Tietoja minusta

Oma kuva
Vanheneva ja haurastuva: ilman sarvia ja kohta varmaan hampaita; exänä: ope (luokan-, erityis-), lautamies + ties mitä - ja mikä huvittavinta = humanististen tieteiden kandidaatti HUK. Tällä POTULLA eli potalla ähistään omanlaisesti, ylen viisaita vältellen. (Blog content may be published in part or entirety by any print, broadcast or internet/digital media outlet, or used by any means of social media sharing.)

tiistai 5. maaliskuuta 2013

Eila Hiltunen - kukkulan kuningatar 11


Miina Äkkijyrkkä tarjosi tuossa yhtenä iltana televisiossa peltilehmäänsä, jonka sisään sanoi saunan mahtuvan, kunnanjohtajille kuntakoristeeksi, vaan toinen persoonallisuus Aira Samulin nappasi sen Hyrsylän mutkaan.

Eivät pieniä teoksia olleet tämänkertaisen Taiteilijakukkulan taiteilijan teoksetkaan, eikö tuo Sibelius-monumentti painane tuhansia kiloja. (Eli 24 tonnia kertoo Terosen & Vuolteen kirja ja että monumentin virallinen nimi on Passio musicae.)

Sortavalassa syntynyt Eila Hiltunen (1922-2003) hitsasi jo nelivuotiaana isän verstaalla rautalankaa keksipurkkiin  kaikkien kauhuksi ja urkenevaksi uraksi.

Markku Pietisen kirjoittama elämäkerta äidistä ja isästä on nimeltään Tulivuori ja marttyyri - ensinmainittu tarkoittaa äitiä. Eilan omatekemät muistelmat eivät koskaan päässeet ilmestymään, koska: kas kas, sukset ristiin kustantajan kanssa sotkeutuivat tuontuostaan.
Luonnetta siis taiteilijasta löytyi melkein kuin Miinalta.

"Vanhemmillani oli huonot välit 15 vuotta, isä oli Saksassa kuin maanpaossa", paljastaa Markku-poika kirjassaan.

Siitä se sitten tasoittui, molemmat vanhemmat, isä-Otso ja äiti-Eila, lepäävät taiteilijakukkulalla; muistomerkissä on äidin nimi ensin, muttei suuremmalla vaikka Eila niin olisi halunnut - tyytyi sitten siihen että hänen nimensä mainitaan ensin.
  11/855km/€

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti