Tasa-arvovaatimus - etunimet vaihtoon

 Orpon hallitusneuvotteluiden salainen vaatimusasiakirja osapuolille

"Jotta sukupuolten välinen tasa-arvo / sukupuolineutraalisuus toteutuu lopullisesti tämän hallituskauden aikana, on jokaisen suomalaisen lisättävä omaan etunimeensä vastakkaisen sukupuolen almanakasta löytyvä nimi. Tämä on ehdoton vaatimus, muista vaatimuksista voidaan joustaa."

Aikoihin on eletty! Tästä se kyykytys käynnistyy. 

Antti Anneli Kaikkonen. Sanna Olavi Marin. Martti Maria Ohisalo. Pekka Gunilla Haa...

Huhhahhei!

 

Tasa-arvon nimissä. Anna mun kaikki kestää! 

Kokeilkaas lystiksenne oman nimenne kanssa. Naisnimet. Miesnimet.

On tuossa vaatimuksessa tosin pieni lievennys, joka on otettu huomioon istuvan presidenttimme ja muutaman hallitusneuvottelijan vuoksi. Tuo salainen asiakirja nimittäin nimistä jatkuu:

 

"Mikäli jo käytössä oleva etunimi sisältää jo toisen sukupuolen nimen on tämä kohta täytetty ja lainvoimainen; tuolloin nimen sisältävä toinen nimi on aloitettava isolla kirjaimella, vaikka se keskellä propria sijaitsisikin. (Tähän kielipoikkeamaan on saatu lupa Kotukselta.)"

No pitihän tuo arvata, nuo etuoikeutetut. Siis ainakin: S Auli Niinistö, SAri Essayah, RIikka Purra.

Ja vielä tämän salaisen vaatimuslistan lisäliitteeksi on lisätty liiteteksti:

"Ja sikäli mikäli ei yhteisymmärrystä tästä tasa-arvotavoitteesta synny, toisena vaihtoehtona on etunimistön kokonaisuudistus: nykyinen etunimi poistetaan kaikilta kansalaisilta ja se korvataan sukupuolettomalla nimellä. (Turha. Kiukku. Kuti yms.)"

Tästä salaisen asiakirjan salaisesta lisäliitetekstistä enemmän myöh. tyyliin:

Antti Kuti Kaikkonen

omat  KIRJA-ARVOSTELUT 

Kirjavinkeissä

Tuplamatka Karjalaan

ei tuonne menemistä tällä haavaa ole, muuten kuin kirjan kautta. Tai jos henkensä kaupalla uskaltaisi kokeilla. Ei raja tosin niin kiinni ole, etteikö sinne pääsisi bensanhakuun - vaan pääsisikö varmasti pois? 

Ollaan vähän samassa tilanteessa kuin 90-luvun vaiheessa Niiralan puomien auettua: epävarmoina mitä tuleman piti; sinnehän jäi silloin hetikohta viereksimään, ojanpohjalle kuolemaan pahoinpidelty meidän pitäjän Antti.

 

Eikä paljon helpommalla tainnut päästä Sulo Kuikkakaan, joka soti siellä sotansa ja joutui lopulta pariinkin kertaan jättämään kotitilansa rajan taa. 

Vaan nytpä pääsee Sulo sinne, ja minä mukana, kun Gorbatšov on avannut vastikään portit ja Marja-Leena Tiainen kuljettaa miehen Impilahteen Laatokan rannalle kotiportaita etsiskelemään. Tuolloin vielä sen turistireissun kulku kävi Viipurin kautta Leningradiin ja sitten vasta sitä kautta tänne ylemmä rajan taa, Aunukseen, Sortavalaan ja Impilahteen.

Puolenvuosisataa kului ennen kuin Sulo kotiansa katsomaan pääsi - niitä talosta jäljellejääneitä pusikoituneita rappusia.

Siinäpä tuo oma kaihontynkäkin tulee täytetyksi Kuikan Sulon myötä, samat ränsistyneet, mutta ah! niin upeat joenrantojen repsahtanet rakennukset. Kerrattua mielikuvat, Sortavalan tapetinhaut, Petroskoit, Käkisalmen markkinat ja Viipurit jneet.

Olkoot, levätkööt - rauhassa?

Eihän meikäläiselle sieltä mitään tosi kaivattavaa jäänyt, ei ainakaan jälkikasvua niin kuin yllätyksenä tälle Sulolle!

Ka, 😵

näin olen lukenut teille kirjan:

Marja-Leena Tiainen: 

Karjala comeback 

Tammi 1992 

omat  KIRJA-ARVOSTELUT 

Kirjavinkeissä

Albaniassa ja Unkarissa

 Näiden naisten messissä:

Lea Ypi - Riikka Szalai

Lea Ypi on politiikantutkimuksen professori London School of Economicsissa.
Riikka Szalai on Unkarissa asunut kirjailija.

Lea Ypi aito albanialainen, maailmankansalainen, analysoi omakohtaista elämää Albaniassa Enver Hoxhan aikoina ja sen jälkeen. Riikka Szalaille Unkari on toinen kotimaa, hänen Unkarissaan sosialismi on taakse jäänyttä elämää, tuskin edes muisto vain.

Ypi realisoi, elämä on, ainakin ollut, karuhko, kieroutunut; Szalai lyyrisoi esille olemisen moninaisen kauneuden.

Limittäin rinnan näitä luen: Lea-tyttösen mukana pysymme aluksi 80-luvun kurissa ja nuhteessa; Riikka päästää suoraan 90-luvun vapaisiin tuuliin.

"Vapaa". "Paratiisi on täällä ettekö te näe".

Onpa taas lukuantia kerrakseen. Ja puolet vielä jäljellä - kummastakin!

Ypi avautunee kerta lukemalla, Szalain päätän jo kirjan puolessa välissä lukea vähintään toisen kerran, se on saletti.

Atena  &  Basam Books

omat  KIRJA-ARVOSTELUT 

Kirjavinkeissä

tänään:

Aino Leppänen: Tujuin terkuin ope

Kauhun paikka

Rautakurjen kaula valmiina murskaamaan

 

Oranssiraamitettuun pitkäkaulaiseen sukulaiseensa törmäsi kurkiparimme pellon päähän askellettuaan. Hätääntyivät, nousivat ilmaan ja häipyivät maisemista.

Tuon rautakouran on tarkoitus murskata maantasalle pitkänpitkä moderni seurakuntatalo kaikkine homeineen ja asbesteineen.

 

Toivomus:

Suupalana se oikeastaan voisi pyöräyttää varttaan ja kaataa kellalleen kirkkomaisemaa häpäisevän  piuhakopin.

Numerotietoja:

Kirkko rak. 1851

SRK-talo rak. 1972

Purku-urakka 49 900 €

Piuhakoppi rak. 2015

omat  KIRJA-ARVOSTELUT 

Kirjavinkeissä

🏂 hiihtämiset +2°C  5 km  1045 km /€ = 162 h

Ihmisiksiolemispalautumisprosessi

Vanha Mies yrittää palata taas sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi talvisen metsäläiselämän ja hiihtelykauden hiipumisen jälkeen. 

Ruokottomuus on ensalkuun pois pyyhittävä, jotta markkinakelpoiseksi olisi käypä. 

Kolme askelta on jo otettu, ja varovasti päivä kerrallaan edetään. Mikäänhän ei takaa askelluksen onnistumista.

Näillä toimenpiteillä ihmisiksimuuntautumishomma on nyt kolme askelta lähempänä:

• Ulkosauna  Sisäsähkösaunankoppero vaihtuu leveisiin pitkiin lepolauteisiin. Talven jäljiltä pataan on muodostunut parin ämpärin kokoinen jäämurikka, joka kelluu ja kelluu vaikka kuin padan alla tulta pitäisi. Ei suostu hupenemaan ei sitten millään.  Lopulta ottaa VM kahmalo-otteella murikan hallintaansa ja kantaa tuon liukkaan lipsuvan penteleen pihalle. Siitä sitten tulta kiukaan alle ja pian kyly on valmis - eikä Riitun tikkua yhtään! Puhdistautumisriitti onnistuu.
• Parturi  Ei suostu vaimo enää pääpehkoa saksimaan, vaan sanoo, jottei tuosta mitään selvää saa ja patistaa oikeaan parturiin. Vanha Mies lyö hanttiin ja juntturiin ja ilmi tuo, jotta Sinä. Sen parempaa olekaan. Vaan ei auta: Kaupunkiin kaupunkiin! Piankos istuu ukkoparka auton penkillä pelkääjän paikalla ja sitten sitä mennään - hiukset hulmuten, miltei! Ja kun poispäin ajellaan ei tukka pahemmin hulmua, sänki pystyssä ajellaan kotia kohti; vaimolla ikään kuin uusi miesi - Sr. onkin Jr.
• Suomen Kuvalehti  Ulkoasu siistitty. On aika sisällisen siistiytymisen. Ja siihen varma keino on tilattu lehti. Ja ei kahta sanaa, että mikä. On aika nostaa orpo Orpo pöydälle:

Huom!

Kolme askelta vasta otettu.

Seuraamme tilanteen etenemistä.

omat  KIRJA-ARVOSTELUT 

Kirjavinkeissä

🏂 hiihtämiset -0°C  11 km  1040 km /€ = 161 h

Rappiotaide

 Entartete Kunst

Huovisen Veitikasta, WSOY 1971, kaivelen kiinnostavia kipaleita samalla arpoen, tottako vai tarua tässä kohden Veikko turisee: koko romaani kun on mielikuvitteellisen historiantutkijan työtä, muka kirjailija itse, joka on löytänyt omilla tutkimuksillaan ja saksalaisilla kontakteillaan uutta ennen kuulumatonta tietoa Hitlerin toilailuista.

Huovinen parodioi historian kirjoitusta ja vetää höplästä meitä lukijoita niin oivasti, että jotkut lukijat pitivät kirjaa totena ja ihan ulkomaita myöten tuli tutkijoiltakin kyselyjä uudesta tiedosta.

Eikä ihme jos moni valetieto läpi meni, koska oikeaakin tietoa seassa on runsain mitoin, kuten kiellettyjen kirjailijoiden teosten polttamiset. On muuten pian, 10. toukokuuta, kulunut 90 vuotta, kun kirjaroviot tuhosivat Mannin, Remarquen, Einsteinin, Zweigin, Freudin, Zolan, Proustin ja monen muun 'töhrystelijän' tuotantoa.

Maalaustaiteen puolella epäsuotavia, vain hermosairaita kiinnostavia, poistettavia olivat Chagall, Cézanne, Gauguin, van Gogh, Picasso ja Matisse Huovisen luettelon mukaan; nuo monen muun ohella, kuten Kokoschkan. Mutta tuskin Kokoschkan 133 X 187 cm:n kokoinen maalaus tuhoutui näin niin kuin kirjassa kuvaillaan lähdetiedon kera:

"Hän asetti maalauksen nurkkaan, peräytyi kymmenkunta askelta ja otti vauhtia kuin rangaistuspotkua ampuva jalkapalloilija. Komeasti sujahti Hitlerin nauhakenkä kankaan läpi. Mutta maalauksen takana sattui olemaan pronssinen pienoisveistos, joka otti vastaan potkun suurimman energian. Hitleriltä murtui ukkovarvas. Lähellä seissyt professori Schliemann unohti tilanteen vakavuuden, ja puhkesi mahtavaan nauruun. Hänet pidätettiin ja hirtettiin vielä samana iltana" *79 

*79  Der Tod des Professors Schliemann. 

Saksalaisen sosialistisen ylioppilasryhmän tutkielma Lomosovin yliopistossa. Ote saatu eräästä DDR:n aikakausjulkaisusta.

ps

omatekemää mie-ITE-taidetta Fûhrer ei potkinut, ks. ylä-/alakuva.

omat  KIRJA-ARVOSTELUT 

Kirjavinkeissä.

 

🏂 hiihtämiset -0°C  14+14 km  1029 km /€ = 160 h

Kurkipari

 tek’ ”oikeaan” ja ”vasempaan”, päinvastoin aina vaan.

Palataas vielä noihin suuntiin näiden uusien mallilintujen kautta, jotka olivat hiihdolta palatessamme ilmestyneet uljaasti askeltamaan keskelle kirkonkylän peltoa.

Venäjälle päin ovat menossa, tuonne villiin itään. Mutta sinne on vielä huitkotva matkaa, on noustava lentoon, Kurjet lentävät - Letjat žuravli, jos mieli, ja kenpä mielisi nyt sinne - sotamaahan!

Mutta se suuntien katsantokanta: ovatko ne menossa oikealle vai vasemmalle?

Katselijan mielestä oikealle. 

Suorittajien mielestä ei oikealle, ei vasemmalle - vaan suoraan vaan!

Eikä tässä vielä kaikki puntarointi: tuo rakennuksen kulma - siellä odottamassa yllätys. Sitä ei kohta ole. Ihmisen kehittämä kapine korkein kauloin, komein kauhoin jo purkutöissä. 

- Lie sukua meille. Vau!

omat  KIRJA-ARVOSTELUT 

Kirjavinkeissä. 

"Se on täytetty."

jeesustellen ilmoitettuna

KATSE OIKEAAN PÄIN!

KATSE VASEMPAAN PÄIN!

Vastaanottokomitea: Joutsenpari

Noita kohti!

Joka vuosihan se on ihme, siis se jotta ylipäänsä henki yhä pihisee ja terveys vielä myöten antaa. Saati siinä ohessa tonni.

Mitä heleimpänä  hetkenä sunnuntaipäivänä tuo ryökäle taas vastaan tuli. Se Hiihtotonni.

Seitsemännen kerran. 10 vuoden periodi tässä meneillään. Kolme talvea vielä hiihtotonniprojektia jäljellä sikäli mikäli Luoja terveyttä sattuu suomaan.  

- Mitä jäljelle jää? kysytyttää keväisin. - Kun ei edes latua.

- Vaan mitäpä muustakaan puuhastamme? voi väistellen vastata.

Ja kotvan päästä jatkaa:

- Eikö muka riitä Se Hetki mikä on! 

Ne kaikki tonnit:

2022  Moni kuakku piältä kaunis

2021  Sun tonnis on täynnä

2020  Jaloista päähän

2019  Peräkkäiset perjantait niin erilaiset

2018  Toista tuhatta kilometriä

2017  1000 - toinen tonni

Sauvapari hyljättynä jäällä: - Näkyy riittäneen tältä talvelta!

🏂 hiihtämiset -2°C  14+12 km  1001 km /€ = 156 h

omat  KIRJA-ARVOSTELUT 

Kirjavinkeissä. 

uusin:

Thomas Sandholm: Syntynyt viittomaan

Löytyykö meiltä empatiaa

 kuten aina pitäisi, jos joku sairastaa

No, ainakin eräältä:

- Ovat ne veitikoita, lausahtaisi Huovinen V, niin kuin kirjoitti Hitleristä ja hänen natsiveljistään Veitikassa, jota taas kertaalleen kertaillen kertailen:

"Miljoonat toivoivat - he suorastan rukoilivat - että Hitler kuolisi. Toisen maailmansodan jälkeen on ilmestynyt kirjoja ja selontekoja salaliitoista, jotka suunnittelivat Hitlerin tappamista. Sivullista tarkkailijaa ihmetyttää, miksi eivät nämä urheat everstit ja kenraalit pitäneet taskussaan pistoolia, ja ampunet Hitleriä. Heillähän oli tilaisuus usein tavata Hitler. He taisivat pelätä, he taisivat olla liiaksi tämän veijarin pauloissa." 

-Veikko Huovinen: Veitikka. WSOY 1971.

omat  KIRJA-ARVOSTELUT 

Kirjavinkeissä

🏂 hiihtämiset -4°C  15 km  975 km /€ = 152 h

Enää 25 - piikki!

On siellä järvenjäillä viimeisen päälle rentoa 'lennellä', 

viuhtoa ja viivähdellä. Tänään yksin ilman paria.

Joutsenpari sentään kumppanina.

Mielessä kysymys:

 onkohan tuo vallanhimo näin hohdokasta?

.

Nurkkavieras

Thomas Sandholm - Syntynyt viittomaan
SKS 2023

Erityisenä openakin oltuani kiinnittyy huomio helposti yhä erityisiin asioihin ja erikoisiin ihmisiin. Kuten lopulta tähän telkun viittomikielisten uutisten paksulinssiseen herrasmieheen. Siellä tuo on huoneen nurkassa huitonut iät ajat ikään kuin yhtenä asukkaana sen kummemmin elämänmenoa häiritsemättä.

Kunnes nyt pomppasi ulos ruudusta ja kääriytyi kirjankansiin ja hyppäsi käsin pidettäväksi. Hyvin lähelle siis kertomaan tarinaansa, joka ei todella tavanomainen ole.

Siinä  kuuroista vanhemista syntynyt kuuro vikkelä poika ponkaisee maailmalle kiertelemään Amerikat, Afrikat, Australiat, josta saa vaimonkin itselleen, kuuron Phillipan ja sitä myöten neljä kuulevaa tytärtä.

Melkoisen onnellisen tarinan kertoo Thomas, alkujaan Topi, Sandholm Vesilahdesta, s.1963. Topakkana on pitänyt olla, jotta asiat ovat lutviutuneet ja elämä vastusten jälkeen asettunut kaikin puolin kohdillaan.

Eipä olisi uskonut, miten monen mutkan kautta tuohon televisiolootaan ja kodin nurkkaan jokapäiväiseksi kohteliaaksi vieraaksi Thomas on päätynyt.

YLE Areena

muut omat  KIRJA-ARVOSTELUT 

Kirjavinkeissä

🏂 hiihtämiset -2°C  15+12 km  960 km /€ = 150 h

Talven tonniurakka lähenee päätöstään!

Keväthanget kantavat, aurinko paistaa. Tuulikin pysynyt aisoissa. 

Välimatkojen arvioiminen jäällä huvittavaa: 

Ruokosalmesta tuonne Laavusaareen toisen mielestä kilsa, toinen kaksi. 

Mitataas! Hiihdetääs!

Oikea mitta 3,5 km!

Jokin ihme härveli, hydrokopteri kai, kiisi jäänpintaa. Pysähteli. Mies kipesi laivamerkkeihin. Lampunvaihtoon?

Gospelissa

Suudelmallako suudelmalla jälkikaikuna soiden

Ei ilman Sanaa mennyt tämäkään pääsiäinen, vaikka tiukille veti: vasta viimeisellä hetkellä.

II pääsiäispäivän iltana tämä tapahtui:

Pielisensuun kirkko ja Katso, ihminen -gospelpassio

Tapani Nuutisen säveltämä teos. Kantaesitys 22.4.2019. Pelastuskertomus luomisesta ylösnousemiseen.

Yhteensä 22 laulua + 1.

 

" teos sisältää resitatiiveja, soolo-osia ja ”koraaleja”, tässä tapauksessa gospellauluja", luen Kirkkotiestä / 10.4.2019. Sanoista tietysti mitään ymmärtämättä, vaan josko nuo paikan päällä selkenisivät. Kuulo sentään jotakuinkin tallella.

Ja avautuivathan nuo resitatiivit ja koraalit vai mitkä lienevät olleet kun aika puhtain sieluin kevein askelin tuolta kirkkosalista rinnan poistuimme ilta-aurinkoon käsissä kymmenen euron lappunen, jossa luettelo kaikista kuulemistamme lauluista:

PS

Niin, älkääs luulkokaan että ihan puhtain sydämin sinne menin, sillä osin tätä Vaalikoneen seulomaa oopperamiestä läksin kuuntelemaan - ja mahtava ääninen laulajabasso olikin tuo Turunen; vaikutus aivan eri luokkaa kuin vaaleissa, luissa ja ytimissä tuntuva.

omat  KIRJA-ARVOSTELUT 

Kirjavinkeissä

🏂 hiihtämiset -2°C   13 km = 933 km /€ = 146 h

Niin herttaista - ja niin suloista

Pääsiäisen vertaiskuvat

          ⏫ 

Sama asia kahtena kuvana vanhan hiihtäjä(k)ukon mielestä. Tuo ja tää

                                                                                                        ⏬

Toisella kukolla kolme tipua, toisella kaksi huollettavina. Onnenlahjat väh. tasan. 😍

omat  KIRJA-ARVOSTELUT 

Kirjavinkeissä

eilen

  Jen Arena & Monique Dong: Elisbet II - Kuningattaren elämä /Tammen kultaiset kirjat

🏂 hiihtämiset -2°C  10 +1 (ks. alakuva!) + 14 km = 920 km /€ = 145 h

1 km, mutts sitä tärkeämpi.🚸

Pitkääperjantaita

 päivittyvä seuranta 😟 (päättynyt 20.30)

6.50  ylös

7.30  puuhellalla keitetyt kahvit, kaurapuuro

8.00  aamuvenyttelyt - Kari Tapio tuntuu laulavan kaupunkia tuolla

8.30  näitä näppäillen - Marjatalle vastausta kommenttiin

9.30  suksille auringonpaisteeseen

13.30 15 km järvellä; poikkesimme kahveilla langon rantamökillä - muutama pilkkijä ja lokki

14.00  Thomas Sandholmin kertaamista (mikseivät ystävät, kollegat, perhe äänessä?) sekä Leppäsen tujua opea; Ruuskasen Rätingissähän oli liikaa toisinpäin: Antti ei itse juuri päässyt ääneen kun muut määrittelivät miehen. Hotellivaraus siinä ohessa.

16.30  Sven Tuuva -mustavalkofilmin lopettelua, Sinisalo Svenin hurja taistelu sillalla.

17.30  Tappara-HIFK 1. erän jälkeen 1- 0. Pelit Tapparalle 2-1, finaaliin 4 voitolla. Jonniijoutavaa laulaa hoilata jok'ikisen pudotuspeliottelun alkajaisiksi Maamme.

20.00  Tappara ylivoimainen: 5-2. Pitkän päivän päätteeksi Teema-tallennus Luostari, vuodelta 1977 - oppaana isä Panteleimon.

20.30  Aika kellahtaa aamua, omaa ylösnousua/ylösnousemusta odottamaan.

Uusi Valamo

Menneitä KL 2011

25.4. 

"...kuolemallakuolemanvoitti ja haudassaolevilleelämänantoi..." 

 Kolmisensataa vaeltajaa on kokoontunut Valamon mäelle puolilta öin. Olimme perillä pimeyden jo laskeuduttua. Trapesa on varautunut läpi yön ateriointiin, pitkät kauniisti katetut pöydät on narulla eristetty. Viinilasilliset ja kahvikupposen saa, on kunnia, nauttia munkkiveljestölle varatussa ruokailutilassa, nurkkahuoneessa, jonka seinät kattoa myöten on pyhäin kuvin miehitetty. Keskellä huonetta korokkeella on avoin kirja ja ohjeet lukijalle aterian aikana. Nuori nainen itkuisin silmin kirjoittaa muistikirjaansa u-muotoon asetetun pöytäryhmän kulmalla. Aivan en erota kirjaimia. 

26.4. 

Keskiyö ylittyi Heinäveden Valamossa, kattokruunut syttyivät loistamaan, kansa kävi kirkonkiertoon. Kellonsoittaja avotapulissa veteli vimmalla naruista ja polki jalkalautaa kuin kompaten; miten olisi käynyt jos Venäjän Valamon kuusitoistatuhatta painava jykevä kello olisi ollut vedettävänä... ...tuohukset lepattivat kirkkoväen käsissä, portaille kokoontunut veljestö iloitsi... ...ihme oli taas totta. Yökahvit Trapesassa ennen kotimatkaa. Itkuista naista, oikeastaan tyttöä, ei näkynyt... ... oli jättänyt muistikirjansa pöydälle luettavaksi... ...joku luki ääneen kohdat 'ei alkoholia jälkeen 24h, mieli on koetuksella'... 

27.4.

kuinka ollakaan: elämän arvoitus jää tälläkin kirkkomatkalla ratkaisematta!... ...lossilla tuumailtiin että semmoista hapuilua se etsiminen on... kolmekin sataa ihmistä yhdessä iloitsemassa ja riemuitsemassa niin moni jää ilmaan roikkumaan...muistikirjatytön itkuiset kasvot kummittelivat edessä kun lossilta tummaa avovettä tiiraili... ....siltakaiteen jälkeen töytää vitivalkoinen jänis auton alle...ei voi väistää, pääsiäispupun henki nousee yösydännä taivaaseen...

Nyt siellä

omat  KIRJA-ARVOSTELUT 

Kirjavinkeissä

eilen

Johanna Hulkko: Onnenpäiviä

🏂 hiihtämiset -4°C  15 + 15 km  895 km /€ = 141 h

Kirjablogien arvostelu II

Vuorossa Marjatan kirjat ja mietteet - vapise Marjatta M!

Tästä Kirjablogien arvostelusta sarja käynnistyi. Uutta pontta erilaisen kritiikin oikeutukseen - kritiikin voi esittää esim. myös tanssien - antoi tämä meidän sarvilaisten ammatillinen julkaisu:

Kritiikki näkyy!
Suomen arvostelijain liiton 4. vuosikirja
Kaikki neljä kirjaa tästä.

Kritiikki näkyy!

Kritiikki näkyy! kirkastaa kritiikin merkitystä, ruokkii sen monimuotoisuutta ja tuo sitä lähelle tekijöitä ja lukijoita. Kolmivuotisen hankkeen toteuttaa Suomen arvostelijain liitto ja rahoittaa Koneen säätiö.

Lehtikritiikit ovat katoava luonnonvara. Kritiikki siirtyy sähköisiin ja sähköttömiin ilmiöihin ja laitteisiin.

Kirjakritiikit itse luen kirjablogeista pääasiassa. Ja kirjablogeja riittää: Kirjasampo luettelee 88 kirjablogia, joista on vara valita, ja eikähän siinä ole kuin pieni osa lueteltuna. Kotimaiset kirjablogi -sivustolta löytyy jokunen lisää, kuin myös Blogit fi sivuston Kulttuuriblogeista. Lisäksi Kirjavinkeistä sellaiset, joita muualla ei julkaista. Myös Laadunvalvontayksikkö voi auttaa.

Aineistoa siis riittää mitä repostella. Omasta pitäisi aloittaa, kuulen sanottavan. Mutta moisen jätän omaan arvoonsa tietäen oman sokeuteni omalle tuotokselleni: en siis näe mitään, tyhjää ainoastaan - mitä se suurin piirtein onkin. 👼💅😂

Mutta Marjattaan ja hänen viimeisimpään blogiinsa: Aino Kallas, Sudenmorsian.

Marjatan kirjallisuusboksiin on aina mukava mennä, kotoisa olo jos matkamielikin heti valtaamassa mielen. 

Tällä kertaa Aino Kallas kiehtoi heti nimenä ja muistista ponnahti esille Reigin pappi, jonka luin käytyämme pyöräretkellä siellä Reigin kirkossa ja kirkkomailla. Kallaksen vanhahtavaa kieltä kehuu Marjatta ja yhdyn: Oi näitä kauniita vanhahtavia muot0iltuja sanoja! Ovat ne herkkuja siinä missä Volter Kilven.

Koko Kallaksen tärkein tuotanto selviää blogin myötä. Jäljelle jää vain oma kirjastoreissu tahi pikemminkin: tämä vaari painuu Antikvaariin kallaksia hankkimaan.

On siinä kirja poikineen Marjatan lukemana testattu: luetut listalta voi poimia sen sadat kirjailijanimet ja sen tuhannet aiheet. Oikeastaan, niin, tarvitseeko tästä enää muuanne mennä lukulähteitä etsimään!

Yksi punakynämiinus emerita enkunopelle sentään: kun ei MM journalisti ole, niin ei tahdo soveltaa tietoa, että lyhennä! lyhennä! ja lyhennä! 

Vaan mitäs sitä, kun meillä bloggareilla tila ei koskaan lopu kesken. 

 Jatkoon! 👌👍👏👐   

 

Täältä

  omat muut KIRJA-ARVOSTELUT 

Kirjavinkeissä

🏂 hiihtämiset -7°C 12 + 14 km  865km /€ = 136 h

Vaalit vaalit

 - siunaat, pidät arvossa - kaikesta huolimatta kunnioitat

Tähän hätään, kun monella paha mieli Orposta taikka Purrasta taikka Marinista, pitää nostaa Onni Eläkeläinen Paratiisistaan esille kertomaan pitkällä elämänkokemuksellaan, ettei mittää hättää. 

Vaaleja tulee, vaaleja menee, eivätkä ne pahemmin hetkauta pientä kulkijaa, tavan eläjää. 

- Vai mitä Onni?

- Ka eipä ei. Syömistä piisaa jos asumistakin. Mitäs siitä jos lohen sijasta haukea taikka sisällä parit asteet kylymempätä. Vetää villapaitaa, pässinpäkkimää pöksyä päälle, niin jo vot. Ei kun etiäpäin kuni Saarikko lumessa ja Li pienine oravineen Turkkuses. Joutavat humputukset pois niin hyvä tulee. 

- Humputukset?

- Kyllä sinä tiijjät.

- Kerro silti!

- No en siitä, vaan toisesta kun kahtelin yhtenä iltana miten televiissio näytti jostain Afrikan maasta mitenkä siellä koulutetaan muotisuunnittelijoita. Semmonen viimesen päälle liipattu nuor musta mies valakiaks värjätty tukka kähärässä kertomassa, miten vaatebusines kukoistaa kun omin käsin niitä muotoillaan eikä tarvihe ulukomailta vaatteita rahata.

- Mitäs tuo nyt, niinhän täälläkin.

- Niin niin mutta tarpeetontahan tuo on tiälläi. Pani kyllä miettimään, laitanko tämän kolomatta latin latia noihin kehitysmaakeräyksiin jos ne moisiin muotimetkuihin menevät eivätkä mihinkään kunnon koulutukseen tahi niihen tyttöjen silipomisjuttuihin.

- Vaan etkös juuri kertonut, ettei pidä provosoitua vaalien takia ja itse pauhaat nyt kuin Purran porukat.

- No kaho kehnoa... tarttuvaa tautiako lie... Josko sittennnii vaalit vauhkoonnuttavat turhan päiten vielä tässäi iässä.

Niinpä. 

Parempi miehellemme kun nostamme OE:n suksille ja pukkaamme tuonne keväthangille rauhoittumaan, jänösten jäljille.

 Vai mitä?

  

omat muut KIRJA-ARVOSTELUT 

Kirjavinkeissä

tänään

Nalle Kallen kultainen iltasatukirja

🏂 hiihtämiset -4°C 13 km  839 km /€ = 132 h