Tietoja minusta

Oma kuva
Vanheneva ja haurastuva: ilman sarvia ja kohta varmaan hampaita; exänä: ope (luokan-, erityis-), lautamies + ties mitä - ja mikä huvittavinta = humanististen tieteiden kandidaatti HUK. Tällä POTULLA eli potalla ähistään omanlaisesti, ylen viisaita vältellen. (Blog content may be published in part or entirety by any print, broadcast or internet/digital media outlet, or used by any means of social media sharing.)

maanantai 6. helmikuuta 2023

Urho Kekkonen

 vanhat Parnassot -sarjan 48.

-7° C
57 kW/95

Urho Kekkonen(1900 - 1986)Suomen tasavallan VIII presidentti.

Nide 5 - Syyskuu 1975
Tämä Parnasson numero ilmestyy kuukauden päivät jälkeen Kekkosen junaileman Helsingin ETYKin. On Parnassonkin aika ylistää maan päämiestä. Kirjayhtymän kirjallinen johtaja Keijo Immonen sen on näemmä saanut tehtäväkseen.
 
Kinkama-kirjoituksessaan hän keskittyi Kekkosen ylivertaiseen sanankäyttöön, josta oli alkunäyttöä jo Kajaanin lukioajoilta, kun 17-vuotias Esaijas Kohennuskeppi kirjoitti lehteen mainion pakinan.
Tässä Immosen välittämää tulosta:
  • Kekkonen hallitsi kirjoitettua ja puhuttua suomea yhtä suvereenisesti kuin Suomea.
  • Hänen tyylinsä oli omansa, heti tunnisti tekijän.
  • Tyyli, joka jäljittelemättömänä - niin kuin on nähty - täten on kehittynyt, koostuu elämänkokemuksesta ja -tiedosta, suomen kielen valtaisasta sanavarastosta, tarkoituksenmukaisesta näiden sanojen käytöstä, kurinalaisuudesta yhtä paljon aihetta kuin sen ulkoista asuakin kohtaan.
Tyylihän tarkoittaa Jean-Paul Sartren märitelmän mukaan 'sanoa kolme tai neljä asiaa samalla kertaa':
 "Yksinkertainen lause ja sen suora merkitys, ja sitten sen alla samanaikaisesti muita merkityksiä jotka järjestyvät itsestään syvyyssuuntaan."
Kekkoselle käypä määritelmä. 

Kaunokirjallisuus oli Kekkoselle Sylvinkin kautta läheinen. Myös Lauri Viita sai kauniin kunnianosoituksen, tosin vasta kuoltuaan, kun tasavallan presidentti uudenvuodenpuheessaan käsitteli liikennekuolemia ja luki auto-onnettomuuden uhrina joulun alla 1965 menehtyneen kirjailijan viimeisen, 
Parnassossa julkaistun, runon Onni.

ONNI

Lauri Viita

Kiitos elämästä, Äiti
Pari riviä tein kirjaimia tänään
Siinä kaikki. Olen onnellinen.

 

Oli kerran ystäväjoukko
ja nuoruus. Kaikki eli.
Joka päivä oli kuin luominen
yhä olisi jatkunut. Nyt
minä yksin, entisen varjo,
läpikotaisin muistojen syömä
laho, kaatuva puu,
aste asteelta lähenemässä
maan turhuutta, hiljaisuutta.

 

Suvimaisema: lahdentyven,
saunaranta ja vene
ja helle, männiköntuoksu,
kukat, välkkyvät kalat,
lapsi, lapsia, lapset
ja vanha onnellinen kaiku:
Isä, hei!

 

Tein laulun perhosesta
ja henkäisin: Se lensi.

 

Läikähti lämmin lämminta vasten,
ryöpsähti yli. Me vaikenimme.
Milloin ja missä? emmehän tienneet.
Olimme kaksin ja rakastimme.

 

Pirkkalasta pispalasta Harjutieltä, huiskis,
pulteri Tahmelan lähteeseen.
Lyyti sanoi: Kirjoita, kirjoita sitten...
Ja aurinko kurkisti korkeuteen.

 

On valo syttynyt ikkunaas.
Olet kotona taas.
Olen kaivannut sinua sinne.

Ja Pohjantähti on paikallaan,
jäät katsomaan.
Vuo jatkuu. Mistä minne?

Et kesää viihtynyt täällä päin.
Vain tähdet näin,
kun tuoksui kukkarinne.

 

Kaita polku kaivolta ovelle
nurmettuu.
Ikkunan edessä
pystyyn kuivunut omenapuu.
Reppu naulassa ovenpielessä,
siinä linnunpesä.
Kun olen kuollut, kun olen kuuollut.
Kesä jatkuu. Kesä.

Lauri Viita / Nimikkoseurat

Parnasso-sarja 1970 - 1975
kokonaisena:
1 - 2 - 3 - 4 - 5 - 6 - 7 - 8 - 9 - 10 - 11 - 12 - 13 - 14 - 15 - 16 - 17 - 18 - 19 - 20 - 21 - 22 - 23 - 24 - 25 - 26 - 27 - 28 - 29 - 30 - 31 - 32 - 33 - 34 - 35 - 36 - 37 - 38 - 39 - 40 - 41 - 42 - 43 - 44 - 45 - 46 - 47 - 48 - 49 - 50 - 51
Kirjavinkeissä

🏂 hiihdot  0 km 302 km/€ = 50 h

sunnuntai 5. helmikuuta 2023

Erno Paasilinna

 kirjakustantajien kimpussa

vanhat Parnassot -sarjan 47.

-8° C
67 kW/99
Kuva: Yle / Seppo Sarkkinen
JULKAISTU PÄIVITETTY 
Otapa Erno esille, niin et pitkästy: on kuin koira kaivamassa kätkemiään luita - innolla, häntä heiluen. Tai ei, vaan: niin kuin rähisevä piski pihan läpi oikaisijoille räkyttämässä, housunlahkeeseen tarttumassa.
Rattoisaa seurattavaa kumminkin, ja aina asiaa pohjalla: 
Erno Paasilinna (1935-2000), Petsamosta.

Kustannusmaailma on tämänkertainen EP:n hyökkäyksen kohde. Kariston kirjallinen johtaja vuosilta 1966-1970 näki, ettei kirjankustantaminen kannata:

Arvi Karlsson/Karistoa ainakaan
"Kauppaneuvos-vanhapoika asui kolmikerroksisessa kivitalossa, presidentti P. E. Svinhufvud vieraili hänen luonaan ja Vanajavettä halkova vuorolaiva pysähtyi hänen yksityishuvilansa Kiviniemen laituriin."

Eikä 33-vuotiaalla Werner Söderströmilläkään sen kummemmin mennyt: 
"Vuoteen 1893 mennessä sai lujan otteen koulukirjoista ja virsikirjapainatuksesta, osti kaksi kaupunkitonttia, kirjapainon ja kirjansitomon, rakennutti liiketalon, komean yksityisasunnon ja oman sähkölaitoksen."

Kirjailijoilla pyyhki sen sijaan hyvin: 
"Menestyskirjailija Väinö Kataja, jonka teokset Irja (1901) ja Tuskaa (1907) saavuttivat aivan käsittämättömän 200 000 kappaleen yhteislevikin, kärsi Ylitorniolla sydäntäsärkevästi rahapulasta. Hän huutokauppasi kirjansa alituisessa hädässä ja koko säilynyt kirjeenvaihto on täynnä vaikerointia, vaikka hän julkaisi viidessätoista vuodessa yhteensä 37 teosta."

Piruileehan hän: sehän hänen terävä tavaramerkkinsä. 

Eli oikeasti:
Ei siinä kirjailijaparan palkkio paljon tyhjää kummemmaksi pääse pääsemään, kun tilitys lähtee jonkin painamattoman nidotun kirjan hinnan prosenteista.

Paasilinna etsii kirjailijoiden ulospääsyä kurimuksesta, muttei oikein löydä, kun kirjailijat ovat sen verran individualisteja, ettei heistä joukkovoimaksi ole.

Siispä uusien kykyjen etsintään:
"Ainoa järkeenkäypä vaihtoehto olisi alueellinen kulttuurilehti- ja antologiajärjestelmä, jolloin tietty institutionaalisuus ja vakiintunut jakelu toisi kehityskelpoiset tekijät esiin. Säästettäisiin paljon rahaa, paljon turhautumia ja paljon erehdyksiä."

Ettäkö uusia kirjailijoita kärsimään ja kärvistelemään?! 
Valtio, valtio apuun. = Löytyyhän laitosteattereille ja sinfoniaorkestereille valtiolta pätäkkää, miksei sitten tulevaisuudessa myös kirjailijoille...

Nide 4 - Kesäkuu 1975
Parnasso-sarja 1970 - 1975
kokonaisena:
1 - 2 - 3 - 4 - 5 - 6 - 7 - 8 - 9 - 10 - 11 - 12 - 13 - 14 - 15 - 16 - 17 - 18 - 19 - 20 - 21 - 22 - 23 - 24 - 25 - 26 - 27 - 28 - 29 - 30 - 31 - 32 - 33 - 34 - 35 - 36 - 37 - 38 - 39 - 40 - 41 - 42 - 43 - 44 - 45 - 46 - 47 - 48 - 49 - 50 - 51
Kirjavinkeissä

🏂 hiihdot  6 km 302 km/€ = 50 h

lauantai 4. helmikuuta 2023

Boccaccio

naisviha

 vanhat Parnassot -sarjan 46.

-8° C
67 kW/121
Nide 3 - Huhtikuu 1975
Decameronet nielty jo aikoja sitten.

 Siinä samassa rytäkässä Fiammetta
"Köyhässä kansassa näemme terveitä tunteita, mutta rikkaat ovat yltäkylläisyydessään tässä niinkuin kaikissa muissakin asioissa kyltymättömiä, havittelevat aina ylettömiä eivätkä tyydy siihen mitä heillä on, vaan tahtovat tehdä mahdottomankin mahdolliseksi." Boccaccio, 1342: Fiammetta

Vaan nyt onkin vuorossa kielitietieteilijä akateemikko Tauno Nurmelan tutkinta itse kirjailijasta, tuosta italialaisesta itsestään: Giovanni Boccaccio  (1313-1375)
Mikä mies? Millainen tämä mies pohjimmiltaan oli? siinä Tauno Nurmelan tutkimisen aihe.
Lähtökohtana B:n kirja Il Corbaccio
Parnassossa alustus tulevaa kirjaansa varten: Boccaccio, nainen ja rakkaus
Kirja ilmestyi kohta kirjoituksen jälkeen nimellä Vanha varis eli tuntematon Boccaccio -WSOY 1975.

Mielenkiintoinen kirjoitus, ja mitä paljastuksia! Ken tuntee Strindbergin misogynian eli naisvihan, voi kuvitella Boccaccion Augustin viereen: ei kalpene juuri lain. On se samaa luokka kuin nykyiset naisten misandriat eli miesvihat vaikkapa Pauline Hermangen kautta. 

Vanhuus tuon vihan lopulta kruunasi, kun Boccaccio kypsällä iällä sai pakit firenzeläiseltä elähtäneeltä leskirouvalta, eikä valloittanutkaan aatelisnaista, jonka olisi halunnut omakseen ja joka halveksi ja pilkkasi kynäilijää. Jäi ainoastaan kynä käteen. Ja silläpä voikin sitten kaikin voimin häväistä tuon naisen ja kaikki naiset perin juurin:

"Nainen on epätäydellinen eläin, jota hämmentävät tuhannet inhottavat intohimot. Jos miehet pitäisivät tämän mielessään, he eivät tuntisi naisia kohtaan minkäänlaista kiintymystä tai verenvetoa, vaan suhtautuisivat heihin samoin kuin muihinkin luonnollisiin ja välttämättömiin tarpeisiinsa: (...) tehtyään sen, minkä kurjan ihmissuvun jatkamiseksi välttämätön on, he poistuisivat heidän luotaan tyynin askelin niinkuin  tekevät muutkin luontokappaleet, jotka tässä suhteessa ovat viisaampia kuin me ihmiset." 

Nurmela epäilee, että katolisen kirkonmiehillä on ollut näppinsä pelissä saadessaan B:n pauloihinsa. 

Parnasso-sarja 1970 - 1975
kokonaisena:
1 - 2 - 3 - 4 - 5 - 6 - 7 - 8 - 9 - 10 - 11 - 12 - 13 - 14 - 15 - 16 - 17 - 18 - 19 - 20 - 21 - 22 - 23 - 24 - 25 - 26 - 27 - 28 - 29 - 30 - 31 - 32 - 33 - 34 - 35 - 36 - 37 - 38 - 39 - 40 - 41 - 42 - 43 - 44 - 45 - 46 - 47 - 48 - 49 - 50 - 51
Kirjavinkeissä

🏂 hiihdot  10 km 296 km/€ = 49 h

perjantai 3. helmikuuta 2023

Paul E. Kustaanheimo

 vanhat Parnassot -sarjan 45.

-10°C
62 kW/101
😷 "Huvitti: Ajelimme aikaisin aamulla hoitamaan mahatautiin sairastunutta tytöntynkää. 
Hoito onnistui niin hyvin, että iltapäivällä ilmestyi lääkärilaukku sohvan päätyyn. Terhakoitunut tyttö kaiveli milloin minkin kalun laukusta, mittasi kuumeet, tutki korvatsilmät hengitykset - muka sairastuneet hoitajansa. Vuodelepoa määräsi. 
Ihmeparantuminen oli oikeasti totta - ihmesairastumiset lastenleikkiä vaan." 👵👴
Nide 2 - Maaliskuu 1975
Helpommalla pääsisin jos nappaisin jomman kumman runoilijoista käsittelyyn, Kivikk'ahon taikka P. Mustapään, tahi vääntäisin kahdesta parjatusta, Susi-Pulliainen ja Einos S. Repo, jutuntynkää, KOM-teatterista puhumattakaan.
Vaan enpä!
Hyppään kylmään avantoon ja alan selvittää tätä peikkoa: 
Paul E. Kustaanheimo (1924 - 1997)*.
Vähänkö ärsyyntyneenä utelen: - Hittoako tuo fyysikko taas tekee kirjallisuuslehdessä? Eikö niille oikeasti ole populäärikanavia käytössä kun pitää tulla tänne vieraille kentille sotkemaan pasmoja? Viemään tilaa kirjallisuusjutulta. 
Viimeksikin se taas yhden kerran setvi ja selitteli Einsteinia ja gravitaatiota matemaattisilla yhtälöillään, pah! Löi kuin nuotit ymmärtämättömän eteen.

Puren hampaat yhteen ja yritän ymmärtää, en sitä mistä hän puhuu, vaan sitä miksi hän täällä taas, nyt Fysiikan kansantajuistamisen ongelma -otsikon alla. - Heh, paraskin kansantajuistaja, hymähdän, - siinä sitä mahtaa olla tähtitieteentohtorilla ropleemissa ratkaisemista!

Monistan kaikki kuusi sivua, jotta voin alleviivata tärkeimmät, lehteen en voi, koska etukäteen jo tiedän alleviivauksia ilmestyvän ylenmäärin: lehti muuttuisi pelkäksi töhryksi, eikä siitä olisi enää lähetettäväksi Karolle.

Hei, mutta hei, liki puoleen väliin pääsen ja lähes tajuan: Galilei ja kumppanit kysyvät miten? kun pitäisi kysyä miksi? kuten Aristoteles. Yksityisen alkeishiukkasen hetkellinen asema ja nopeus esim. eivät ole mitattavissa ja siten ei ole mielekästä kysyä, miten yksityinen hiukkanen käyttäytyy...

S. 41: mitä tarkoittaa 'vakion funktio'? Samalla vaivalla olisi voinut lausua Heisenbergin epätarkkuusperiaatteen täsmällisemmin:  Paikan epämääräisyys kertaa nopeuden epämääräisyys on aina suuruusluokkaa Planckin vakio jaettuna hiukkasen massalla tai suurempi.

Hei hei, nyt vasta älyän, en tuosta itse asiasta, vaan Paul E. Kustaanheimohan ruotii tässä Lincoln Barnetin Maailmankaikkeus ja hra Einstein -kirjaa, joka on äskettäin ilmestynyt Markku Lahtelan suomentamana ja Gummeruksen kustantamana.  Paul E. Kustaanheimon siis tällä kertaa on Parnassossa kirja-arvostelijan ominaisuudessa.
 
Tuon kirjan pitäisi muka kansantajuistaa fysiikan ongelmat. Ei usko Paul E. näemmä kansantajuistuksen onnistuvan tällä kirjalla, niin paljon oikomista kirjassa on.
No en usko minäkään, epäilen Kustaanheimonkin onnistumista, en ainakaan, kun Kustaanheimo vielä lisää, että Einstein itse ei ollut suhteellisuusteorian taitavin popularisoija.

Jatkan sitkeästi loppuun saakka, ikään kuin tähti?sumussa, lopulta yhtyen Paul E. Kustaanheimon loppupäättelyyn fysiikan tietoteorioiden popularisoimisesta kirjallisuuden avulla. Kuuden kirja-arvostelusivun jälkeen hän loppukaneettina toteaa:
- Se ei ole helppoa.

* Kustaanheimoa vastustetaan:
Parnasso-sarja 1970 - 1975
kokonaisena:
1 - 2 - 3 - 4 - 5 - 6 - 7 - 8 - 9 - 10 - 11 - 12 - 13 - 14 - 15 - 16 - 17 - 18 - 19 - 20 - 21 - 22 - 23 - 24 - 25 - 26 - 27 - 28 - 29 - 30 - 31 - 32 - 33 - 34 - 35 - 36 - 37 - 38 - 39 - 40 - 41 - 42 - 43 - 44 - 45 - 46 - 47 - 48 - 49 - 50 - 51
Kirjavinkeissä

🏂 hiihdot 10 km 286 km/€ = 48 h

torstai 2. helmikuuta 2023

Epiktetos

 vanhat Parnassot -sarjan 44.

-6° C
52 kW/95
"Niin, siitä hiihtotauosta, oletetusta Parnasso-paastosta, ja hurjasta hiihtämisestä ei tullutkaan mitään, kun tuli tärkeämpää tekemistä: lapsenlapsenlikkana olemista. Eihän tärkeämpää tekemistä voi olla kuin hoitaa kahta sairastavaa pienokaista."
Nide 1 -Helmikuu 1975
Jäljellä enää yksi vuosikertaluenta, tämä Parnasson 25. juhlavuosikerta.
Viisi Parnasso-vuosikertaa nyt luettuani, ensimmäisen kerran olen varma, että tuon jutun olen lukenut ja muistan jotakin sen sisällöstä; muut kaikki sen kymmenet eli sadatkin jutut tähän mennessä ovat tuntuneet aivan uusilta ja ennen kuulumattomilta, eikä déjà-vu ole liioin päässyt hämmentämään.

Epiktetos-orja, orjaäidin poika, Jeesuksen aikalaisia, noin. Tuttu kuin naapurin tyttö. 
Stoalainen filosofi, opettaja sittemmin, oltuaan keisari Neron sihteerin orja Roomassa; jossain vaiheessa lie vähän mieltä poltellut, vaikka tyyni mieli olikin, kun keisari Nero ei sietänyt stoalaisuutta silmissään ja määräsi mm. filosofi Senecan tekemään itsemurhan.

Miehen kirja Ohjenuora tahi Ojennusnuora on tosin sittemmin tullut luetuksi, vaikka kyllä tässä muutaman sivun pituisessa Marja Itkonen-Kailan Käsikirja -käännöksessä Epiktetoksen olennainen sanoma selkeästi ilmi käy:
 - Voivathan ne vangita ja ruumistasi riepottaa, mutta ajatusmaailmasi on ikiomasi ja ainoastaan sinun itsesi hallittavissa.

53 numeroitua nasevaa kappaletta Itkonen-Kaila Käsikirja-käännöksestä löytyy, ja niistä tähän opiksi otettavaksi muutama merkittäköön ja muistettakoon että nyt puhuu todellinen kokemusasiantuntija, orjana ollut mies:

1. "Vallassamme ovat arvostelumme, pyrkimyksemme, halumme ja torjuntamme eli se mikä on omaa toimintaamme. Valtamme ulkopuolella on ruumiimme, omaisuutemme, nauttimamme arvonanto ja yhteiskunnallinen asemamme eli se mikä ei ole omaa toimintaamme."
5. "Kehittymätön ihminen syyttää omista vastoinkäymisistään muita, kehityksen alussa oleva itseään, todella kehittynyt ei itseään eikä muita."

14. "Ihminen on aina sen armoilla, jolla on valta antaa tai ottaa pois se mitä toinen haluaa tai ei halua. Joka tahtoo olla vapaa, älköön siis yrittäkö tavoitella tai välttää mitään mikä on muiden vallassa, sillä muuten hän joutuu orjaksi."

33. "Pysy enimmäkseen hiljaa, puhu vain jos on välttämätöntä ja silloinkin lyhyesti. Joskus harvoin, kun tilanne vaatii, voit keskustella, mutta älä puhu tavanomaisista jokapaikan puheenaiheista, gladiaattoritaisteluista, kilpa-ajoista, urheilijoista, ruoasta tai juomasta; kaikkein vähiten saat moittia tai kehua muita ihmisiä tai vertailla heitä toisiinsa." 
"Jos sinulle kerrotaan, että joku puhuu sinusta pahaa, älä rupea puolustautumaan vaan vastaa: - Hän ei näköjään tunne minun vikojani, koska ei puhunut sen enempää."

41. "On kyvyttömyyden merkki, että käyttää ylenmäärin aikaa ruumiinsa hyväksi, esimerkiksi urheiluun, syömiseen, juomiseen, suolistonsa tyhjentämiseen ja yhdyntöihin. Tällaiset asiat on hoidettava ohimennen, kaikki huomio pitäisi kiinnittää henkiseen puoleen."
46. "Muista, kuinka kaikenlainen itsensä esille tuominen on Sokrateellekin vierasta: hänen luokseen tuli ihmisiä pyytämään, että hän suosittelisi heitä filosofien oppilaiksi, ja hän vei heidät näiden luo. Hän ei lainkaan pannut pahakseen, vaikka hänet itsensä sivuutettiin." 
"Jos pystyt olemaan loukkaantumatta, kun joku sanoo ettet tiedä mitään, silloin voit todeta päässeesi alkuun. Eivät lampaatkaan sylje ruohoa näyttääkseen paimenelle miten paljon ovat syöneet, vaan ne sulattavat ravintonsa ja tuottavat villaa ja maitoa. 
Älä sinäkään siis esittele asiantuntemattomille periaatteitasi, vaan sulata ne ja anna heidän nähdä tulokset."

Parnasso-sarja 1970 - 1975
kokonaisena:
1 - 2 - 3 - 4 - 5 - 6 - 7 - 8 - 9 - 10 - 11 - 12 - 13 - 14 - 15 - 16 - 17 - 18 - 19 - 20 - 21 - 22 - 23 - 24 - 25 - 26 - 27 - 28 - 29 - 30 - 31 - 32 - 33 - 34 - 35 - 36 - 37 - 38 - 39 - 40 - 41 - 42 - 43 - 44 - 45 - 46 - 47 - 48 - 49 - 50 - 51
Kirjavinkeissä

🏂 hiihdot 10 km 276 km/€ = 47 h

keskiviikko 1. helmikuuta 2023

Lähetystauko

 Tuosta viimeinen nippu auki huomenna
        ↓    saas nähä mitä sieltä tulee 🕮

Parnasso-sarja
1 - 2 - 3 - 4 - 5 - 6 - 7 - 8 - 9 - 10 - 11 - 12 - 13 - 14 - 15 - 16 - 17 - 18 - 19 - 20 - 21 - 22 - 23 - 24 - 25 - 26 - 27 - 28 - 29 - 30 - 31 - 32 - 33 - 34 - 35 - 36 - 37 - 38 - 39 - 40 - 41 - 42 - 43 -
Kirjavinkeissä

🏂 hiihdot 0 km 266 km/€ = 45 h