Hyväksi havaitsin

 vaikka kuinka jääränä yritin olla

"If you love women's fiction or romance,

then why not read one of Soraya's books today!" sorayalane

ja vaikka tuon luinkin, kun olin kirjan jo lukenut, en mieltäni muuttanut ja vaikka ennen vanhaan olisi kuitattu koko höskä ykskantaan: akkain kirja.

 Vaan nyt kun on nyt, 

sallitaan monenlaisuus yhtä arvokkaana, myös lukijan on hiipsittävä mukana.

Soraya Lane/Otava 2024

Niin, kirja on sokerisukutarina, kuubalaisen upporikkaan Diaz-perheen vaiheista ennen Castron omaisuuden kastroimista ja sen jälkeen. 1900-luvun puolivälissä, Batistan aikoina, lempeä isä-Diaz suuttui perusteellisesti lemmikkityttäreensä Esmeraldaan tämän rakastuttua tulisesti väärään mieheen, vieläpä ei-kuubalaiseen. Raskaana oleva Esmeralda katosi jäljettömiin. Nyt 2020-luvun vaiheilla Claudia alkaa etsiä isoäitinsä äitiä, miksi tämä synnytti vauvansa naimattomien äitien asuntolassa Lontoossa. Jäljet johtavat Havannaan.

Lennellään edestakaisin kahdella aikakaudella.

Tuo riittäköön juonesta.

Näin juonettomien romaanien ystävänä minulle tuossa on jo liikaakin juonta. Ja romantiikkaa ja romanssia, sitähän romaanissa on yllin kyllin, paltisesti. Eipä sitten ihme jos tragediat ovat sitäkin koskettavampia, myös lukijan sydäntä särkeviä.

Tosissani minä tästä fiktiosta tässä lukijana kirjoitan, vaikka joku voi luulla, että taas se vetelee omiaan. 

Rikkaista ihmisistä romaani kertoo, siitä miten rahallakaan ei onnea osteta jos se ei ole tullakseen ja siitä miten kaikki voi olla yllättävästi toisin. Claudiako tässä sen oman onnensa löytääkin, ikään kuin sivutuotteena sieltä lämmön hellimästä Kuubasta!

Niin ainakin hän vastamailaa Mateolle samoin sanoin takaisin:

" Creo que te amo. "

Onhan tuo kieltämättä naiivia, mutta: kai onnentunne tullakseen ja ollakseen, pysyäkseen vaatii naiiviutta.

Joten

"Malja mysteerin selvittämiselle." 🍹

omat  KIRJA-ARVOSTELUT 

Kirjavinkeissä

🏂  +2°C hiihdot   15 km / 561 km / € = 93 h