Tietoja minusta

Oma kuva
Vanheneva ja haurastuva: ilman sarvia ja kohta varmaan hampaita; exänä: ope (luokan-, erityis-), lautamies + ties mitä - ja mikä huvittavinta = humanististen tieteiden kandidaatti HUK. Tällä POTULLA eli potalla ähistään omanlaisesti, ylen viisaita vältellen. (Blog content may be published in part or entirety by any print, broadcast or internet/digital media outlet, or used by any means of social media sharing.)

lauantai 21. tammikuuta 2023

P. Haavikko

  vanhat Parnassot -sarjan 34.

-4° C
39 kW/80

"Kompostin toinen lokero täyttyi, piti kääntää aukeava kansi tyhjälle puolelle. Hiihtäminen oli yhtä takkuamista, lumi takertui suksen pohjiin; tuli mieleen alokasaikojen 'sisäänajohiihto'. Tuolloin hiihdettiin kolme päivää ja kolme yötä miltei yhtäsoittoa nuoskalumessa, suksenpohjissa kymmenen senttiä lunta. Välillä pystytettiin teltta muka lepoa varten."

7. nide - Marraskuu 1973

Ensin meinasin meinata ja tarttua Anna Friedin kirjoitukseen Suomen kirjallisuudesta ja historiasta, sen tunnetuksi tekemisvaikeuksista ulkomaille. 
Sitten Maija Savutien Neuvostokirjallisuus Suomessa kääntyi luupin alle, mutta turhan pitkänä liki 10-sivuisena sai hylsyt, jo siitäkin syystä, ettei Neuvostoliiton sos.realismin aikana juuri mainitsemisen arvoisia kirjailijoita päässyt syntymään muita kuin PasternakSolženitsyn - se se Gorki.

Niinpä P. Haavikko lopulta valikoitui eilisen P. Mustapään seuraajaksi, kumpikin antiikkimiehiä.
 
Paavo Juhani Haavikko (1931 - 2008), yksi jännäri myös Anders Lieksman -nimellä - Bar-niminen mies.
Varsinainen kirjallinen möhkäle, jokalajin taitaja, loppupeleissä enemmän kuin kymppiottelija, mutta Parnasson tämän vuosikerran vuonna vielä oikeastaan pelkkä runoilija. Ainakin runoilijana käsittelee Tuomas Anhava Haavikon esseessään Haavikko ja antiikki.  

Ei voi muuta kuin kiitellä Anhavan kädestä puristavaa otetta Kuinka lukea Haavikkoa? -ohjauksessa. Haavikon runomaailma avautuu - lukijan silmistä kaikkoaa kumpikin kaihi - Anhavan taustoittaessa ja upottaessa lukijan likoonsa!

Antiikin vaikutus kirjallisuudessa kulkee kahtena pääjuonteena: viitteellisenä ja historiallisena. Jos kirjailijalla ja lukijalla on klassinen koulutus, viitteellisyys riittää vastaanottamaan kirjailijan sanoman. Haavikolla ei ole klassista koulutusta latinoineen, kuten esimerkiksi Mustapää-Haaviolla, joten kirjoittaessa on avattava enemmän tapahtumien historiallista taustaa.
 
Vaan avaakos Haavikko, kissan viikset! Anhava joutuu selvitysmieheksi käsitellessään Haavikon runoutta: Tuuliöinä; Lehdet lehtiä; Talvipalatsi; Puut, kaikki heidän vihreytensä; Neljätoista hallitsijaa.

Ilman Anhavaa, kuten sanottu, lukija olisi eksyksissä pahemman kerran Haavikon kelkkakyydissä. Vaikka toisaalta tuntuukin, että aika kaukaa Anhava joskus hakee selitystä asiain laidoille, niin kuin kokoelman Puut, kaikki heidän vihreytensä naisesta ja Rooman seitsemän kukkulan yhteydestä selvitellessään asiaa näin sanoen:

"Kun sarjan toisessa runossa on alettu naisen suulla luetella hänen fysionomiansa kohokohtia - olkapäät rinnat vatsa polvet - on, niin kuvittelen, välähdyksenomainen yhteenlasku antanut tuloksen seitsemän ja mielleyhtymä Rooman kukkulat, ja näin nousee Ikuinen Kaupunki kypsän naisen vertauskuvaksi."

Siis: Oikea olkapää, vasen olkapää, vasen rinta, oikea rinta, vatsakumpu, oikea polvi, vasen polvi... 7!

Ovat nämä aika veitikoita loppujen lopuksi nämäkin kaikkein viisaimmat sananselittäjät, niin kirjailijat kuin heidän kriitikkonsa. Antavat luvan ja tilaa monenlaiselle lukemistavalle ja tulkinnalle. 
Eli ei voi sittenkään lukea väärin - luki miten luki.

Parnasso-sarja 1970 - 1975
kokonaisena:
1 - 2 - 3 - 4 - 5 - 6 - 7 - 8 - 9 - 10 - 11 - 12 - 13 - 14 - 15 - 16 - 17 - 18 - 19 - 20 - 21 - 22 - 23 - 24 - 25 - 26 - 27 - 28 - 29 - 30 - 31 - 32 - 33 - 34 - 35 - 36 - 37 - 38 - 39 - 40 - 41 - 42 - 43 - 44 - 45 - 46 - 47 - 48 - 49 - 50 - 51 
Kirjavinkeissä

🏂 hiihdot 10 km 203 km/€ = 35 h

6 kommenttia:

  1. Se tämä Haavikko oli usein televisiossa 1990- luvulla. Minun televisio hajosi kesällä 1991, kestettyään vain muutaman vuoden. Silloisessa anoppilassa joskus jotain A-studiota katsoin, ja usein Haavikko sillä madonlukujaan luki.
    Luin jopa tämän Haavikon kirjoittaman pamfletin "Tässä sitä ollaan" joskus 1990- luvulla, kun sen kirjastosta lainaksi otin.

    Minulla oli isot henkilökohtaiset murheet tuona aikana, joten en oikein osaa tähän Haavikkoon ottaa juuri mitään kantaa. Silloin hänen kannanottonsa tuntuivat olevan itselle vielä enemmän kuritusta aiheuttavia, ja vähän vierastin koko ukkoa.

    Saattoi se ihan viisaskin mies olla, semmoinen, jota Aapelin Siunatussa hulluudessa tavoiteltiin: "Oletko milloinkaan nähnyt oikein viisasta miestä?".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. äej

      'varsinainen kirjallinen möhkäle', totean tuolla yllä eli kuittaan Aapelisi.
      Tahkojuusto, josta riittää vuoltavaa; vähän kuin Olli Rehn, joka näyttelee viisasta miestä hidastamalla puhetapaansa. ;)

      Haavikkohan kirjoitti televiissiolle senkin puheenpärinää aiheuttaneen Holmbergin ohjaaman Rauta-ajan.
      https://fi.wikipedia.org/wiki/Rauta-aika

      Poista
  2. Anhava käski minut luokseen Tehtaankadulle, kun oli saanut Haavikon käsiksen. "Puut, kaikki heidän vihreytensä" on aivan nerokas kirjan nimi, hän huokasi, ja sitten käytiin läpi nivaskaa. Meni ainakin kuusi tuntia, vaimoni ruoka jäähtyi, ja meinasi tulla avioero... Minun puhelinennätykseni Anhavan kanssa oli neljä tuntia. Lassi Nummi kehui että hänelläpä oli kuusi tuntia. Siihen aikaan puhelimella voi puhua yhdellä sykäyksellä, ei tullut lisähintaa minuuteista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. KR

      'aivan nerokas kirjan nimi' - minustakin, ja mikä soundi!

      Sinä sitä olet saanut - ollut onni? - viivyskellä kaiken kulttuurikerman keskellä. Saisit raotella muistojasi enemmän, muttei nyt sentään niin pal ku opekollegasi Märsky Mäkelä :)

      Mie vaan täällä periferiassa idän raukoilla rajoilla pitkin mehtiä hiiviskelen.
      Todisteeksi: maltapa odottaa tämän päivän Parnassoa Turusineen... ddd

      Poista
    2. No, Anhavan, Haavikon ja Nummen, Kivikk'ahon ym. lapset olivat oppilaina siinä koulussa jossa opetin 20 vuotta. Muita, mm. näyttelijöitä, arkkitehteja, filosofeja, tieteilijöitä oli niin paljon vanhempien joukossa, että kerran naurettiin, että jos kaikki muut ihmiset kuolisivat jostain syystä, meidän koulumme kykenisi yksin huolehtimaan maan kulttuurista... Tosin ei olisi sitten ollut kulttuurille vastaanottajia. Höh.

      Poista
    3. KR

      varsinainen painekattilakoulu. :)

      Poista