Tietoja minusta

Oma valokuva
SARVin jäsen, ex-ope, ex-lautamies + ex siinä sun tässä

tiistai 16. elokuuta 2016

Helpottava, huolestuttava, kiinnostava

Vapaa jostakin - vapaa johonkin
Teesistä antiteesiin - synteesi valmistumassa.
Tiedettäkö tässä jo tehdään eläköitymisprosessista? Minäkin, muuan humkand!

Mieleni minun tekisi ja olisi tehnyt jo aikapäiviä, vaan kun on ollut yksi viitsimiseste:
enkku.
Eiväthän ne Lutheruksen opin kannattajat periksi antaneet aikoinaan perustaessaan keskikoulua pieneen syrjäiseen pitäjään 1950-luvulla, vaikka hyvin näkivät kuis Saksin kävi - silti saksan kielen, deutsch, valitsivat englannin sijasta ensimmäiseksi (tosi) vieraaksi kieleksi.

Sen tulessa sitten kärvisteltiin kouluaika ja myöhempi. Eikä viitsinyt myöhemminkään uutta kieltä opiskella, ja saksakin on uponnut sukelluksiin syvälle aivojen mariaanien hautaan.
Kieletönnä tässä sitten loppuelämä meloskeltu. Oma vika, täysin.

Do not go gentle into that good night.
Old age should and rave at close of day;
Rage, rage against the dying of the light.
                                         - Dylan Thomas

No mennään siansaksalla ja suomella sekä tuolla Thomasin käsiä polttavalla ingressillä tai motiivilla pikemminkin, joka löytyy johdantona Antti Eskolan uusimmassa kirjassa Vanhuus - Helpottava, huolestuttava, kiinnostava, Vastapaino 2016.

"Nyt yliopistoissa kävi niin, että äidinkieli ja muoto, jossa olin sitä käyttänyt eli kirja, työnnettiin tieteellisenä julkaisuna yhä toisarvoisempaan asemaan. Havaintonsa ja ajatuksensa olisi pitänyt julkaista vieraassa ja kaikki hienoimmat vivahteet karsivassa muodossa eli englanninkielisinä artikkeleina, jotka työn julkaiseva lehti vaati pukemaan oman formaattinsa mukaiseen pakkopaitaan."
Eikä muukaan käytäntö ilahduttanut, so. hallinto:
"se kuormitti opettajia ja tutkijoita vuosi vuodelta yhä raskaammin turhanpäiväisillä raportointi- ja lausuntopyynnöillä. --- Pelkästään pöydälle ilmestyneistä sisäisen postin ruskeista kuorista löytyneiden papereiden välityksellä kommunikoiva kafkamainen keskushallinto sitä vastoin oli jotakin, minkä kynsistä irrottauduin tosi helpottuneena."
Tenttikysymysten laatiminen ja vastausten lukeminen ja arviointi olivat myös yhtä tervanjuontia:
"Poliisin ja tuomarin toimi ei mielestäni sovi vapaalle tutkijalle ja kirjoittajalle, jollainen halusin olla. Nyt vapautuisin tästä vastenmielisestä tehtävästä."

Antti, tri, ylemmillä asteilla ja leveleillä tunsi noin, hikkaj, HuK, samoin alemmilla asteilla.

Että nyt tää on vapaata elämää!
Siinähän astelevat kollegat tänään syrjäisessä pikkupitäjässä sorvinsa ääreen hallinnon kynsiin. Osanottoni.

Minä käännän innostuneena Eskolan maanmainion kirjan sivuja niskaa nyökytellen.
Kunhan ei vaan, kehno vie, niska kipeytyisi.

lisää

5 kommenttia:

  1. Samoin EJ, vielä alemmilla asteilla.

    http://erkkijormanainen.blogspot.fi/2016/08/kesaa-jaljella.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. EJ
      suattaa se niska kippeytyä tuossai siun hommassa: maiseman tuijottamisessa - lummoutunneena.

      Poista
  2. Maanmainio on varmaan kirja, mutta maanmainio on mieskin ja sen karisma.
    nimim. Monttu auki yhtä ammattiseminaariesitelmää kuunnellut HuK.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lisäsin kommentin tuonnekin kolmen rosvon perrään.

      Poista
    2. kavi

      toivottavasti ei oo muuttunu huonompaan suuntaan:
      kirjassa ilmottaa että tuskin nykysin menis samaan kapakkapöytään istumaan sen nuoremman aikaisen Antin kanssa!
      Niin ihminen muuttuu.

      Poista