Tietoja minusta

Oma valokuva
SARVin jäsen, ex-ope, ex-lautamies + ex siinä sun tässä

perjantai 7. huhtikuuta 2017

1000 - toinen tonni!

Täältä
tätä blogipotun lukuantia voi käydä lukutikulla tonkimassa.
 
Peräkkäisinä päivinä täyttyivät harrastustonnit, tai ainakin samalla viikolla:

Kohan joutavilla jottai huppia!

Eipähän kulu paperia hukkaan, kun ei lehelle näitä painata.

Vaan elähän mittää:

Myös runoilija-juoksija Jouni Tossavainen (s.1958) on tullut järkiinsä ja tuossa eilisessä Parnasso ykkösessä lupaakin, 13 runoteoksen jälkeen, lopettaa runonpainannan kirjoiksi ja julkaista vastedes runonsa diginä netissä palkkioksi meille veronmaksajille, joiden selkäpiistä 5-vuotiskirjailija-apuraha runoilijapoejjalle maksetaan.

Reilu mies!
"Kun runo on valmis, miksi pitää töhriä paperia, jotta löytäisi lukijan? Jos runonsa voi lahjoittaa toiselle heti netissä, astuuko samalla hiukan kaupan sivuun ilman paperin viivettä? Eikö tämä lisäarvoa tuottamaton ilmaistyö ole juuri minun mahdollisuuteni palvella veronmaksajaa valtion maksaessa palkkaa seuraavat viisi vuotta?
Runoni voin julkaista blogissani, esittää Runopuulaakissa, ehkä jopa YouTubessa tai muokata lahjan antamisen suuntaan niin, että runoilusta tulee yhteisöllisempää taidetta vaikkapa kävelyrunoutena. Paperisten runokokoelmieni tulva päättyi kolmanteentoista kokoelmaani Se mikä jäi sanomatta (2016)"

Täältä
niitä Jounin runoja sitten voi käydä ilmaisin lukemassa.
Tai täältä.
_________KIRJA-ARVOSTELUT
*** myös

4 kommenttia:

  1. Arvoisa tuhannen ja yhden yön hikkaj

    Sevverran asiaankuulumatonta ja täysturhakeaasinsiltaa nyky-e-hömpötyksen eli vaikka e-risetin ja vanhan kunnon kuuskytäluvun perinnetouhun väliltä löyvvän tuohon tonnikalajuttuusi, elikkä lukioaikaisen hokeman !

    Simca-tuhat-ee-jollei mitään tee !

    Joka tarkoittanee jotenkin, jotta jos niin tahvo on, jotta ranskalaiseen ruosteraunioon tonnin sijoittaa, ei oo siihen vaivaan e-reseptistäkään apua.

    Toinen aihepiiriin liittyvä ikiaikainen hokema oli:

    Tähän-sammui-johtotähti-kävelemään-jätkä-lähti.
    Tai siis tässä tapauksessa hiihtämään.

    Kuuskytälukuassosiaatio tulee siitä, jotta meikä-Vox on eniten hiihtänyt talvella 64-65 RUK:ssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voksi, sir

      RUKin jäläkeen oot sentään jotain liikuntoa harrastanut: teline-/aivovoimistelua? nojapuita? sauvakävelyä?
      Vaan et oo huuvvellu juluki, koska mitäpä se muille kuuluupi tahi muita kiinnostaapi.

      Kestävyysliikunta, tuommonen parin tunnin lenkki omin nokkinensa eli voimin, on ykstoikkosta puuhaa sivullisen seurattavaksi, ihan niin kuin tämmönen blogipotun puurtokin.
      Mutta itelleen suorittajalle kumpikin on vähän kun henkesä mäntysuopaamista sisältä ellei peräti - nyt pijä tuolinkarmista kiinni ja oo noitumata - jonkinasteen reinkarnarnoituminen.
      Huhhuh!

      Poista
  2. Arvoisa reinkarnaatiohakuinen liikuntasuorittaja hikkaj

    Nuorempana ajoin paljon polkupyörällä, koulu- ynnä opiskelumatkoja ja huvikseni. Ensin yksin, sitten vaimon kanssa.
    Mutta vanhemmiten on jäänyt kävelyyn tuo sekä hyöty- että huviliikkuminen.
    Suksilla oon ollut viimeksi 1970-luvulla.
    Sauvakävelyä elikkä dementtihiihtoa en oo yrittänyt. Siinähän ei latuja tarvita, ei ees lunta! Mutta dementtihommat, muutkin kuin suksien uhohtamisen, olen vielä delegoinut tulevaisuuteen.
    Kun vielä suksihiihtoa 80-luvulla yritin, huomasin jonkun tehneen ladut kielilastaimilla ?! Niin olivat latu-urat kaposet, ettei meikäläisen perinnesuksi sopinut.
    Umpihankeen ei viitsinyt sentään tarpoa.

    Sehän on se urheiluhullujen reinkarnaatiokokemus semmosta
    sisäisen huumeen aiheuttamaa realiteettitajun katoamista. Vaarattomampaa toki kuin likasella neulalla tökkiminen.

    Mutta kun ilmastouskovaiset ne sanoo, jotta kun silava palaa, niin hiilihappoa erittyy uloshenkeen. Maailma kuumenee, lumet sulavat, ja maailmanloppu koittaa.

    Luonnonmukainen fiitpäkki lopettaa hiihdot sitten tykkänään !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voksi, sir

      että oli tuossa mukava tunti ja vartti: seurata telekusta Kristan ja Kaisan telekkuamista ja kamppailua kolomellakympillä ja siinä ohessa lukea tuon Matomäen kasikymppisen Taunon ajatuksia Hesarista - kombinaatio toimi!

      Ihan pitäs lukasta Mäkelän kirjottama elämäkerta luku-ja liikemies Taunosta, joka torppas Pekkarisen ministeritien Ahon hallitukseen ja neuvo että: - Ota Kiäriäinen!

      Poista