Tietoja minusta

Oma kuva
Vanheneva ja haurastuva: ilman sarvia ja kohta varmaan hampaita; exänä: ope (luokan-, erityis-), lautamies + ties mitä - ja mikä huvittavinta = humanististen tieteiden kandidaatti HUK. Tällä POTULLA eli potalla ähistään omanlaisesti, ylen viisaita vältellen. (Blog content may be published in part or entirety by any print, broadcast or internet/digital media outlet, or used by any means of social media sharing.)
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Taiteilijakukkulalla. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Taiteilijakukkulalla. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 23. helmikuuta 2020

Julius Saaristo

Pian se on täytetty. Esitelty viimeinen eli 20. urheilupersoona kirjasta Urheilun unelmia ja urotekoja. Kirjapaja 2019.

Kirjahan on Kiveen hakatut -sarjan 7. eli viimeisin osa. Edellinen oli tämä Urheilun nousuja ja laskuja. Tekijäpari Teronen & Vuolle on kirjoittanut kirjasarjaksi osan yli 200-osaisesta radiosarjastaan Kiveen hakatut, joka kokonaisuudessaan on kuultavissa Areenassa tästä.

Arto Teronen Jouko Vuolle

Aikamoinen urakka hautakaksikolta, joksi pari itseään myös kutsuu. Kaiken ohessa he ovat käyneet taiteilijoiden hautakummulla Hietaniemen hautausmaalla ja koostivat näkemästään ja kokemastaan erittäin mielenkiintoisen kirjan Taiteilijakukkulalla ja sen 50 haudasta.

Mutta saatettakoon kirjan lukeminen kunnialla päätökseen:

←WP

Oli vieläkin komeampi ilmestys kuin Lauri Koskela, tuo jalo Pohjolan Adonis!
"Jopa niin komea, että kun hän vieraili Tukholmassa vuoden 1912 olympiakisojen 50-vuotisjuhlassa, ruotsalaislehdet kirjoittivat Saariston olleen yhä kuin kreikkalainen jumala"
Julius Saaristo on edelleen nuorin suomalainen olympiavoittaja, jonka suosio Suomessa oli niin suuri että kolme kultamitalia Tukholmassa juossut Hannes Kolehmainenkin jäi yleisöäänestyksessä hänen jälkeensä. 

Tamperelaisen keihäänheittäjän Julius Saariston pääseura oli Viipurin Urheilijat
Siis sama seura kuin meijjän Pielavein keihästäjän Ruuskas-Antin, nyt loikan jäläkeen!  = Antin yllätysratkaisu


Prologi -  
I - II - III - IV - V - VI - VII - VIII - IX - 
XI - XII - XIII - XIV - XV - XVI - XVII - XVIII - IXX - XX


keskiviikko 17. huhtikuuta 2013

Pentti Holappa - kukkulan viimeinen kuningas L


Nykyaikaa hyvin kuvaavasti: viimeinen hautapaikka on varattu miesparille.

Olli-Matti Ronimus vähemmän tunnettuna runoilijana  kuoli ennen aviopuolisoaan ansioitunutta kirjailija Pentti Holappaa (s. 1927 Ylikiiminki), jolle Taiteilijakukkulalla  hautapaikka oli ja on varattuna. Runoilija Ronimus laskettiin hautaan 2005.
Parin kumppanuus alkoi jo vuonna 1953 ja parisuhde rekisteröitiin 2002 Helsingin maistraatissa.
Holapan toive on se, että hänet aikanaan tuhkataan ja uurna sijoitetaan Olli-Matin välittömään läheisyyteen.
Vapaat tuulet puhaltavat ja ovat saavuttaneet myös Hietaniemen hautausmaan ja Taiteilijakukkulan, jonka kaikki 50 hautaa ovat tämän jälkeen lopullisesti täynnä.

Taiteilijakukkulalla-teos on näin kokonaisuudessaan läpikäyty suurella innolla sekä hartaudella, jos pienellä huumorinpilkahduksellakin.
Antero Teronen  ja Jouko Vuolle ovat kirjoittaneet erittäin mielenkiintoisen kuvitetun kirjan mielenkiintoisista suomalaisista merkkihenkilöistä pieteetillä ja kai siksi jättäneet erikseen kuvaamasta kunkin henkilön hautapaaseja, patsaita, kivisommitelmia ja monelaisia muistomerkkejä. Hautarauhan säilyttäen.

Pentti Holappa 11.8.1927 - 10.10.2017
******

Viru-elokuva päivällä elokuvateatterissa. Ja illalla yhden miehen show'na Luolamies: Joensuun kaupunginteaterin Olli-Kalle Heimon uljas ja uroksellinen kiertue-esitys.
Joten eiköhän sielu saanut ja vetänyt tänään pulskanpuoleisesti ravintoa henkeensä.

1-2-3-4-5-6-7-8-9-10-11-12-13-14-15-16-17-18-19-20-21-22-23-24-25-
47-
48-
49-

tiistai 16. huhtikuuta 2013

Laila Pullinen - kukkulan kuningatar 47-50


Eläviä taiteilijoita ei kukkulalle haudata, mutta varaus on voitu tehdä jos ansiokkaan taitelijan aviopuoliso on kuollut ensin.

Lääketieteen lisensiaatti, neurologi Carl-Magnus Ramsay menehtyi jo vuonna 1994, mutta vasta 2006 hänen tuhkansa siirrettiin Taiteilijakukkulalle hänen puolisonsa Laila Pullisen (s.21.7.1933) anomuksesta, jonne anomuksen mukaan myös kuvanveistäjä itse on tarkoitus aikanaan haudata.
Näin on Taiteilijakukkulalla Sallisen, Gothónin ja Pullisen varauksen jälkeen enää yksi hautapaikka jäljellä - joka sekin on varattu.

******
http://yle.fi/uutiset/kuvanveistaja_laila_pullinen_on_kuollut/8432286

******
Ruumis kaipaa liikuntaa siinä missä ruokaakin ja niin kuin sielu taidetta, kauneutta ja filosofiaa.
Niinpä surullisena suksineuvot on hyljättävä ja etsittävä ruumiille muunlaista liikuntoa. Juokseminenhan se olisi ainut ja oikea, se on selvä.
Mutta.
Ikä.
Se on otettava huomioon ja jätettävä tuo jaloin urheilumuoto vähemmälle, ei toki kokonaan vielä hylätä niin kauan kuin nivelet kestävät ja sydän antaa myöten.

Jalgratas! Polkupyörä! No se. Ja tandem, kunhan kesäiset päivät koittavat.

Lossille saakka ylsi ensimmäinen matkamme: eestaas 32 km kelpo mäkineen.
Ruokosalmen sillalle näkyi miten kaksi uskaliasta pilkkijää paineli jäälle intohimoansa tyydyttämään.

Takamus nilellä ja reidet lukossa - puolitoistatuntinen poljentaa.

Aatella: joskus on juostu moista matkaa sen kummempaa kipua tuntematta!
Ikä tepposensa tekee, teppostaa.


1½ P/
1-2-3-4-5-6-7-8-9-10-11-12-13-14-15-16-17-18-19-20-21-22-23-24-25-
47-
48-
49-


maanantai 15. huhtikuuta 2013

Ralf Gothóni - kukkulan kuningas 47-50


Aulis Sallisen tavoin toisellekin musiikkimiehelle on varattu paikka Taiteilijakukkulalla: vuonna 1946 syntynyt pianisti ja kapellimestari Ralf Gothóni on maailmalla tunnettu taiteilija, joka on ollut mukana kaikilla merittävillä musiikkijuhlilla ja levyttänyt liki sata albumia.

Gothónin toinen vaimo  Joroisten ja Rauman musiikkijuhlien taiteellinen johtaja Aila Gothóni menehtyi auto-onnettomuudessa vuoden 1996 lopussa ja hänet haudattiin Taiteilijakukkulalle odottamaan miestään Ralfia, jonka nimiin hautapaikka on varattu. Ralf on avioitunut kolmannen kerran, nykyinen vaimo on viulisti Elina Vähälä*.

Aika näyttää käykö Gothónin kuin Alvar Aallon, joka lepää kummun alla kolmestaan kahden vaimonsa kanssa.

********

Sukset vaihtuivat kävelysauvoihin: pito on varma, mutta matka ei joudu - tunti ja vartti niin vajaa kasi Hyytsaaren sillalle ja takaisin oli kompuroitu. Pyöräilyä haaveksimme, mutta tuuli tuiversi niin että vastatuuleen olisi ollut kampeamista.
Illalla aloittivat Tappara ja Ässät toistensa telomisen, Tappara vei eka pelin: viisi sekuntia ennen loppua pomppi veskari Raannan kypärän yli räkämaali. Selostajat olivat kuin pikkupojat hiekkaläjällä autojensa kanssa: touhua riitti ja innostusta! Mäkisen taukoamatonta selostusta ei jaksa kuunnella, toinen kaveri sentään tauottaa kesken lauseiden, on parempi, vaikka hirmuisen räkäinen ja tikistävä on äänen lähde.

ps
*
http://www.gloria.fi/artikkeli/kulttuuri/elina_vahala_eron_jalkeen 

http://auditoriumkirjat.fi/kirjat/hamahakki/

sunnuntai 14. huhtikuuta 2013

Aulis Sallinen - kukkulan kuninkaaksi 47-50


46 taiteilijaa Hietaniemen Taiteiljakukkulalla jo lepää ja 50 haudassa eli kaikissa haudoissa on jo joku haudattuna. Siis neljälle vielä elossa olevalle taiteilijalle on paikka varattuna kuoleman jälkeen: puolisot jo odottavat.

Aulis Sallinen on Salmin pitäjässä 1935 syntynyt musiikkimies, jonka oopperat Punainen viiva, Kullervo, Kuningas lähtee Ranskaan ovat maailmalla tunnettuja. Savonlinnan oopperajuhliin 1975 valmistunut Ratsumies on myös Sallisen säveltämä, libreton Ratsumieheen kirjoitti Paavo Haavikko.

Sen, monesko Taiteilijamäelle haudattava Sallinen on, jätämme Luojan käsiin, ensimmäinen vaimo  Pirkko jo odottaa. Aulis Sallisen toinen vaimo on oopperalaulaja Maija Lokka.

ks. http://www.hs.fi/kulttuuri/a1428458866497

**********
Valokuvaaminen rikkoo ainutkertaisen tunnelman, jo ammattivalokuvaajan paikallaolo, koska silloin tietää että tilaisuudesta jää muukin muisti kuin oma. Oma muisti seuloisi ajanoloon tapahtumasta vaikuttavimmat, mieleenjäävimmät, tarpeellisimmat, muovaisi niitä mielenmukaisiksi.
Nyt valokuva, joka silmiin on otettavissa koska tahansa, kuvaruudulta tai kädestä, albumista, palauttaa tilanteen karummaksi, realistisemmaksi. Voi se silti vaikuttava ja kaunis olla, mutta kultaraamit jäävät uupumaan.
Jos omassa kädessä on kamera elämän käännekohdissa, menettää täysinäisestä kokemisesta tärkeitä palasia, muutaman herkimmän hetken kun ajatus harhailee kuvakulmissa ja teknisissä asetuksissa ... Kai.

Mutta onhan kuolemassa, kasteessa, vihkimisessä koettavaa kuvan kanssa tai ilman!

Illalla kävelimme kylän ympäri, öljysora oli sulaa, hanget kevättalven märät, littaan painuneet, jopa multakokkareita oli sumuhämärissä erotetetavissa, vaikka kyllä lumi vielä voitolla on.
Masa oli nostanut perjantaina verkkonsa jään alta pois, sanoi ettei tänään oikein millään välineellä olisi kulku jäällä enää onnistunut, ei jään ohuuden vaan jään pinnan vesisohjon vuoksi.

Kirjoitin nimen sydänyhdistyksen kokouspöytäkirjaan: edes yksi yhteiskunnallinen tehtävä. Ei aina oma napa. (Tähän laittaisin hymiön, mutta tämä alusta ei hymiöitä jakele.)
1h
1-2-3-4-5-6-7-8-9-10-11-12-13-14-15-16-17-18-19-20-21-22-23-24-25-
47-
48-
49-

torstai 11. huhtikuuta 2013

Timo Mikkilä - kukkulan kuningas 45

Jos eilispäivän vainaja ei kukkulalle aivan mittojen mukainen olisi ollut, niin Taiteilijakukkulalla on paikallaan ainakin pianotaitaiteilija, professori, pedagogi Timo Mikkilä (1912-2006), synnyinkaupunki Lahti.
Konsertoinut maailman huippumuusikoiden kanssa: Yehudi Menuhin, Tibor de Machula jne.
Chopin oli Mikkilälle SE, kaikki kaikessa.

Sibeliuksen tuttu, mistä tosi tarinaa tapaamisesta Ainolassa: Menuhinille Sibelius oli juuri sanonut "Onnittelen, teillä on suuri tulevaisuus edessänne.", Mikkilälle mestari totesi heti perään, että "tehän olette kasvanut pituutta".

Mikkilä jätti vaimonsa Salmen sekä viisi lastaan skandaalimaisesti ja meni naimisiin  nuoren nätin naisen, viulunsoiton opettaja Seija Salmelan kanssa. 75-vuotiaana sormia koukistanut sairaus esti pianon soittamisen ja Timo jouti ruuanlaittajaksi pariksikymmeneksi seuraavaksi vuodeksi nuorikolleen.

Seppo Laamasen mukaan, asuu taiteilijakoti Lallukassa Timo Mikkilän ennen avioeroaan asustamassa huoneistossa,  Mikkilä oli pianistina hyvä mutta säestäjänä aivan huippu.

**********

Keväthankiaurinko sen kuin porottelee, jäällä hanget ovat aallokoilla; eteneminen tyssää yhdenäkin rähmälleen menoon kun ketteryyttä ei ole niin kuin kerran ennen. Sen verran pehmyttä kova hangenpinta kuitenkin on että se vaimentaa turvalleen menon: ei muuta kuin ylös ja eteenpäin!


+4 10/1183 km/€
47-
48-
49-

tiistai 9. huhtikuuta 2013

Lasse Pihlajamaa - kukkulan kuningas 43

Välillä haitarinsoittoa, kevyempää kamaa. Harmonikansoittajana Lasse Pihlajamaa (1916-2007)Taiteilijakukkulalla.

 - Harmonikka, hanuri, haitari, kurttu. Mikä oikea nimitys? kysyttiin. Jämijärven poika Lasse vastaa: - On aivan sama. Tärkeintä että kuulija ymmärtää mistä soittimesta ääni lähtee.

Parisataa kappaletta Pihlajamaa itse sävelsi, joista Nuoruusmuistoja kuuluisin, Erkki Junkkarinen sen levytti, myös Vilho Vartiainen ja joku muukin.
Lasse syntyi kahdeksanlapsiseen pesueeseen, isä-Juho kuoli Lassen ollessa viiden. Isä oli uskonnollinen ja hyvin todennäköistä on ettei pojasta olisi haitaristia tullut jos isä olisi saanut elää.
Vili Vesterisen ja Eugen Malmsténin kanssa Pihlajamaa teki yhteistyötä. Eugen oli ok!, mutta Vilillä oli välillä diivan elkeitä  ja kateutta.

Merja Ikkelä oli Lasse Pihlajamaa-opiston tuottamia lahjakkuuksia, Lassen lempilapsi. Merja oppi tuntemaan opettajansa hyvin, koska kierteli maassa ja maailmalla Pihlajamaan följyssä. 13-vuotias Merja oli mm. mukana maailmaympärysmatkalla Lassen ja tämän vaimon Maire Kyynäräisen kanssa.

"Lasse oli tulinen sielu, suuttui ja leppyi nopeasti, oli Leijona isolla ällällä."
Opetustyönsä ja esiintymisensä ohessa  Pihlajamaa maahantoi haitareita Italiasta. Soittimet olivat lasten 'riepoteltaviksi' turhan kookkaita ja niinpä Pihlajamaa kehitteli nuorille käteensopivampia haitareita.

**********
Nyt enolle on kukkalaite hommattu, saaresta Lauri oli kotoisin ja syrjässä viljeli maata ikänsä ja aikaansai ison perheen. Tiukka teki, mutta huumori kantoi.
Muistovärssyksi kukkavihkoon lainasin säkeen Alex Fredenholmilta, joka oli kuunnellut Acharyaa, hyvin viisasta miestä:
Tämä maailma on silta, jonka ylitämme
Ilman loppupistettä pyysin sen kirjoitettavaksi.
+2 7/1164 km/€
47-
48-
49-