

Tuolla oikealla sivustalla huussikopin alla näkyy minunkin osani tässä railakkaassa menossa. Sitä osaa, panosta yhteiseen hyvään, olin taas eilen täyttämässä.

Syyte kuului näin:

TÖRKEÄ PAHOINPITELY Rikoslaki 21 luku 6 § 1 momentti 3-kohta
B oli tehnyt L:lle ruumiillista väkivaltaa lyömällä tätä kolme kertaa puukolla ja kerran harjalla vartaloon. Rintakehän alueelle tuli kaksi pistohaavaa ja vatsaan n. 20 cm:n pituinen viiltohaava, jotka ommeltu. Pahoinpitelyssä on käytetty teräasetta ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä.

Tuomio kuului näin:

Vastaaja: 
vankeusrangaistus 1 v 2 kk + haittakorvauksia asianomistajalle 4000 €.

Karua on elämä, karua niin eläin- kuin ihmismaailmassa.
Ei auta kuin kestää ja ponnistella kohti parempaa.

tiistai 3. syyskuuta 2013

Perhospuiston rottelo

Naapurin piiitkä ruma ulkorakennus, kolmen perheen tallit ja liiterit sisältävä, on viimeinkin purkupuolella. Miesporukka tuntuuu kuittailevan toisilleen kattotiilejä irrotellessaan.

Rakennuksen päässä kiinni sijaitsee, laudoituksen alla, hirsinen sauna, joka oli rahdattu paikalle ensimmäisenä ja jonka moninkertaiseksi jatkoksi lautarakennelma sittemmin pystytettiin. Hirsisauna on pala kylän rakennushistoriaa, se oli kuljetettu kivennostokempsulla kokonaisena seurojentalon kalliolta.

Itse kaksikerroksinen kookas päärakennus on purettu jo vuosikymmen sitten. Siinä 1950-luvulla ja vielä -60-luvulla toimi kylän keskus: apteekki, Säästöpankki, nimismiehen toimisto asukkaineen.
Hammaslääkärikin jossain vaiheessa ja kunnanvirastoja viimeisenä ennen kuin turhan hulppea tiilikolossi pystytettiin kylän toiselle laidalle, minne uusi kirkonkylän keskus sitten lopullisesti muodostuikin.
Alunperin rakennus oli ollut yksikerroksinen apteekki, jota Olli porukoineen sittemmin pidensi ja korotti kahteen kerrokseen.

Paljonpa hyviä ja huonoja tapahtumia naapurin ikkunasta näinkin: mitä milloinkin poliisipuolelta, apteekista ja pankista. Olkoot ne vielä kertomatta, jääkööt toiseen kertaan ja tarkempaan syyniin.

Mutta nyt häviää tuo hoitamaton rempottava rakennus silmistä; toivottavasti hirsinen sauna säilyy, vaikka sitten työkaluvarastona Perhospuiston hoitajille.