Tietoja minusta

Oma kuva
Vanheneva ja haurastuva: ilman sarvia ja kohta varmaan hampaita; exänä: ope (luokan-, erityis-), lautamies + ties mitä - ja mikä huvittavinta = humanististen tieteiden kandidaatti HUK. Tällä POTULLA eli potalla ähistään omanlaisesti, ylen viisaita vältellen. (Blog content may be published in part or entirety by any print, broadcast or internet/digital media outlet, or used by any means of social media sharing.)

torstai 29. kesäkuuta 2023

Romaani on kuin sika

ainakin Matti Pulkkisen ja monen muunkin mielestä = vrt. Romaanihenkilön kuolema. Ks. myös. 
Ahmii sisäänsä kaiken - ja kirjailija kompostoi.

Sikoja siis mekin, himolukijat: Kaikk' sissään mikä käteen sattuu sattumaan!

Viime helläpäivien saldoa: jaliksesta solmuihin ja keskiajasta saattajaan. 
Siinnon tietoa jos taitoakin imaistu!



Ja 
Lantun henkeä sekä Katri Helenaa tyrkyllä pöydällä ja ties mitä...


Jotta hyvin männöö!  😊
Vaan mikä on kun näläkä ei ota talttuakseen?  😏
Kirjavinkeissä

tiistai 27. kesäkuuta 2023

Sukellus

Tiettyjen uutisten ilmoillepääsy aiheuttaa Onni Eläkeläisellemme paiseita mielessä ja näppylöitä kielessä, pukkaa kaivamaan ja raapimaan mielenviertä. Ensimmäisenä aatos ja hätähuuto: 
- Nyttt ttarvittas Mattibuuta paikalle!

Hänhän on Onnin mielestä ainut joka ymmärtää oikeasti samallviisii asioiden laidan, sen, että mistä kulloinkin kenkä puristaa. Ja on tuomitsematta epäempaattisemmatkin ajatukset. Ja on sitä mieltä, että ajatella voi mitä vain. Ja ennen kaikkea miten vain toisin päin kuin muut, eikä pm Holkerin lailla, joka aikoinaan (Linkolastako?) sanoi, ettei noin voi edes ajatella. 
- Kai sitä nyt voi edes ajatella vaikka miten, syväajattelee puolestaan Onni, tuo itseoppinut vilosohvi. 

Muut taipuvat uutisten myötä siunailemaan jotta voi herra paratkoon ja auttakoon pulaan joutuneita. Mutta Onni ja Mattibuupa ajattelevat duona monesti toisin, jopa brutaalisti muiden mielestä - kuten silloin niiden kaksoistornien tuhon aikoihin.

Hermostustako vai mitä lienee Onnilla ilmassa näinä Prigotshinin ja Wagnerin ja Venäjän erikoisten operaatioiden aikoina, kun sukellusveneen uppoaminen Atlantin aaltoihin ei tunnu misssään, siis sillä tavoin kuin pitäisi.

wp-kuva
- Sitäs menivät! tuhahtaa Onni tietäen että ajatusheitto on tuhoon tuomittu ilmoille päästyään. 
Alkaa armoton räkätys ja räksytys: 
- Eikö sinulla ole moraalia, kunnioitusta ihmisarvoa kohtaan! Etkö! Eikö! jne! 

Jäkätijäk.

Tässä tilanteessa ainoa Onnin pelastusrengas noilta empatiahyeenoilta olisi Mattibuu, joka takuulla tokaisisi yhtyvät sanat: 
- Sitähän menivät.
Ja sitten yhdessä lausahtaisivat, taas duona, kuin aameneksi: 
- Eikö rahalle ole parempaakin käyttöä kuin maksaa satojatuhansia päästäkseen sukelluskapselissa katsomaan onnettoman Titanicin ruostuneita rautaromuja!
 
Vähä jotteivät päästäisi kirosana-Perkuletta perään.

Mikähän kumma lie niinkin leppoisan miehemme kuin Onnin noin ärhäkkääksi saatellut. Pelipöksyjään repimässä!
Miksi noin kuumana käy? Helteetkö piinannevat? Onko unohtunut sukset jalkaan / lämpöpumppu päälle, talven jäljiltä? Ei ole huomannut viilennyssäätöä?
Juhannusko? Ukrainako? Suhteellisuuden tajuttomuus?...

Turhaanhan hän ärhentelee. Ikään kuin se maailmanmenoa lotkauttaisi!

Kirjavinkeissä

sunnuntai 25. kesäkuuta 2023

Ei voi olla totta!

tuli tyly viesti 

 "HV
  hj

Pääsipä syvä huokaus illalla Urheiluruutua toljotellessa kun joku Lappi vai mikä Rovaniemenperä lie rallimies kurvaili pitkin rapaisia Afrikan teitä ja tantereita kuin paraskin Afrikan tähti. Kura lensi ja ravat silmille sai paikallinen pantu. 
Mies lännestä näytti elämän mallia kuni entiaikoinen kolonialisti.
Peitti mielen: Tuo ei voi olla totta!

Ei mulla muuta nyt - tai no rapaista juhannuksen lopuskaa sullen!

tuus
Lennu"

Mitäpä tuohon muuta kuin Lennulle terveisiä, ja jotta Ylekin meidän verorahojamme tuhlailee moiseen moskaan, sekä että: Luepa Gurnahista  jotta esi-isiemme mallin mukaan taas meno moinen.

ps
Vaiko olisiko sittenkin kysymys kostosta: käydään näyttämässä noille tummahipiöjuoksijoille, jotka käyvät nitistämässä kaikki valkokilpailijansa Euroopassa, jotta nopeampia silti ollaan - meille ette vauhdissa pärjää...


Kirjavinkeissä

lauantai 24. kesäkuuta 2023

Keltainen Kirjasto

 - Vahva, hyvin vahva! saattaisi Kääriäinenkin vahvistaa, KK-sarjaa kehuessani.

Jos joku narisee ja valittelee, ettei löydä kunnon luettavaa, 
nin ush ja push kii!!! Keltaiseen Kirjastoon; eikä luettava hevin lopu.

534. Gurnah: Paratiisi

Viimeisin sarjan kirja taputeltu - ja hyväksi havaittu. Orjapojan elämän kahdelta ensimmäiseltä elämänkymmeneltä itäisessä Afrikassa, missä eurooppalainen kolonialismi valloillaan. Isä myy poikansa velkojalleen. Abdulrazak Gurnah, Sansibarissa/Tansaniassa vuonna 1948 syntynyt, Isoon-Britanniaan paennut ja siellä tohtorin tutkinnon suorittanut vuoden 2022 nobelisti tietää ja tuntee nahkoja myöten asian, josta kirjoittaa. Eli on jääkiekkotermein kuskinpaikalla.

Vaan se siitä ja Kirjavinkeissä loput.

Jos tuosta Keltaisesta Kirjastosta vikisisi vähäsen: Enhän toki noita kaikkia viittäsataa kirjaa ole lukenut, en lähimainkaan. Edellinen on nro 492. Aleksijevitš: Neuvostoihmisen loppu ja sitä edellinen 476. Steinbeck: Vihan hedelmät. Loppupuoli sarjaa on jäänyt haparoiden luetuksi, koska muistakaan kirjoista ei kapelo ole ollut, päinvastoin, mistä mm. osoituksena: Gurnahin kirja-arvostelu / kirjan käsittely on 400. Kirjavinkeissä lukemani. Voi mahoton! 👏

KK-sarjan alkupuolta olen näemmä hamassa nuoruudessani tiheämmin seulonut: Kazantzákis, Böll, Hemingway, Moravia jne. ja sitten vanhemmiten löytänyt muualta runsain mitoin lukemisen arvoisia makuelämyksiä, lähinnä aitosuomalaista kirjallisuutta. En sentään silloin vielä aloitellut sarjaa, kun KK alkoi vuonna 1954. Osasinko kävelläkään ... 🐥

Ovat perustaneet oikein Keltainen kirjaston -ystäväseuran, johon käännöskirjallisuuden uskollisimmat fanit ovat liittyneet.

Joten, kirjavajaat, kipin kapin sinne! Siis

Kirjavinkeissä
tänään
Abdulrazak Gurnah: Paratiisi

perjantai 23. kesäkuuta 2023

Uskaliaasti

käytäköön juhannuksen viettoon! 🌂


Nyt kun, eilen, tutkitun tiedon valtateille on päästy, pysykäämme siellä. 
Pari uskallettua juhannuksen hämyyn sopivaa sitaattia arkeologi Ilari Aallon kirjasta Vuosi keskiajan Suomessa. Atena 2023. Kirjan vallan mainion kuvituksen on taiteillut hänen puolisonsa artesaani Elina Helkala.

Olge hää!


"Yleisesti uskottiin, että naisilla oli miehiä suurempia taikavoimia. Näitä tuonpuoleisia voimia kutsuttiin vitun väeksi; vittu oli keskiajalla neutraali sana naisen sukupuolielimille. Syntyloitsujen mukaan voimakkaat metsän eläimet, kuten karhut ja sudet, olivat muovanneet naisen väen, ja talonpoikaiskulttuurissa naiset käyttivät näitä voimia monenlaiseen suojataikuuteen. Karja sai vahvan maagisen voiman, jos eläimet ajettiin keväällä ensimmäistä kertaa laitumelle karjaportin päällä seisoneen emännän jalkojen välistä. Tätä suojausmenetelmää kutsuttiin harakoimiseksi, ja talon naiset suojasivat samalla tavalla metsästämään lähtevät miehet ja kirkkomatkalle lähtevät lapset harppomalla näiden yli."

"Kirjuri on todennäköisesti ollut joku luostarin veljistä, koska kirjaan (Naantalin luostarin kirja) on kopioitu paljon reseptejä miesten vaivoihin. esimerkiksi koiruohon sitominen penikseen auttaa kirjan mukaan poistamaan "liiallista jäykkyyttä", ja kirjan lopussa on huomattava määrä erilaisia reseptejä vaivaan, joka lienee joko kaljuuntuminen tai hilseily."



Eimuutakun paljuun vaan istuksimaan, taikka saunaan kylpeä ropsauttamaan ja vaikka kissaa rapsuttamaan. 
Hyvät jussit ja mittumaarit!😀

Että tämmöinen juhannuskevennys tällä kertaa!
Muuten: Tiedättekö mikä on kanankevennys?
Kirjavinkeissä 

keskiviikko 21. kesäkuuta 2023

Oisko jo aika

 Alumnilta jääneet kolumnit vähiin muiden kiireiden alle.

Joten lie aika verestellä ja vilautella viisaampaakin puoltaan ja katsastaa, mitä ne oikein nykyisin siellä yliopistolla puuhaavat vaikka täten: 
Itä-Suomen yliopisto / Uutiskirje 5 / 2023

Ja osoittaa oppineisuutensa:  Että kouluja sitä on käyty! Öhöm ja höm 😹 
🏛
  • Yliopisto on pienentänyt hiilijalanjälkeään ja menestynyt kansainvälisessä kestävän kehityksen vaikuttavuusrankingissa. Että silleen sekin!
  • Rauduskoivuissa on erojakin jos samaakin pohjoisen ja etelän puissa.
  • Rasvainen kala parantaa solukalvojen juoksevuutta.
  • I-S-yliopisto koetaan psykologisesti turvalliseksi. Niinhän mekin silloin kun meitä opiskelijoita oli muutama satukka!
Uusimpia professoreja esittelyssä:
mm. 

Kati Launis, kirjallisuuden professori, kiinnostaa, tietysti, eniten. Hanneshan se oli silloin, Sihvo, jota junallekin piti kuskailla, etelään oli meno hänellä usein. Kiltisti istui Vivan kyydissä tohtori. Olivat ne silloin samanlaisia kavereita kun opiskelijatoverit, nuo vähäiset paljonlukeneet viisaat, yhtenä meistä: vähä, ettei siinä samalla suullista tenttiä suoritettu Siltakatua pitkin ajellessamme.
Sama kaiku kai se askelten lie nytkin?

Entäs sitten 
tämä: 
mitä jos vielä EMBA-opiskeluun tarrautuisi kirjeen sisällön yllyttämänä ottamaan työelämän uusimmat trendit haltuun, ainakin luupin alle tarkasteluun. Vaikka tuskin tuosta enää henkilökohtaista hyötyä liiemmin liikenisi omissa puutarhapuuhissa ja halkoja hakatessa, sormet mullassa ja kirves kädessä koivun katveessa. 
Mää tiijjä! [= mene ja tiedä]

Virkistipä tämä keikka kummasti kuitenkin akateemisia taitojaan verestellessä. 😀

 Vimeossa 
Akateeminen Vartti



Kirjavinkeissä tänään
Meg-John Barker & Jules Scheele: Queer - sarjakuvajohdanto

maanantai 19. kesäkuuta 2023

Suvisunnuntai

Iloisin suru

Tuo Peltosen kirjan nimi kävi toteen eilen, pyhäisenä kesäpäivänä.
Olimme taas koolla. Samoissa tunnelmissa kuin edellisenä pyhänseutuna: jälleen yhden serkun elämä oli paketissa. Oli uurnan laskun aika. Kauppalan Tuovi lähti. 90 vuotta elämää takana, elinaika täynnä, maallinen matka kuljettuna. Aika palata maaksi.



Vaan ei huolta, murhetta enempää. 
Piankos siirryimme ilon puolelle: serkun siskon omiin ysikymppisiin. Serkku Telle oli tavoittanut samat yhdeksänkymmentä kuin juuri pois saateltu sisar, ja sitä sieti juhlistaa oikein Villa Ruusulassa, monen mutkan takana upeissa mäntymaisemissa järven rannalla.

Aurinkoa, kukkia, lämpöä tulvillaan vähintään yhdeksänkymmenen vuoden edestä. Ilmat ihanat ja sää helli. Pudotti toviksi surun puserosta - ilo valtasi mielen. Helpotuksen huokaus. Enää juhlitustakaan ei tuntunut samalta kuin vielä hetki sitten: muka satavuotiaalta. Nyt numerot olivat kohdillaan, pitivät kutinsa: vasta 90 - sataan vielä pitkä huikonen!

Kevyemmäksi oli olo muuttunut.
Ja yhä keveni, kun tuttu Sari-pitoemäntä ruuat juomat tarjottuaan nosti kanteleen pöydälle ja helähtytti ilmoille kaikkinaiset Karjalan kunnaat - oikeastikin meitä ympäröivän.

Ja olohan tuntui miltei taivaalliselta.

sukupuuhun merkinnät
Kirjavinkeissä

perjantai 16. kesäkuuta 2023

Enempi runollista

valitsen tänään

Kirjakatalogit syksy 2023
1. readme
2. Kosmos
4. Like 
5. Atena
6. Bazar
 7. Teos






             
hän ja neljä muuta syksyn lukulistalle kun  Aviador kerta mahdollistaa.

1. Iso mies, iso sydän - Jorma Ojaharjun elämä / Arto Leivo 

Mikä nostalginen kansi haalenneine väreineen! 
Jorma Ojaharju 1938 - 2011 - merimies, kirjailija, SM-hopeanyrkkeilijäkin.
Empimättä ekaksi lukulistalle tämä voimaköriläs, joka aikanaan aikansa istuskeli sitkeästi Saarikosken ja Salaman pöydissä. Nyt tarkennusta miehen elinkaareen.

2. Venäjän metsästäjät / Jouni Tossavainen


Toinen urheilun kautta tietooni rynninyt kirjailija edellisen ohella. Ks. runoteos Juoksijan testamentti ja muita.
Jouni Tossavainen, s. 1958, on lähtenyt jäljittämään, ei suinkaan nykyvenäläismetsästystä Ukrainassa, vaan päästää hätähuudon alkuperäiskansojen itsemääräämisoikeuden puolesta. Eräkirja, perinteisten metsästystapojen kuvaus, romaani kolmesta suomalaisesta miehestä Komissa.

3. Eläinpeli / Tiina Poutanen
Kokeillaanhan Poutasta toisen kerran; ensimmäisestä jäi hyvä maku suuhun, sen verran erikoista ja kiehtovaakin oli teksti Pyörävaras-romaanissa. 
Eläinpeli sanoo olevansa metkantekoa mielessä ja Skotlannissa. Hyvältä haiskahtaa.

4. Silittäisinkö häntä vähän / Hanna Storm


Runolle pitkästä aikaa tekee mieli retkahtaa, kun muistelee edellisiä piipahduksia Stormin tykönä: kutsun itseni kylään ja Kanootin säilyttämisestä talven yli. Niissä oli tyyliä ja runorikkovaa repaleisuutta - kaukana Hellaakoskesta tahi Koskenniemestä. Uhallani luen niitä omalla tavallani. Häpeilemättä. Heh.

5. Faust I / Johann Wolfgang von Goethe



Eiköhän tässä lie runoustimanttia kyllin! 
Siparin suomennos, näytelmän ensimmäinen osa. Ihmiskuntaa kuvaava koominenkin tragedia.

Passaapa odotella syssyä  - ja Orpon hallitusta!
Kirjavinkeissä
tänään
Miida Sammale &  Kanerva Sivonen: Jerri ekaluokkalainen

keskiviikko 14. kesäkuuta 2023

Laulunsiemen

 ollaan Oravisalossa

Laulunsiemen / Kimmo Ylönen
huom! ovela katse, pöllömäinen

Tuonmoisen hienon ja vaikuttavan, luonnonmukaisen, aikanaan luontoon maatuvan kolmimetrisen munan pyöräytti tuo kepin nokassa vahtiva laululintu ihmeteltäväksemme tässä päivänä muutamana.

Niin luulimme.
Kunnes paikalle käveli
ovelan tuntuinen mies.


- Jännän mukava mukelo, kehuimme munaa.
Ilostui tulija silminnähden ja lausahti:
- Mukava kuulla.

Päättelimme: hän tuon on synnyttänyt, eikä kepinnokassa istuva lintu.

-  Sinäkö?
-  Minä. Kimmo Ylönen. Öhöm.
-  Oliko synnytys vaikea? Kauanko kesti?
-  Tapin reikien poraaminen hirsiin oli. 3 kuukautta otti.

Käykääpä kesämatkalla kurkistamassa Laulunsiementä Vannilan torilla vaikka tämän Hakoniemi fb:n avustuksella,
"... kun käyt siellä tiällä Joensuussa päin ...." **
Saaristo Trail
**
muuten tuonkin laulun lurrauttanu 
Pakaris-Esa kävi aikoinaan syntymässä 
tästä Vannilan torilta muutama kilometri lossille päin, Hernevuarassa.
Lie näitä munamiehiä?

Kirjavinkeissä

sunnuntai 11. kesäkuuta 2023

Taiteilijasielu -

 serkku, laskettiin lauantain viileässä iltapäivässä maan poveen

Eivät kaikki sulaudu noin vain meidän muiden muurahaisahertajien joukkoon. Kun pitäisi sopeutua toisten muottiin ja toisten tavoille. Kun olisi niin paljon luotavaa, sitä kaikkea mitä mielikuvitus syöttää lakkaamatta.

Syntyy ristiriitoja, joiden kätkemiseen ei haluja saati voimia ole.

Valitsee sitten omanlaisensa elämän, elämisen, jota muut eivät ymmärrä, eivät haluakaan. Parempi silloin vetäytyä omiin ympyröihin, pois muista - toisista, niin erilaisista. Yksinäisyyteen, omaan menoon. Istumaan vaikka isän luoman taiteen pariin, isän tytöllensä muotoilemalle tuolille. Kivipatiolle tulen ääreen. 
Onnekseen lopulta kaksin, kun vihdoin on löytynyt elämälle kaveri.

Silti ei se helppoa ole, eikä ollut.

Nyt talven sulettua kevääseen, kesän puhjetessa, kaikki on ohi. 
Kärsimykset kärsitty, pois juotu. Lähdetty. Tuhkaksi poltettu, maaksi muututtu, koteloon suljettu.
Helpotuksen huokaus ja kohahdus kuultavissa hiekan rapistessa, lopulta peittäessä valkoisen uurnan.

Yksi ihmiselämä on taas ohi.

Eikä siinä haudan partaalla harvalukuinen saattoväki muuta voi, kuin toivoa lepoa ja rauhaa - vihdoinkin.

Siinä kaikki. Koko elämä.

Uutta kesää
järvenrannalla ei enää tule.

Kirjavinkeistä 
valitsin 

Yksi huone kylmillään

perjantai 9. kesäkuuta 2023

Monipuolista valittavaa

joten ei mitään valittamista 💁

Kirjakatalogit syksy 2023
1. readme
2. Kosmos
4. Like 
5. Atena
6. Bazar
 7. Teos

Kyllä kelpaa käännellä Teoksen kuvakatalogia,
syksyä 2023 ja napsia lukukoppaan ainakin nämä 5.



Jälkisato / Pertti Lassila

Jostain syystä tai toisesta mieleen tulee Juha Mannerkorpi
hetkellisyys ja sen ikuistaminen - täsmällisin lausein. 
Niin, 
tuleepa mieleen Lassilasta se toinenkin Hesarin k-kriitikko, se vielä vähemmän helppo mutta oiva Forsblom.

 



Käsijarru kukkapenkissä / Jouko Sirola 

Novelleja tarjolla, harvinaista herkkua!

Unien musertavaa herkkyyttä lupaa katalogi. Ja kaikki absurdismilla voideltuna.

Kuulostaapa hyvältä näinä konkreettisen sodankäynnin aikoina, mikä tosin sekin, se sodankäynti, on aika absurdia ja järjetöntä hommaa. Yhtä älytöntä kuin etsiä käsijarrua kukkapenkistä.


Unta kymmenen yötä ja muita kertomuksia / Söseki Natsume 

Japanilainen kirjallisuus on aina palkitsevaa ja lukemisen arvoista. 
- Hiljaista hyminää, kuvailisin noin yleisesti ottaen.

Omassa rivistössä etumaisena seisoo Tanizaki Avaimineen.

Natsume liikkuu öisillä unten mailla, (eikös muuten Sirolakin yllä!), jotka ovat sanallistamisen ulkopuolella aamulla herätessä. Pieniä kertomuksia kuin novelleja, (eikös Sirolallakin yllä!), '25 vinjettimäistä omakohtaista tarinaa'. Vinjettimäinen = ?

Hankalat sanat / Janne Saarikivi 


Saarikiven olen ylistänyt maasta taivaisiin kerran jos toisenkin, niin eiköhän uppoa tämäkin politiikan sanasto-oppi nikottelematta ja yhtä liipatusti kuin jonkun poliitikon puhe.



Mielen reunoilla, merkityksen kynnyksellä / Laura Lindstedt 

 Tropismeja, vaistonvaraisia mielenliikkeitä tajunnan katvealueella. LL tutkii ranskalaisen Nathalie Sarrauten tuotantoa. Sarraute tutki mielen katvealueita, kuten joukkohurmosta, kalvavaa epäilyä, kummallista ahdistuksen tunnetta. Tropismien parissa Laura Lindstedt liikkui väikkärissään Mielen reunoilla, merkityksen kynnyksellä. Vau, mikä nimi! Kolahti omakohtaisesti: nämä pottujututhan juuri näitä tropismeja, useimmiten. 

Jäätäköön tähän, vaikka tarjolla olisi vaikka mitä mielenkiintoista aina 800-sivuisesta Borgesista 80-sivuiseen Kontion (pääkuvassa) runokirjaan. Unohtamatta Apposen Ekaluokan kellokkaita, joka sopisi ikään kuin jatkoksi Sammalen Jerriin, ekaluokkalaisen ensimmäiseen koulupäivään.

Kirjavinkeissä

torstai 8. kesäkuuta 2023

Retkahduksiakin

 TV-urheilusortumiset 

Jyväskylä GP - LINKKI YLE

Kuis äijien on käynyt addiktiokamppailussa töllötintä vastaan?

Vilkaiskaamme ensin Nojatuoli-Niilon päiväkirjamerkintöjä:

I viikko 1.6. - 7.6. 2023

1.6. to
Vaikeeta on, mutta onnistui: urheiluruudutkin jäivät väliin. Tylsähköä. 0 h.
2.6. pe
Pieni retkahdus: SV 1:n kautta ohjelman loppukymppiminsa Firenzen Timantista oli pakko vilkaista naisten tonniviissatanen. Kipyegon Faith ME 3.49,11. mihin Suomen miehistä ei Rinteen lisäksi moni kykene! 10 min.
3.6. la
Viikonloput vaikeimpia olla ilman 'ainetta', tv-tuputusta niin paljon. Tiukkana silti. 0 h.
4.6. su
JoMa - KPL. Sorruin. Puol tuntonen lopusta nojatuolia. No ei auta kun terästäytyä, huomenna uusi viikko, uudet kujeet. n. 1/2 h.
5.6. ma
Hyvin alkoi. 0 h.
6.6. ti
Samat numerot: 0 h
7.6. ke
Viikko takana. Taitaa alkaa helpottaa. 0 h
Viikkosaldo: ei kokonaista tuntiakaan!  🙅

-Valetta laskettelee Niilo, sanon ma - outo tyyppi: narraa itseänsä! Lienee sortuneiden tapa?

** pah!
Tässä oma totuuteni = suhkuksi meni eka viikko: toistakymmentä tuntia, eilen vielä Jyväskylän GP-YU Hurskeineen Nezireineen päälle = 2 1/2 h!
+
Kaupantekijäisiksi tämä huippujännä Farmi-finaali, jota ei kai nyt sentään laskettane urheiluksi - vaikka mukana Ahos- Jannekin:




TV-ruuduton I urheiluviikko, muka! 
No, 
II viikolla valkaistakoon nenu. 
👴
Kirjavinkeissä

tiistai 6. kesäkuuta 2023

Kevyemmästä päästä

 tällä kertaa

Kirjakatalogit syksy 2023
1. readme
2. Kosmos
4. Like 
5. Atena
6. Bazar
 7. Teos
Bazar
Puolenkymmentä jonninjoutavaa dekkaria ja tappokirjaa ensalkuun sivuutettavaksi,
ennen kuin päästään asiaan Bazarin 2023 syksyssä. 
No, makunsa kullakin - ja sorryt siitä à la Stubb.

Sitten ne viisi valintaa:

1.  Museokilvet / Jori Reijula
Harmin pala kun jäänyt lukematta trilogian alkukipaleet Lattesamurai ja etenkin Tähtipylly!
Avioliiton kiekuroihin syntyy yllätyskaksoset - huumorilla edelleen mentäneen.

2.  Heräteostos / Veronica Henry
Kylän pubin hankkivat kolmen polven naiset ikiomaksi työmaakseen. Vähän kuin täälläpäin naapurikunnan Seon baareineen jokunen vuosi sitten. Tahi sittemmin saman kylän Kulttuurin Kehto-pubin toiset. Mahtaa työmaata riittää, mutta - riittääkö raha? Mukava sisäpiiriin, tuskiinkin, kurkistaa.

3.  Kruuna vai klaava / James Bailey
Sattuman sanelema juttu - koko elämä. Niinhän se menee. Ratkaiskoon kolikon heitto tilanteen kuin tilanteen! Eikös tässä fatalismista lopulta kyse ole. 
Jo toinen ulkomaan eläjän kirja, vaikka mieluummin luen aitosuomalaista. Menköön!


4.  Unelmien joululoma / Phillipa Ashley
Vähänkö vaikiaa näin kesäkuussa orientoitua jouluun, mutta on oltava laajakatseinen: sieltä se tulla jollottaa kuitenkin. Ja näin kyläeläjänä kiinnostaa, millaista Englannin kylässä elämä on.


5.  Jousen tie / Paulo Coelho
Kuuluisi tämän top-vitosen kärkeen, ehdottomasti. Mutta kun lähdin kevyemmälle linjalle valinnoissa, ja suosin suomalaista, heti kärkeen, niin jouduin kompromissaamaan mestari Coelhon kalliit sanat tänne loppuun. Harmi sinänsä näin hienon kirjan kanssa, teoksen, joka kertoo erakoituneesta japanilaisesta jousiampujamestarista ja oppipojasta.


Monta monta muuta maanmainiota luettavaa olisi Bazarin basaarissa tarjolla, mutta se aika ja se raha - mistä niitä loputtomiin.

ps
Jousen tie kertaalleen nyt luettu 
Kirjavinkeissä

maanantai 5. kesäkuuta 2023

Atenan aika

 pelkkää priimaa syksyssä 2023 

Kirjakatalogit syksy 2023
1. readme
2. Kosmos
4. Like 
5. Atena
6. Bazar
 7. Teos
Atena

Onpa vaikea valita hyvistä 5.

1.  Vuosi keskiajan Suomessa
täytyy olla tuhannesti mielenkiintoisempi kuin vuosi raittiina baarikaapitta, luulemma: tuolloin ei lennelty töihin pitkin maita ja mantuja, ei tapettu aikaa lentoaseman loungessa eikä hiihdelty Lapissa monotansseissa, eikä---
On muuttunut maailmanmeno on!

2.  Muurin takana
Berliinissä on jotain taikaa kun omat lukukokemukset niin usein sinnepäin viittaavat, jos ei Berliiniin, niin Saksaan ainakin Grassiin, Hesseen, Bölliin mm.
Ja juostiinkinhan siellä yks mara. 💞


3.  Historian rakastavaiset
Rakastavatko suurimmeiset syvemmin kuin me muut tallukat. selvinnee kunhan Napoleonit ja Dianat ovat syvemmin hanskassa kirjan jälkeen. Jostain kumman syystä kiinnostaa.

4.  Rouva diktaattori
Kas, kas taas ollaan diktaattorien kotona - ja ihan innolla odottamassa. Mites ne joskus lukemani näistä hurjista hyväkkäistä sanoivatkaan kirjassa Diktaattorien naiset - löytyisikö taas uutta tuhlaavaisuutta, kenkä-Imeldaa sun muita örveltäjiä? 

5.  Eliittiseuralainen
Tässä luettelon ainoa kirja, jonka tekijän kuva ei näkyvillä. Tekijän salanimi sentään mainittu: Enni Levi. Olisikohan jotain salattavaa vielä jäänyt, vaikka lie vaatteetkin päältä riisuttu?

Enempi tietopuolelta, vaikkeikaan aivan tiedepuolelta, haravoin tällä kertaa,
Jymäkkä kirjapaketti tarjolla atenalaisilla. 👍
Kirjavinkeissä