Tietoja minusta

Oma kuva
SUOMEN ARVOSTELIJAIN LIITON eli SARVin JÄSEN ilman sarvia ja hampaita; exänä: ope (luokan-, erityis-), lautamies + vähän sitä sun tätä - ja mikä huvittavinta: humanististen tieteiden kandidaatti HuK

torstai 31. lokakuuta 2019

Seija Franzén

guess who?

Ei ole se kanadalainen rockyhtye, joka tulee esille jos Mr. G:lta kysyy.

Tämähän hän:
Kaikessa mystisyydessään.
Mummilta peritty sukunimi tällä kanttorin tytöllä.

Ai että minä olin myyty abikeväänä kun jossain taustalla soi veret seisauttava musapätkä, eikä harmainta aavistusta mikä se oli. Siitäpä sitten penkinpainajaisriehan iltana rakennusmestarien talolla yhdessä lyskanpoikien kanssa pohdittiin. Sitten isompi-Sinkkosella välähti, se mumisi jotain että jotta että... Kuullut oli ja kielen päällä pyöri.
Olisiko sitten lisämadeira auttanut kun alkoi tosissaan haparoiden poltella: - Si-Simolan se Seijaa se oli, jotain Vartanin kipaletta...

La Maritza.

Harvoin jokin kappale heti ensi kuulemalta säväyttää niin - käy karvoihin. Ei edes Sylvie Vartan
kykene samaan tulkintaan omalla Ritsallaan.

Nyt on sitten ilmestynyt jälkielämäkerta Kun aika on - Seija Simolan tarina, Avain 2019, muistelu Seija Simolasta (1944-2017) unohtuneesta tähdestä, josta Delta Rhytm Boysin Lee Gaines vihjasi levy-yhtyepomo Vikstedtille:
"Lindblomin bändillä on helvetin hyvä solisti." 
Lausahdus tuli kuulluksi.
Siitä se sitten pärähti käyntiin meno ja meininki, ura, päivätyö somistajana oli lääkärin määräyksestä lopetettava: pienen tytön äiti ei voinut kaikkeen revetä.

Lisää Kirjavinkeissä aikanaan, joskus joulun alla - joululahjavihjeeksi vaikka. 😜 🎅🎅



🏂 hiihdot 5 km/ 5 € = 1h



tiistai 29. lokakuuta 2019

Nobel-lampaiden unilaskenta etenee

pian Vanha Mies extremelissään pääsemässä vuoteen 1930 - kunhan nämä nimet tarttuvat muistiin:

WP
Josko kuvamuisti auttaisi?

21. France  1921
22. Benavente  / Espanja
23. Yeats  / Irlanti
24. Reymont  / Puola
25. Shaw  /Irlanti

--- muistitauko ---

26. Grazia Deledda  /Italia
27. Bergson  / Ranska
28. Sigrid Undset  /Norja
29. Thomas Mann
30. Lewis  / USA  1930

Siinä alkaa olla tuttuja nimiä jo liuta, jääneet kansakuntain muistiin, jopa VM:n.
Pari naistakin 1909 palkitun Selman seuraan päässyt luikahtamaan.

Muutama nimi vaikea hahmottaa: mikä maa?
=  Bergson ranskalainen, Reymont puolalainen, molemmat unhonyöläisiä, kuin myös Hispanian Benavente.

France Punaisine liljoineen, Mann Faustuksineen ja Venetsiakuolemineen tuttua kauraa. Niin ja Oscarilla palkittu 'terijokilainen' Shaw totta kai: Pygmalion ja My Fair Lady.

Yöt pitenevät, on siirrytty talviaikaan. Lampaiden laskenta jatkuu - ei vieläkään mustaa lammasta.

extreme I - II - III - IV - V - VI - VII - VIII - IX - X - XI - XII - XIII - XIV

sunnuntai 27. lokakuuta 2019

Komposti ei lakkoile

niin kuin postilaiset


Syksyn viimeisinä piha-askaretöinä talvelle asettuessa on kompostin tyhjentäminen.
Tehty on! - öylispäivänä tuulentuiverruksessa. 

Kompostirautakehikko käy iässä jo neljännelläkymmentä; aikamoinen ikä kestää kesät talvet sisällä muhivaa massaa. Niellä ruokajätteet, joita solokkusankosta sen kitaan kipataan. Kova kaveri.  Kertakaikkiaan.  Todella rautainen kita.

Silloin kun naapuri, ennen poismuuttoaan, siihen jätteensä pyöräytti, komposti kävi kesät talvet. Se sai tarpeeksi poltettavaa. Nykyään se kohmettuu talveksi ja herää sitten taas iloiseen höyryyn ja hyrinään kevään pilkistellessä, maalishuhtikuun vaihteessa.

!!!!!!!!
Herranen aika: tämmöstäkö minä höpisen! Alakoululaisen ainekirjoitus valmistumassa.
Viimeistä sanaa vaille. No laitetaan sekin tähän loppuhuipennukseksi:

LOPPU.

Ja ladataan nyt sitten vielä Opettajan ohjeet oppilaalle opiksi ja ojennukseksi, kannustukseksi, niin kuin tapana on, kirjoitelmaan jälkikommentiksi:

"Ihan kohtuullinen suoritus Sinuksi, ei juuri kielioppivirheitä, jopa kappalejaon hallitset ja puolipisteen käytön olet opetellut. Muutamat köyttämäsi murresanat ovat vallan mainioita!
Kerta kaikkiaan on katkaistuna parempi. 
Jokaisessa virkkeessä pitäisi olla sekä predikaatti että subjekti, sen unohdit.
Sisällöstä 
jätit itse tyhjennysprosessin pois: olisi ollut kiinnostavaa tietää mitä kompostista löytyi ja minne massan jatkosäilöön rahtasit."



perjantai 25. lokakuuta 2019

Rangaistusvanki sotilaana

Arvo Myllymäen kirjat vetävät puoleensa, vaikkeivät ne mitään mestariteoksia olekaan. Niissä säteilee pohjalla inhimillinen lämpö, vaikka ilmaisu paikkapaikoin yksinkertaisen kömpelöä onkin, karsittua vähän kuin näytelmäkässäreisssä. Eteneminen vakuuttavan varmaa.

Eli tiedemies kurkkii kaunotekstin takaa, tämänkin jota parhaillaan luen:



Matka isän luo oli viimeisen päälle pysähdyttävä ohjelma televisiossa, missä Arvo kertoi elämästään ryssän penikkana ja etsi sotavanki isäänsä Venäjältä. Sen jälkeen ilmestyivät tuo fakta-autofiktio Vihan ja rakkauden päivät ja aihetta laajentava dokumenttikirja Kurileiri.

Uusin Myllymäen kirja, totuuspohjainen Mies isänmaan takapihalla, Atrain & Nord, 2019, kuljettaa toisinajattelija-muurari Vilho Saarista Espanja sisällissotaan Francon fasismia vastaan, Tammisaari-vankeuden ja Köyliö-säilytyksen kautta eturintamalle pikakiväärimieheksi.
Varsinainen sakki siellä edessä tykinruokana ja miinanpolkijoina - satakunta kävelee Kalinkaa laulaen naapurijoukkoihin!

Saa nähdä miten Villen käy, puolessa välissä kirjaa ainakin tykittelee muiden mukana.

Vankka tausta Myllymäellä kirjoittaa suomalaisten ja venäläisten ihmisten ja sotilaiden asioista, vakuuttaa, vaikkei itse kirjailija juoksuhaudoissa ole rypenytkään.

Niin kuin me tässä viikolla tuossa järven takana Salpapolkua kiertäessämme ja nikotellessamme jotta tähänkö kilsan päähän uusi raja olisi sitten tullut - oma kylämme jäänyt venäläisille!


KIRJA-ARVOSTELUT

torstai 24. lokakuuta 2019

Nobel extreme etappiin 20

Kumma kyllä ensimmäiset kymmenen nobelistinimeä ovat tarttuneet takiaisten lailla Vanhan Miehen kalloon, ainoastaan nimien Eizaguirre* + Mistral - espanja + ranska  *(José Echegaray y Eizaguirre) kohdalla hapuiluttaa.

On aika siirtyä jonossa eteenpäin ja siirtää  joukkoa muistin syövereihin edellisten sekaan. Ja rohkeasti esiripun takaa kävelyttää kymmenen seuraavaa estradille:

11. Maeterlinck  / Belgia  1911
12. Hauptmann
13. Tagore  / Intia
14. ei jaettu: sota  1914
15. Rolland

- - - muistitauko - - -

16. von Heidenstam  / Ruotsi
17. Gjellerup + Pontoppidan  / Tanska
(---.Karlfeldt  /  Ruotsi  -  kieltäytyi ennakkoon, joten = EI JAETTU)
18. Spitteler  /  Sveitsi
19. Hamsun  1920
Rabindranath Tagore     /WP/     Knud Pedersen Hamsund 

Melko turhaa joukkoa, unohtunutta nykyajalta, paitsi tietysti nuo kuvan Tagore ja Hamsun; norsken Nälkä on dostojevskimäisen kellariloukkoinen.


Tagore koki nobelinsa pahana tautina, josta ei millään parane: 
"---enkä tiedä mihin hoitolaitokseen voisin kirjautua päästäkeni eroon tästä viimeisimmästä ja piinallisimmasta vaivasta."  -Nyqvist: Räjähdemiehen perintö
Nobel-leima pysyy ikuisesti otsassa, kuin tähtimerkki hihassa sittemmin.

Hamsun puolestaan ei tuntenut enää vilua ei nälkää, vaan juhli riehakkasti saavuttamaansa jo paikan päällä juhlajuomineen naisia käpälöiden, unohtaen jopa palkintoshekkinsä juhlapaikalle. 

Rollandista ja hänen kymmenosaisesta sarjasta Jean-Christophe (suom. Lehtosen Joel - tämänkin ennättänyt!) kertoo blogisti Jokke tässä mielenkiintoista tarinaa.

Vanha Mies paneutuu asiaan ja alkaa ulkolukuharjoituksensa; eikö tuossa reilu viikko vierähtäne. 
Oottamisiin!


extreme  I - II - III - IV - V - VI - VII - VIII - IX - X - XI - XII - XIII - XIV

KIRJA-ARVOSTELUT


keskiviikko 23. lokakuuta 2019

Paavo ja Dostojevski

AlfalTV:ltä kuului taas totuus, kuten monesti: noita kaikkia rämpytyskanavia on turha vanhemman väen käännellä katsottaviksi.

Paavo Väyrynen oli illalla istahtanut Taavi Vartian Kuvia ja käännekohtia -ohjelmateatterin näyttämölle. Pitkästä aikaa puhkaissut mediamuurin, joka on estänyt näkyville tulon. Halua olisi koko ajan ollut, mutta, tiedättehän, 'media vaikenee minusta'.

Tuolissa istui inhimillinen ihminen, herkistynyt, itkuinenkin. Sillä tavalla uusiutunut, ei mikään kone.

Sinun-kaupoilla aloitettiin ja olen onnellinen -vastaukseen lopetettiin.

Siinä välissä monta elämänmutkaa kierrettiin ja väärinkäsityksiä oiottiin. Kuolemaakin joka monin paikoin on liipannut liki, ja pojan kohdalle osunut, pohdittiin.

Hirtehisesti kertoili Paavo kirjoittamastaan Kekkos-Koivisto -näytelmästä /katso!, jossa Paavo esitti Kekkosta kesähelteessä, vaikka lääkäri oli varoittanut vasta flimmeristä kärsinyttä potilastaan välttämään moista tilannetta.
Eikös yleisön joukosta joku saanut sairauskohtauksen, ja pian ambulanssi piippaili paikalle. Vaimo kotonaan tuumailemaan: - Nyt sitä Paavoa sitten viedään!

Minusta Paavo oli aito, mitä hevillä en kyllä hänen kohdallansa tunnustaisi. Vaan mistä näistä tietää - julkuista!

Niin, sen legendan koko Dostojevski-tuotannon läpiluennasta viikonloppuna selvensi siten, jotta hän luki kaiken D:n tuotannon, joka oli Keminmaan kirjastossa eli vain muutaman hassun teoksen ja nekin kursorisesti, koska haki tietoa venäläisestä filosofiasta, Venäjän henkeä: Kirjoituksia kellarista -teos sitä eniten heijastaa. 
Kaunokirjallista lukemista se ei siis ollut, sitä varten on Waltarin Sinuhe ja muut tuotanto sekä Leinon runot.

Tai mikä tulkki minä olen, katsokaa ohjelma omin silmin tästä


tiistai 22. lokakuuta 2019

Sosiaalinen elämä

Sosiaaliseen elämään harvoin osallistujalla ilonhetkistä yhenäkin tunkua.

  • Tiistaina viiden laboratorioveriputkellisen jälkeen soittaa Galina terveys- eli hyvinvointikeskuksesta: ei näistä kerry kuin yksi piste, kahden pisteen jälkeen vasta saat ohennuslääkkeen limmeriisi, viimeistään kun täytät seitsemänviisi. 

- Siihenhän on ikuisuus. Lupaako se noin pitkän pätkän elämää!

  • Torstaina kuusiaita on leikattu, tikapuilta putoamatta; enää rännien puhdistus jäljellä.

- Sitten talvi saa tulla jollottaa.

  • Perjantaina ulkosaunaa ei mikään voita hikilenkin jälkeen.

- Sauvoilla yhdessä kumpikin.

  • Lauantaina poikaperillisen perhe käy onnittelemassa: suklaata ja kaksi riviä lottoa kortin välissä, ja miten mukava kujerrellessa pienenpienten kanssa, lukea kirjaa vierekkäin sängyssä maaten, kohta kolmevuotiaalle kuiskutellen: "Käypä mummolta kysymässä joko ois sapuskoo tarjolla." Ponnahtaa ja pian kuuluu keittiöstä: - Onko mummo jo shapuskoo?

- Että osaakin löytyä sattuvia sanoja kulutettavaksi.

  • Sunnuntaina on pyhäinen tuntu muutenkin, mutta siihen vielä tytön haku junalta.

- Residenssiviikkoon korpeen menossa kotisaunan kautta. Joku japanilainen siellä kuuluu jo taiteilevan. No, Niinistöhän puolestaan Japanissa Naruhitoa keisaroimassa.

  • Maanantaina heti aamusta soi puhelin, nyt on vastattava, koska soittajan arvaan: ikiaikainen ystävä syntymäajoilta asti soittaa rilauttaa lämpimän puhelun.
  • Yhdentoista särvessä ajaa auto pihaan: - Ei helekutti! Punkaharjun kupeelta toinen ikiaikainen ystävä Ulpunsa kanssa. No johan on markkinat! Ei paremmasta väliä. Otetaan vastaan ja siunaillaan voi tokkiisat.

- Siunaillaan sitäkiin jotta eihän sitä nyt tarvitsisi ottosten kanssa tulla: perunakassin ja ruisleivän.

  • Ja vielä tämä kaiken kukkuraksi: sisko sieltä kaukaa bulevardiloilta soittelee. Kolme tuntia kulahtaa helposti puhelinlankoja pitkin.

- Jopas jotakin, tämmöistäkö on sosiaalinen elämä? Nautinnolista. Ihan unohtunut oli.

ps
illankamussa tulee vielä yksi puhelu, vaikkei pitäisi enää tulla. Vaimo vastatkoon!
"Ei asu enää tässä numerossa", vastaa.
Turhaan säpsähdän: enkö?

"Puhelinmyyjä", vastaa Vaimo. "Eliminoin."





sunnuntai 20. lokakuuta 2019

Pitääkö olla huolissaan

ja pysyä tuolissaan?

En nyt tarkoita sitä tv-ohjelmaa, jota en (sitäkään) katso, vaikka KR kovasti suosittelee. Enkä Britannian brexitiä, enkä maapallon ilmastonmuutosta, enkä ...

Vähän pienemmästä ilmiöstä ja yksilöstä olen huolissani, ainakin vähän hätkähtänyt - tästä potun täyttelijästä.

Kun tutut sanat unohtuvat eivätkä millään ilveellä tahdo palautua käytettäviksi. Sekös ottaa kupoliin!

Kuten tuolla kommentissa jo mainitsinkin, niin viimeisimmät sellaiset kuin

  • prikka
  • paprika
Ja jokunen aika sitten Nurmisen, sen jääkiekon MM-kisoista lentokoneen portailta rähämälleen lentäneen lätkämiehen, viikolla Pelicansin valmennusportaasta pudonneen / eronneen, etunimi otti oman aikansa ennen kuin kielen päälle pyörähti: PasiPasihan se.

Myös sen miellyttävän naisuutisten lukijan, eläkkeelle siirtyneen molemmat nimet vaativat parin päivän pohdinnan ennen kuin kukki mieleen: Pirjo Nuotiohan se. Urpo Martikaisen nimi ei kyllä millään mielestä karise, vaikka jo joutaisi.

Olisihan käytössä iso-G, mutta uhallanikaan en siihen sorru näin vähäpätöisissä tietoasioissa.

Vaan näillä mennä jolkutellaan ja odotellaan mikähän kumma taas haetuttaa itseään.

Jos ruuvit on löysällä, prikat auttavat.


lauantai 19. lokakuuta 2019

Nobelistit lampaina -extreme

WP-kuvat
  1. Sully Prudhomme 1901 - ranska
  2. Mommsen - saksa  
  3. Bjørnson - norja
  4. Eizaguirre* + Mistral - espanja + ranska  *(José Echegaray y Eizaguirre)
  5. Sienkiewicz - puola
Ottipa Vanha Mies kumman yöurakan: jos ei nukuta, laskee mies ulkomuistista nobelisteja!

Tähän asti on selvinnyt Päätalon Iijoella, sen 26 kirjan nimen ulkoluennalla pärjäillyt: uni tunkeutunut yleensä jossain Nuorikkoa näyttämässä ja Muuttunut selkonen välillä. 
Nyt ei enää tunnu riittävän koko sarjakaan, on etsittävä lisää lampaita lueteltavaksi.

- No mikäs: opetellaan sitten kaikki 116 kirjanobelistia, niin eiköpä uni ala maistua! uhoaa Vanha Mies. 
Uskoo vielä oppivansa, vaikkei muista edes - no jääköön sanomatta.

Mutta tarttuuko nimilitania tosiaan Vanhan Miehen kalloon. Vai joko deme on tullut?
Sitä vastedes jännityksellä seuratkaamme.
Sen verran armollinen itselleen on, että antaa aikaa ulkoa oppimiseen vuoden vaihteeseen saakka. (Vappuun menee, mutta luulkoon liikoja! Mitä häntä nutistamaan.)

Olkoon tämä Vanhan Miehen extremeurheilu! Viikossa kymmenen nobelistia.

Noita kuutta VM on kelaillut nyt parit päivät ja haarukassa siintävät jo seuraavat viisi:

  • Carducci - italia
  • Kipling - englanti
  • Eucken - saksa
  • Lagerlöf - ruotsi
  • Heyse - saksa
Ollaan päästy vuoteen 1910 ja yhteentoista nimeen. Selman Berlingin Kyöstin ja Peukaloisen on VM lukenut sekä Kiplingin Viidakkokirjoja tutkaellut, Sienkiewiczin Quo vadiksen innolla niellyt, Neron toilailuuihin iskenyt, Rooman paloon ja etenkin siihen, miten keisari syötti kristittyjä leijonilla.

Jäämme odottamaan väliaikatietoja nobellammasextremen etenemisestä.
(Ei muuten luulisi nukuttavan Neron kynsissä.)
extreme I - II - III - IV - V - VI - VII - VIII - IX - X - XI - XII - XIII - XIV


KIRJA-ARVOSTELUT

keskiviikko 16. lokakuuta 2019

Nyt vasta löytyi

se ala

”Olen sitä mieltä, että runossa on kaikki asia. Musiikissa on kyllä erilaisia ominaisuuksia, mutta asiaa ei koskaan. Ja vain asialla on merkitystä. Siksi runoilija on sankari ja säveltäjä vain sen runoilijan kaveri. Näin se on, ja se riittää minulle.” 
- K. Chydenius, 80 v -haastattelu. HS 16.10.2019

Siinäpä sen sanot, Kaj Chydenius, saman lyseon poikia.
hikkaj on rämpinyt aivan väärällä taiteen genrellä yrittäessään blogata kuin paraskin säveltäjä: aina ilman asiaa tai sitten asiattomia livautellen.

Nyt vasta, elämän ehtoopuolella, tuo onneton, saa ikään kuin ohimennen tietää, että musiikki on se taiteen ala, jossa asiattomuus on kaiken ydin! 

WP

Vaan myöhäistä on enää ruveta SalliseksiRydmaniksiChydeniukseksi taikka ynnä muuksi. Ei ole klaveeria minkäänmoista ja nuotitkin hukassa.  Eikä lauluäänikään ole korjautunut niiltä opettajakoulutuslaitoksen ajoilta, jolloin musiikin lehtori Jussi Kirves kutsui hikkajiin pianon ääreen antamaan muille opekokelaille laulunäytöksen. 

Kun eihän tämä onneton koelaulaja tiennyt edes mistä pimputuksen kohdasta pitäisi avata suunsa, huulia heiluttaa, ruveta laulelulle, ja kun sitten jostain kohti umpimähkää aloitti, pääsi tuskin kymmentä nuottia pitemmälle niin jo loppui säestys, katkesi musa, kuului kolahdus. Kansi sulkeutui. Pienen paussin jälkeen pääsi ilmoille säestäjän hämmästynyt huokaus pianotuolilta ylös kömynneeltä Jussilta:
"Kyllä minun täytyy sanoa, että kyllä teillä on - Vaaatimaton tämä lauluääni." 
Kirves oli puhunut.

Joten pysyköön suutari lestissään, bloggari potullaan äheltämässä, kyntämässä kirjallisuuden sarkaa, josta kyllä löytyy asiattomia esimerkkejä ja monenlaista suoltajaa pilvin pimein Juhani Peltosesta Volter Kilpeen - nuo aidolsit ensin mainittuina. 

Sen sijaan sävellyksiä täytyy vastedes kuunnella hörökorvin sillä silmällä - C:n mainitsemalla.

tiistai 15. lokakuuta 2019

Läppärissä tabula rasa

hermostuu sitä vähemmästäkin


Kaiken katoavaisuudesta, KAIKEN


SU HAH! DUS
pimeni läppäri - taivaan tuuliin koottu tieto
katosi.

- Ainiaaksi!

työpöytineen
kansioineen kaikkineen! 
kuultiin
TU HAH! DUS

koneenrakkine hiilloksilla


*
**
***
20 ja 19 tai 19 ja 20.
Siinä raikuilun vuoden 2019 tarkennettu, toki vain ohjeellinen, tavumääräsääntö; joskus voi, saa
ja pitää lipsahtaakin.
(Raiku-runous, myös tusina-runoudeksikin kutsuttu, on perussuomalaista prepostelurunoutta. Uusiutuva ja ajassa pysyvä runoilu sisältää pääasiassa kulumassa olevan vuoden ilmituoman tavumäärän - joskus tosin tarpeen vaatiessa jopa puolensataa tavua, mikä on ehdoton katto ja takaraja - joko useisiin riveihin ripoteltuina tahi yhden rivin pötkynä pudoteltuna.)

KIRJA-ARVOSTELUT
*** 
myös