Tietoja minusta

Oma kuva
Vanheneva ja haurastuva: ilman sarvia ja kohta varmaan hampaita; exänä: ope (luokan-, erityis-), lautamies + ties mitä - ja mikä huvittavinta = humanististen tieteiden kandidaatti HUK. Tällä POTULLA eli potalla ähistään omanlaisesti, ylen viisaita vältellen. (Blog content may be published in part or entirety by any print, broadcast or internet/digital media outlet, or used by any means of social media sharing.)

perjantai 31. maaliskuuta 2023

Kirjasto lainaa

Siis tästä kapelo tässä yhtenä päivänä

"Nyt vain Elisbet Kakkosen, ei tämän Kyöstin, kultaista elämää metsästämään!"

Helppo juttu! Meistä ripsakampi kylille kirjelappusen kanssa: 

Jen Arena - Monique Dong

Eli­sa­bet II – Ku­nin­gat­ta­ren elä­mä. TKK 296

Tammen kultaiset kirjat, osa 296
Potkuri tallista ja matkaan! 
Kirjastoon. 
Ja katso!
Täss hää koko hentoses korreuvessaan nyt on näplättävänä.
Hyvin toimivalle suomalaiselle kirjastolaitokselle kiitos - sitä instituutiota ei ole tarvinnut ikinä haukkua, edes poikkipuolista sanaa sanoa: sieltä saa mitä tilaa!
Vaikka tosin välillä vähän kummia lainattavia saatavilla:

On siellä lainuussa myös porakoneita sun muita harvoin tarvittavia vimpaimia, mm. ompelukone, kuulemma. No mikäs! 

Niin, tuosta Elisabet II -kirjasta vielä vähäsen: Kuuluu Tammen kultaiset kirjat -sarjaan, jota on julkaistu vuodesta 1952 alkaen. Elisabet II on sarjan 296. kirja. 
Eikä se ole satua, vaikka nuo kuningashuoneen jutut ylipäätään aika merkillisiltä saduilta kuulostavatkin, varsinkin nykywindsorilaisten tarinat. 


PS Lue myös tämä TKK.
omat KIRJA-ARVOSTELUT Kirjavinkeissä - eilen:
Tuukka Hämäläinen: Pakko - Kuinka OCD pakotti pakotti minut epäilemään kaikkea
🏂 hiihtämiset -5°C 12 + 11 km  800 km /€ = 126 h
PS Suomi NATOon yömyöhään, kun Turkki viimein ratifioi asian.

keskiviikko 29. maaliskuuta 2023

Vaalikone saa seuloa ääneni

taktista äänestämistä

– Jokainen joka miettii taktista äänestämistä ja sillä vaikuttamista tulevaan hallituspohjaan, on melkoisen valveutunut ja sofistikoitunut äänestäjä YLE

Valveutuneena ja sofistikoituneena äänestäjänä katson Luakkosen puolueettoman lehen Vaalikoneesta, että ketä sitä pitäisi äänestää. Vaalikone tietää, mutta äänestän toisin. En halua äänestää kaltaistani: hänenhän täytyy olla paljonkin pöljä, jos on kaltaiseni.

Katson koneelta, kuka vähiten muistuttaa minua, häntä äänestän.

Varmistan vielä, ettei äänestämälläni henkilöllä ole mitään läpipääsymahdollisuuksia, koska koskaan, yhtä poikkeusta lukuun ottamatta, en äänestä varmoja läpimenijöitä, vaan varmoja läpimenemättömiä. 

Sillä mitä sitä nyt varmoja läpimenijöitä äänestäisi: hehän menevät joka tapauksessa läpi. Paitsi Eino 'Elä jätä tipalle' Poutiainen aikoinaan.

Äänestämässä käyn aina, sehän on kansalaisvelvollisuus. Jos asuisin tuossa yltöhollilla olevassa nuapurvaltiossa, kävisin ilman muuta äänestämässä: pakkohan se olisi, ettei tulisi seurauksia.

Siispä vaalikone pyörimään ja tuloksia manipuloimaan! 
Siis ensimmäiset tulevat viimeisiksi, viimeiset ensimmäisiksi. 

Nelikko kummastakin päästä koneeseen seuloutumaan; häntäpään kvartetista teen sitten valinnan, kunhan loppuviikon vielä pohdin jotta kuka kumma saa äänivaltani.

Ja 
tässä koneen valkkaamat tulokset eli molempien päiden kärkinimet:

Sopivimmat  4
↓↓


Sopimattomimmat  4
↓↓

Näistä neljästä jälkimmäisestä teen sitten lopullisen valinnan - täytyykin ottaa heihin yhteyttä: kenen kantti kestää 'tätä'.

Kirjavinkeissä

🏂 hiihtämiset -5°C 11 km  777 km /€ = 122 h

tiistai 28. maaliskuuta 2023

Kumpi parempi?

 Kansivalinta 2


Nyt on huomattavasti helpompi tapaus rva Kukkin porukan kannen kanssa 
- vai kuinka? -  
                                                                     

kuin viimeksi:


Virossa siis ollaan 1940-luvulla. Venäläiset tuolloinkin vieraan valtion kimpussa.

Kirjojen arvostelut:
omat muut KIRJA-ARVOSTELUT 
Kirjavinkeissä

🏂 hiihtämiset -5°C  15+14+15 km 766 km /€ = 121 h

lauantai 25. maaliskuuta 2023

'Sound of Music' muka

Kuvat: Riikka Hurri


Purraa ärsyttääksemme lyötiin hynttyyt yhteen ja istuuduttiin Mattibuun kanssa herroiksi Merivanin takapenkille, vaimot istutettiin kuskin ja apukuskin paikalle eteen. 

- Tijatteriin, kiitos! 

Ruokapaikan kautta - eli souvlakit suihin ennen esitystä, jotta jaksettaisiin istua kolmituntinen laulunäytelmän parissa.

Sitä ennen vaihatettiin ruoka suussa ajatuksia, jotta mikskä on männy puheet ja tämä olottelu, kun Niinistölläkin elämä ja ajatukset pyörivät pelkän sodan asioissa: pitäs kuulemma laajentaa ammustuotantoa Suomessa, koska menekkiä maailmalla tuntuu riittävän ja huutava on pula sotamatskusta. Me siihen painavat sanat keskenämme, jotta eikun panssarivaunuja Uudenkaupungin autotehtaalla suoltamaan niin sais peruutettua lomautukset. Ja muutama makkaratehdas vois muuttaa jokusen sikateurastamonsa tilat tuottamaan makkarapötkyjen sijasta tykinpiippuihin mahtuvia räjähtäviä pötk ...

Sitten tajusimme että eihän me enää koulussa olla eikä opettajia eikä meidän tarvitse opettaa eikä opetussuunnitelmia tehdä, joten on aika siirtyä teatteriasioihin ja katsoa miten ne näyttämöllä asiansa esittävät, miten ne saavat nunnan lapsenlikaksi ja ohjailemaan orpoa lapsipesuetta ja miten äkäinen isäukko sulaa voiksivahaksi ja miten lempi lopulta leiskahtaa ja miten natsipako rajan yli onnistuu...

- Mitäs te siinä oikein höpisitte? kuuluu ihmetys liinapöydän takaa vaimojen suista.

- Sound of Musicin juonta kertaamme.

- Muuten hyvä mutta esitys, johon ollaan menossa, on, hyvät herrat, My fair Lady.

Just joo. Ja no sitten sinne päätä pahkaa.

Pian istumme paikoillamme kakkosrivissä päät ketkallaan yläviistoon. Esirippu auki ja musiikki päälle, tempaava tanssi ja upeat konstikkaat lavasteet, ei puutu väriä, ei sykettä. Mukaansa imaisee ja ei todellakaan haittaa vaikkei tämä mikään Sound of M ole. 
Tämä on köyhän kouluakäymättömän tyttömoukan kehitystarina sivistyneeksi leidiksi ja muka-sivistyneen opettajakollegan moukkamaisen käyttäytymisen tarina.
Tunnemme voimakasta kollegiaalista myötähäpeää.

Lopputulema tulkoon tässä:

Että osasivatkin! Ammattiteatteri on ammattiteatteri. Siinä ei kangerrella eikä juututa junnaaman näyttelijöiden astuessa rooleihinsa:  
Regina Launivuo upeasti laulavaksi Eliza Doolittleksi;  
Petteri Rantatalo vimpanpäälle paneutuvaksi simputtaja Henry Higginsiksi; 
Markku Maasilta empaattiseksi eversti Pickeringiksi;  
Jaakko Tohkanen pohjia myöten juopottelevaksi Elizan isukiksi. 
Ja kaikki muut nimeltä mainitsemattomat, orkesteria myöten. 
 
Hitto että olivatkin uskottavan yliampuvia!

Suorituksista ei myötähäpeän häivää, niin kuin omasta teatteriin valmistautumispuuhasta ja puheista. Ja niin, etenkin niistä Purran lausunnoista.

Ja tämä tarina on > 90-prosenttisen tosi.

käsiohjelma

Kirjavinkeissä

🏂 hiihtämiset +2°C 12 km 722 km /€ = 114 h

torstai 23. maaliskuuta 2023

Lukisiko sitä vai tätä vai tuota

- läpän kautta asiaan


Tuo toinen Kultaisista kirjoista on nyt luettu ja ihanaksi, nostalgiankin vuoksi, rankattu. Nyt vain Elisbet Kakkosen, ei tämän Kyöstin, kultaista elämää metsästämään! Satuahan se Elisabetinkin elämän on täytynyt olla, ei kai nyt ihan tosissaan kukaan enää nykyään oikeasti kuninkaallista elämää voi uskottavasti elää - semmoisia tekoteatterilaisia ovat.

Sitten olisi tarjolla tämänlainen lukuvaihtoehto, vähemmän kultainen ja hohdokas:

Elonkehä
Jalat maassampi toki.


Ja tästä itse asiaan:

Elonkehän kautta pääsen Omavaraopiston sivuille ja sieltä mutkien (omien mailien) kautta Lasse Nordlundin 'testamenttiin', niin eiköhän tämän päivän lukeminen ole tässä:

LUE TÄSTÄ koko Lasse Nordlundin kirjoitus

Toki riittää tuosta vielä tutkailtavaa huomiseksikin 
- ja huomisestahan tässä maapalloilussamme lopulta on kysymys!

Kirjavinkeissä
tänään 
Veikko HuovinenJoe-setä - Aikalaisen kertomuksia Josef Stalinista

🏂 hiihtämiset +2°C 10 km 710 km /€ = 112 h

tiistai 21. maaliskuuta 2023

Nuori Voima ja vanhemmat herrasmiehet

aivan hulluna suurella intohimolla painaudun tekstiin, luen ja sanon vaut, tämä koko lehtihän on vautsi vau... 
sitten kuitenkin, 
aurinko iskee silmää ikkunan takaa valaisten tämän hämärän huoneen. Tule jo! se kutsuu. Hiihtämään - 
ennen kuin huomaankaan 
olen jo pompannut vuoteelta, heivannut lehden nurkkaan, hamuamassa hiihtovermeitä kaapin perältä.

Ruumis on reagoinut jo paljon ennen kuin ajatus, kielestä puhumattakaan; kieleksi muuntaminen on hidasta ja kömpelöä ruumiin reagointiin nähden.

Näin olen todistanut Irina Herneahon tekstiä lukiessani, kesken kaiken, oikeaksi lingvistikko IH:n heittämällä hänen Kuinka orkidea saadaan kukoistamaan -tekstiin kirjoittamansa kappaleen lehden mukana sinne nurkaan, tämän:

"Opin myös aivojeni ja ruumiini välisistä kytkennöistä. Nähdessäni rakastettuni yllättäen kadulla koko kehoni ehti leimahtaa liekkeihin ennen kuin tietoinen mieleni ehti mukaan. Kun aivoni vasta alkoivat järjestää kokemusta kielelliseen muotoon, ruumiini tiesi jo."

Ja sain jopa ingressin viimeisen kaksoispisteen jälkeisen kohdan - : karataan. - toteutumaan. 
Pian seisonkin lempisukset jalassa lumikumpujen valon ja varjon leikkiä ihailemassa, metsään työntymässä.

"Aivot takaisin

Tarkoitukseni oli kirjoittaa yksi kappale Nuoren Voiman pääkirjoituksia, mutta nukahdin. Heräsin kuola poskella ja vähän paniikissa: arvokkaat iltapäivän työtuntini olivat valuneet hiekkaan!"

Joku näistä herrasmiehistä:
Kaius Niemi työnsä ääressä Hesarissa?
Jussi Tuulensuu Aamulehdessä?  
Pernaa? Soila? Karhuvaara?

Ei vaan Taija Roiha Nuoren Voiman toimituksessa. Ei viinan, vaan kapitalismin uuvuttamana, kuukahtaneena - tuon pirun, joka ei soisi hetken lepoa, ei rauhaa...

"Käsillä olevassa Nuoren Voiman numerossa vapauden avaimia etsitään muun muassa levon, huolenpidon ja räjähtämisen teemoista. Eri näkökulmia yhdistää luotto yhteisöön: kukaan meistä ei emansipoidu yksin. Numeron myötä siirrymme myös vekkaisempaan julkaisutahtiin. Hitaammin on paremmin."

On taas kerran ilmestynyt erittäin antoisa Nuori Voima 1 / 2023 rentomielisine pääkirjoituksineen.

Kirjavinkeissä
tänään
Anne Applebaum: Gulag - Vankileirien saariston historia


🏂 hiihdot -4°C 12+14 km 700 km /€ = 111 h

sunnuntai 19. maaliskuuta 2023

Haudanvakavana

 hautajaisissa - yleensä

Ei siellä riemunkiljahduksia kuulu. Ei olisi kuulunut eilenkään, jos ei se pienenpieni tulevaisuutta edustava pirpana kotoisankauniissa villapaidassaan olisi mukana ollut. Mutta onneksi oli. Ryntäillen pehmentävästi sinne ja tänne, heti kun oli mahdollista livahtaa isältään, äidiltään karkuun kappelin käytäville.

Pappi puhui kalliita sanoja äidistä, joka yhdeksänkymmenen iän porteilla on siirtynyt iäisyysmatkalle. Mummiksi ja isomummiksi ehtineenä täyden päivätyön tehneenä opettajana ja kymmenvuotisen omaishoitajan pyyteettömän, rakkaan ja raskaan rupeaman jälkeen.

Pappi luki asiat muistiinpanoistaan ja me vakuutuimme, että totta puhui ja noinhan vainajan elämä kulki. Viimeiseen saakka pontevana ja positiivisena valittamatta eteenpäin. Välillä kuulimme myös, miten kappelin perältä kantautui juoksun kipitystä ja riemuhuutoja isää väistellessä, vaan piankos pikku kiituri olikin taas kiinni napattuna ja lasin takana eteiskopissa vankina jäähtymässä. Eläväinen juoksu tauolla, muttei katkenneena.

Pappi jatkoi puhettaan sieltä kirjastakansista, nyt sanat erottuivat selvemmin kun 'häiriötekijä' oli hetken jäähyllä. 
Mutta: 
Eikö tuo häiriötekijä ollut vainajan jäljelle jäänyt elämänhenki, joka jatkuu jatkumistaan - eikä näin ollen äiti, mummi ja isomummi ollut sittenkään kuollut!

Muistotilaisuudessa kuiskasinkin tuntemattomalle saattoväen rouvalle, jotta, jos minä olisin ollut tuo pappi, olisin heittänyt muistiinpanot hetkeksi syrjään ja seuraillut tuota lasta, sitten siunaustilaisuuden väelle hymyillen ilmoittanut: - Katsokaa ja kuunnelkaa tuota lasta. Siinä on elossa ja ilmiliekeissä tämän suvun vanhimman elämän jatkumo! 
Tämän siunattavan äidin, mummin ja isomummin elämä uusissa puitteissa, samana silti.

Tuo rouva hymyili, pienesti ehkä nyökkäsikin. - Etten vain ollut liian jeesusmainen?

Kirjavinkeissä
🏂 hiihdot +1 °C 15+10 km 674 km /€ = 107 h

perjantai 17. maaliskuuta 2023

Maakuntaradion mussiikki

valitaan Hesassa!

 --- outoon valoon Radio Suomen keskusjohtoisen musiikkipolitiikan, missä paikallisten toimittajiemme puhe pätkitään yhden musiikkipäällikön 800 kilometrin päässä päättämällä musiikilla.  Jaakko Laitinen Lapin Kansa 6.4.2021 kolumni

Samaa olen kummastellut itekin, kun lempeäihanaäänisen suosikkini Milla Holmin puhe usein keskeytyy ties mihin röhkyyn ja röhinään, musiikkiin muka, kesken leppoisan aamurupeaman, musiikkiin millä ei ole mitään yhteyttä käsiteltävään asiaan. Jos Jaakko Teppoa haastatellaan, on satavarma ettei välimusiikkina soi Hilima eikä Pamela, vaan joku englanninkielinen pelottava mölypiisi. Luulen että sen tyylisen musiikin kuuntelijat ovat vielä aamu-unilla koisimassa ennen opiskeluun vetäytymistä, ja ikään kuin se ikäluokka muutenkaan näitä maakuntaradioita kuuntelisikaan. Harakoille menevät siis nämä aamumusiikkimöykät ja mölinät, nuotin vierestä laulannat ja soitannat, jotka vanhentuneen kuuntelijaväestön kolotuksia ja tuskaa ennestään lisäävät.

Heh! 

Purkautupa! 🙃🤣😊😂😘😁❤ sydänjuuria myöten.

Tosiasiassa yks hailee tälle VakaVanhalle Väinämöiselle, joka kuuntelee radiota keskimäärin tunnin viikossa, vartin verran herätteeksi aamukahvin kera.

Saipa tuo Laitinen vastauksen jos toisenkin vastauksen Ylenmältä taholta: 
vastaus 1. ja 2. vastaus.

Tuoreessa Kaltiossa* 1/23 Jaakko Laitinen (ei kuvassa) ei malta vielä olla sivauttamatta:

"Taloudellisen päätäntävallan lisäksi myös kulttuurin kysymyksissä valta on valunut etelään. Pasilassa päätetään pohjoisen maakuntaradiossa soitettava musiikki. Vaikka tähän ovat vaatineet muutosta niin Lapin Liitto, musiikkikriitikko Niko Peltonen, monitaiteilija Jukka Tarkiainen kuin allekirjoittanutkin, on YLE pitäytynyt järkkymättömästi jargonissaan lähimusiikin soittokieltoa puolustaessaan. --- Radio voisi aivan hyvin olla osan ajasta tuttu, mutta myös suoda kuulijalleen mahdollisuuden iloisiin yllätyksiin. ---"

 * jossa muuten on vallan mainio kuvaus njihen ja Laurin Itä-Suomen esiintymiskeikkatourista marginaalimusiikin äärellä tyyliin:

"Teen Savonlinnan keikalla henkilökohtaisen ennätyksen yleisön vähälukuisuudessa: varsinaisia katsojia on paikalla kolme, lisäksi ravintolassa hyörii koiranpentu, Lauri ja kuppilan omistaja Elli. Tämä ei sinänsä haittaa, koska tunnelma on keskittynyt, tarjottu bataattikeitto ja paikallinen Mustan Virran panimon olut herkullista ja pikkukoirakin mitä suloisin."

 * ja jossa Jouni Tossavainen muistelee runoilijapojan alkutaipaletta ja esikoisteoksen saamaa arvosteluryöppyä (>40 arvostelua!) ja yhtä ryöpsähdystä näin sanoen:

"Mieleen on jäänyt Pertti Lassilan kolmen kokoelman koostearvostelun lyttäys, joka jälkeen päin luettunakin on täyslyttäys: 'vaikka mukana on muutamia hyviäkin runoja. Juoksijan testamentti on harrastelijatasoa'."

Joten: Älä itke Kiira Korpi - Ranjan ei voi tietää, ei tiennyt Pertti Lassilakaan, mitä tuleman pitää. 

ps 
ja tääkin toinen taho vielä rikkana musasoppaa hämmentämään =
'Kanava kertoo, että sen ohjelmia tekee yhteisöllinen ja laaja musiikin ja kaupunkikulttuurin asiantuntijoiden tekijäjoukko.'
Kirjavinkeissä
🏂 hiihdot +1 °C 14 km 649 km /€ = 103 h

keskiviikko 15. maaliskuuta 2023

Keittiön ulko-ovi selällään parit päivät

Vaan mitäpä tuosta!
Jos joku on mennyt Kuopion-reissun aikana sisälle - niin mitä sitten. Eihän meillä mitään varastetavaa ole. Ja jos jotain vie, niin hommataan uusi roju.

Suurin piirtein noin aina silloin tällöin, viimeksi viime kesänä. Kotiin tultiin ja havaittiin, että noin oli päässyt käymään: jotta ovi ulos selkosen selällään.

Eli eipä taida meillä OCD-oirehtelua pahemmin olla. Tiedättehän: OCD on Obession+Combulsion+Disorder eli pakkoajatus+pakkotoiminto+häiriö. Jotain pakkoneuroosin tapaista.

Et voi käydä vieraassa vessassa, kun omassakin käynti vaatii kymmenet käsienpesut. Et voi lainata kirjoja kirjastosta, koska kirjat ovat olleet jonkun toisen kourissa ja ovat täten saasteisia, ja eihän sinne kirjastoon ole menemistäkään, koska joutuisi tarttumaan kirjaston ulko-oven kahvaan! Jo ajatuskin moisesta pesettää käsiä ja saattaa vaatia vaatteiden vaihtoa, pesua ja muuta mylkkäämistä.

Ja entäs sitten, jos ajatuksiin lipsahtaa pahempaa: pettämistä, pahoinpitelyä, tappamista! Moinen moska ajatuksissa - eipä siinä käsien pesu auta.

Luen Tuukka Hämäläisen omakokemaa kirjaa Pakko - kuinka OCD pakotti minut epäilemään kaikkea. Like 2023.


Onneksi apu Tuukalle löytyi KKT:stä. 
Kognitiivisesta käyttäytymisterapiasta, jossa toiminnan ja altistuksen/siedätyksen kautta asiat alkoivat asettua järjestykseen ja tasapaino palautua. Noissa pahimmissa ajatuksissa ei tietenkään voinut toimia tekemällä nuo kauheudet, mutta nekin voitiin ajatustasolla toistaa ääneen ja raivata vähemmän vaivaaviksi.

Kirja on termejä täynnä. Moni voi kompastua niihin ja lopettaa hyvän kirjan kerrasta poikki.
Tuukka Hämäläinen olisi voinut varoittaa heti alkumetreillä pikkutarkkuudesta, kuten varoitti vuonna 2011  Perussuomalaisten postmodernismista jutun aluksi: 

"Tekijä varoittaa, että teksti saattaa sisältää vaikeita sanoja, teoreettisia käsitteitä ja sivulauseita."

Kirjavinkeissä 
eilen

🏂 hiihdot +4 °C 10 km 635 km /€ = 101 h

maanantai 13. maaliskuuta 2023

Kirjablogien arvostelu

vuorossa Ranjan - Kirjassa kotona


Sormet ovat syyhynneet ja näppäimillä pomppineet pitemmän aikaa arvostella kirjabloggarikollegoiden blogeja.
Ihan pirruuttaan, sano.

Lähtis kylymän viileesti liikkeelle vaikka tuolta Blogit fi kulttuurista - ja alakas lyödä rallatella niin kuin Sotkamon Jymyn Roope Korhonen kotiutuslyöntejä!
Mahtas äläkkä nousta.

Nyt aamulla heräsi moinen halu taas henkiin, nosti päätään peiton alta selatessani just tuota Blogien kulttuuriosiota.





Myötähäpeää aiheuttavat runot!

Katopahan, joku haluaa sanoa suorat sanat! Turhia mielistelemättä. Ja vielä meidän suloisesta jääprinsessastamme, joka ei etsikään, Me Naisten mukaan, enää prinssiä, vaan on pan. 

Tuonnepa Kotona kirjassa -blogiin hyppään ihan schalkowina - ja tosiaan Kiira Korpi saa kirjoitustaidostaan kovemman ryöpytyksen ja rankemman mitätöinnin kuin aikoinaan taitoluistelijana langettuaan.

Varsinainen pyllähdys koko Kiiran kirja! Runebergin runoille ei pärjää.
- Silkkaa sontaa, tuntuu Ranjan, kouvolalainen ope, ajattelevan.

Mitä!!mitä??
Kiira Korvelta on siis ilmestynyt ihka Otavan kustantama runokirja Hyppää vaan! ja sen tunnelmiin yrittää Ranjan imeytyä, vaan ei pääse.

“Sydämeen sattuu. / Palleaa puristaa. // Sattuuko sinuunkin? / Mihin kohtaan?”

- Rupi Kaurin matkimista kursivointeja ja kuvitusta myöten. Siitä ei hyvä seuraa kun Kaurinkin runot ovat jo valmiiksi latteita.
Julkisella nimellään kustantajan seulan läpi ratsastanut on Kiira Korpi.

Olipa suorasanainen blogi, kerrankin.
Aivan kuin olisi liikkunut Elmon sivuilla, missä monesti esillä kiertelemätön totuus.

Tästäkö ura uusi urkenevi: blogien arvosteleva luenta... Vapiskaa! 🙃🤣😊😂😘😁❤

ps
ja

Kirjavinkeissä
🏂 hiihdot 11  km 625 km /€ = 101 h

sunnuntai 12. maaliskuuta 2023

Parhaat kirjat 2022

Blogistania-äänestys on päättynyt, tulokset julki huomenna

Äänestys neljässä kategoriassa.  Arvio pitää löytyä omassa blogissa, Instagramissa, YouTubessa tai TikTokissa. 
      • Finlandia eli suomalainen kaunokirjallisuus 
      • Globalia eli käännetty kaunokirjallisuus  
      • Tieto eli tietokirjallisuus
      • Kuopus eli lasten- ja nuortenkirjallisuus 
Tässä omat rikkani rokkaan:

Blogistanian Finlandia 2022

  1. Varjele varjoani / Soudakova Anna  3 p.
  2. Mitä ikinä haluat / Riihonen Merit  2 p.
  3. Toiveiden ja huokausten talot / Lemmetyinen Anne-Mari  1 p.

Blogistanian Globalia 2022

  1. Matkalaukku / Dovlatov Sergei  3 p.
  2. Ilolinnut - Rouva Kukkin tytöt / Sander Mart  2 p.
  3. Naisten sota - Rouva Kukkin tytöt 2 / Sander Mart  1 p.

Blogistanian Tieto 2022

  1. Volter Kilpi - elämäkerta / Kokko Laura  3 p.  
  2. Auschwitzin tanssija / Eger Edith  2 p.
  3. Reino Savukoski - Suomen tunnetuin kadonneiden etsijä / Passaro Sari  1 p.
Blogistanian Kuopus 2022                                                            2022
  1. Laakson linnut, Aavan laulut / Kauppinen Katri  3 p. 
  2. Hemmo ja hölmöläiset / Mandart Pamela  2 p.
  3. Pahikset / Donaldson Julia ja Scheffler Axel / 1 p.
Jopa tuntui hölmöltä, sääntöjä noudattaen, upottaa noin upea kirja kuin Katri Kauppisen Laakson linnut, Aavan lapset Kuopus-sarjaan! 
Minusta se olisi kuulunut Finlandiaan, kirkkaasti. 

Vuoden tapaus: Laura Kokko - Volter Kilpi - elämäkerta

Voittajiksi nousivat:

Blogistanian Finlandia eli paras kotimainen kaunokirja
Iida Rauma: Hävitys – Tapauskertomus
Siltala 2022

Blogistanian Globalia eli paras käännetty kaunokirja
Bernardine Evaristo: Tyttö, nainen, toinen
Suomentanut Kaijamari Sivill
WSOY 2022

Blogistanian Tieto eli paras tietokirja
Raisa Omaheimo: Ratkaisuja läskeille
Kustantamo S&S 2022

Blogistanian Kuopus eli paras lasten- tai nuortenkirja
Annukka Salama: Ripley – Nopea yhteys
WSOY 2022


Kirjavinkeissä
🏂 hiihdot 0  km 614 km /€ = 99 h

lauantai 11. maaliskuuta 2023

Lauantaitanssit

Icasos

Yksinlaskien reilut puolensataa kirjaa on kuopiolainen Marja-Leena Tiainen (s.1951) kirjoittanut reilussa kolmessakymmenessä vuodessa - enkä yhtään kirjaa ole lukenut! 

  • Pullopoika, lastenromaani, Tammi 1987
  • nuortenromaani, Tammi 1988
  • lastenromaani, Tammi 1988
  • lastenromaani, Tammi 1989
  • lastenromaani, Tammi 1989
  • novellikokoelma, Tammi 1990
  • lastenromaani, Tammi 1990
  • lastenromaani, Tammi 1991
  • lastenromaani, Tammi 1993
  • nuortenromaani, Tammi 1994
  • lastenromaani, Tammi 1996
  • nuortenromaani, WSOY 1996
  • lastenromaani, Tammi 1997
  • ----
  • ---
  • nuorten aikuisten romaani, Myllylahti 2019,
  • selkokielinen nuortenromaani, Avain 2020
  • selkokielinen nuortenromaani, Avain 2021
  • Hotelli Desperado, nuorten romaani, Icasos 2021

Ilmankos en, kuten luettelosta käy ilmi: en kuulu kohderyhmään.

Vaan nyt kun Marja-Leena Tiainen/Räsänen, naapuripitäjässä nelisenkymmentä vuotta asunut Viinijärven tyttö, ukrilainenkin vieläpä, on kirjoittanut uusimpansa, Lauantaitanssit, meille aikuisille, tartuin täkyyn ja yllätyin.
Jopa vetäisi! 
Tempoi mukaansa sujuva kieli, yksinkertainen struktuuri. Ei tarvinnut pelätä rakenteellisia hajahyppyjä sinne sun tänne; minkä nyt jokunen elävöittävä syrjähyppy romaanin henkilöillä.

Elettyä jokapäiväistä kyläelämää noihin aikoihin jolloin töllöttimestä tuli Heikki Hietamies ja Lauantaitanssit.
Mies määrää, vaimo vikisee, kunnes tulee raja vastaan: lasten itsenäistyttyä on kotiäiti Maijan itsenäistymisen vuoro. Maijan aika humpata. 
Maijan vuoro viedä Juhania.


Kirjavinkeissä
🏂 hiihdot 12 km 614 km /€ = 99 h

perjantai 10. maaliskuuta 2023

Joe-setä

 Jo 5 päivää Stalinin kuolemasta ks.

Ja yhä kummittelee mielessä.

Loiventaakseni Applebaumin Gulag-järkäleen jättämiä ikäviä jälkikaikuja, piti tarttumani Huoviseen:

Selata kirjan 15 little-juttua tuosta Joe-setä kummituksesta - josko vähänkin inhimillisyyttä saisi Veikko tiristettyä 165-senttisestä hirviöstä, joka tappoi kaiken kasvavan. 
Kai nyt jokaisessa jotain positiivista löytyy, kun oikein kuopii?

Eikähän Veikko-setä pettänyt, kuten Rauhanpiipun lukeneena tiesinkin. Saipa julmasta miehestä tiristettyä paritkin ilon pilkahdukset, omatyylisensä:

Stalin Molotovin kanssa venheellä kalassa Laatokalla, Molotov soutaa. Pian lasketaan pitkäsiima. Kaunis lämmin  kesäpäivä panee peränpitäjän hyräilemään soutajaa silmäillen:

"Mä ensin sun likvidoin,
ja sitten sun rehabilitoin."

Jonniinmoinen armonpilkahdus sentään aistittavissa.

Toinenkin löydös. 
Kas, tässä: 
Stalinin kyökkikokkina sivistymätön suoraan jurtasta tullut lamuuttityttö Veera, jonka luonnonlapsen raikkautta Hänen Hirmuisuutensa rakasti. Kaiken huippuna olivat varsinkin Veeran vessareissut. 
Hämmästeli Stalin hihkaisuja ja eräänlaisia riemunkiljahduksia, joita tyttö päästeli asioidessaan WC:ssä.
Uteliaana kyselemään tytöltä jotta: mikä mikä? Tyttö kihertelemään:

"Hassua ja hauskaa, kun kakka lähtee viimeiselle matkalleen kosken kohistessa."

Pahimmoilleen sattui olemaan suu täynnä leipää ja teetä Setä-Stalinilla, kun vesivessaan tottumaton jurttatyttö tuon virkki. Muuta ei tarvittu, kun

"--- hänen poskensa pullistuivat pidätetystä naurusta --- teesuihku lensi hänen nenästään pöytäliinalle, ja kova hohotus seurasi sitä. Hän yski ja kakoi hyvän aikaa nenään ja keuhkoihin menneitä leivänmuruja. Vielä virkahuoneessaan pitkin päivää hän puhkesi äkillisiin naurunpurkauksiin. ---"

Kakkahumoristeja niin Veke kuin Jossu!

Kirjavinkeissä
🏂 hiihdot  10+11 km 602 km /€ = 97 h