Ensin siis piti osuttaa auto tallista:
Ja sitten vappuajelulle!
Teemana tämä ansioitunut kuuluisuus:
 |
| AA |
Sillä Jyväskylästähän tämä kotoisin, mies joka on haudattukin kahden vaimonsa viereen:
Jo Viipurissa, jokunen vuosi sitten, sukelsimme hänen luomukseensa.
Nyt oli aika tutustua tarkemmin arkkitehdin saavutuksiin. Ja löytyihän se yliopistolta alas laskeuduttuamme.
Ensin löytyi katu:
Kohta jo museo oikealta:
Mutta mutta: suljettu - avataan korjaustöiden jälkeen vuonna 2019!Piti löytää jotain korvaavaa,
ja kas kas: meitä onnisti - viimeisen päälle!
Löytyi laattamies Gummerus, kirjailija-kirjanpainaja, jonka kautta Päätalosta tuli kaikkien rakastama Kalle!
Sitten vaan onnistuneen retken jälkeen hyrysysyn peruutus takaisin talliin ja ovet säppiin:
hiihdot 14/ 1184 km = € - enkat!
Arvoisa aaltoliikkeen asiantuntija hikkaj
VastaaPoistaLänsimetrossapa, sitten kun se joskus valmistuu, on oikeen Aalto-yliopiston asema.
Espoon Otaniemessa, mikä on Espoon köyhin alue.
Otaniemen postinumeroalueen asukkaitten vuositulo taitaa olla Kiihtelysvaaran Laitasuon luokkaa. Jos siellä semmonen paikka ees on.
Onneksi on Otaniemen vieressä Espoon rikkain alue, Westend.
Varmana ne siellä Länsipäädyssä vähän jeesaa niitä köyhiä aaltolaisia !
Ylimääräraha suorastaan jo valuu sinne Länsimetron tunneliin !
Suomen kaikkia köyhiä varten Aalto aikoinaan rakensi semmosen Kelan, Taka-Töölöön Helsinkiin. Ei ollut turhan kitsas. Alvariinsa markkoja jakamassa !
Ja kulttuurinnälkäsille semmosen Finlandia-talon. Töölöön senkin.
Se varmana oli Töölön maisemiin tykästynyt. Siellä kun asuu enämpi sitä parempaa väkeä.
Vaikka kyllä se lakeuksia ja upottavia aapasoitakin sääli. Sehän sen tautta pisti Seinäjoen kurakkolatokylään pystyy oikeen Aalto-keskuksen risteineen päivineen.
Ja Helsingin Katajanokalle säälistä sen Enson pääkonttuurin. Kun ne vanjat ottivat väkisten sen alkuperä-Enson siitä Imatran kupeesta.
Nythän se taitaa kuulua StoraEnsolle elikkä vanjain kielellä BolshoiSvetogorskille koko sokeripalalaatikko ?
Köyhä oli Jkylän yliopistokin Aallon suunnitteleman päärakennuksen jälkeen. Aulakuppilaan oli varaa vain kolmijalkaisiin jakkaroihin. Aika moni niillä kiihkeiden mies ja/vai ääni-keskustelujen tiimellyksessä on kumoon pyllähtänyt Aalto-maljoja nostellen.
Poistakavi
Poistasiellä lie sitten kippojen ja kuppien lomassa kolmijalat heiluen laulelleetkipaletta Aallokko aallokko kutsuu...
Voksi, sir
PoistaSeinäjoesta tulikin vaasalaisille yks terveysriski. Lakeuden risti, lättänäkirkko, kuvastanee ja täten symboloi hyvin teikäläisten ajatuksia koko kaupungista ja ennen kaikkea sote-sorrosta.
Kirkon kuuskytmetrinen torni näkynee Vaasan asti muistuttamassa 'täällä ollaan'/ 'herra ja hidalgo'-meiningistä.
Arvoisa Ris(t)ikko-huuman objektiivinen kommentaattori hikkaj, ja muu ristinsaattoväki
VastaaPoistaKun Seinäjoen ( Östermyran ) savikkolatokylää autolla Vaasasta päin lähestyy, ei mittään ensin olleskaan näy. Mutta sitten pajukon seasta pistää esiin se Lakeuden Risti ja vanhat viljasiilot. Mitään "kaupunkia" ei todellakaan näy, ei ennen kuin raviradan kohdalla "keskustan " liepeillä.
Olenkin vaimolle vitsaillut, että Suomen huomaamattomin metropoli on tämä Seinäjoki !
Vaasalaisten syytähän on koko kylä. Vaasalainen Falander, myöhemmin Wasastjerna ( Huomaa nimi ! Ei siis Seinäjokitähti ) perusti Törnävälle Östermyran rautaruukin 1700-luvun lopulla.
Siihen ruukin ympärille sitten työväki asettui. Ja myöhemmin niille tehtiin se Törnävän mielisairaalakin.
Semmonen on seinäjokisten historia.
Mokoma Wasastjerna, kun ei vaasalaisten parasta osannut ennakoida !!
Voksi, sir
Poistajoku Ö. Myra lie sittemmin piruillessaan käyny perustamassa Vaasaan sen hurlumhei-Wasalandian, jossa lapset viettivät ennettäin yhen lauantaipäivän sillä aikaa kun isukki kierteli pitkin kaupunkia opemaratonilla - samalla lailla puolpökerryksissä päästä heittäen.
Muuten toinen noista lapsosista viettää nykyisin aikaa tämäisen pottuherran nimeen vannomassa opinahjossa, onneks ei asemaa vielä ole, missä aikaansa voisi myös viettää, siis metroasemaa.
(Monethan viettävät aikaa asemissa aseman antamalla arvovallalla sen kummempaa tekemättä.)
Suomenmaan Korko-kartassa vuodelta 1830 on länsirannikolla Wasasta pohjoiseen Joensuun kaupunki. Pakkoruotsin painostuksen vuoksi se varmaan on siirretty nykyiselle paikalleen. Mitä taas Seinäjokeen tulee, olen käynyt siellä muistaakseni kaksi kertaa. Kerran soittamassa kirkossa puhaltajaporukan kera ja toisella kertaa Tampereen yliopiston kurssilla. Soittokeikkaa ennen käytiin linja-autoaseman ravintolassa päivätansseissa, solistina siellä olisikohan ollut M. Allan.
VastaaPoistaHyvä maantieteelle-emme-voi-mitään -kariav ja muu geografia-alan väki
VastaaPoistaTaisi olla Nykarleby suomalaiselta nimeltään Lapuanjoensuu. Kunnes keksittiin se oikia muoto, Uusikaarlepyy.
Lapuanjoki kun virtaa kaupungin läpi, niin nykykartoissa onkin nimeltään Nykarleby älv.
Selvähän se, että jos sen niminen joki virtaa kaupungin läpi, niin ei käy enää nimeksi Lapuanjoensuu.
Muuten Seinäjoellakin on jonniinlainen puro :)
Seinäjoensuu?
PoistaSuomessa on kaksi kaupunkia, joiden nimessä on lintu, Kotka ja Uusikaarlepyy. Kiuruvedessä kiuru tarkoittaa vedenpinnasta alaspäin riippuvaa hyönteisen toukkaa. Uusikaarlepyyssä on lisäksi sika.
Hyvä kätkettyjen viestien tarkkailija kariav ja muu animaliaväki
VastaaPoistaSeinäjoensuu on Seinäjoella, missä puropahanen laskee sivujokena Kyrönjokeen. Lisäksi on Seinäjoen alajuoksulle kaivettu muutaman kilometrin rinnakkaiskanava, jotta seinäjokisten ylijäämävedet paremmin mahtuisivat.
.......
Sitten on eläinpaikkakunnissa vielä tämä Ii ! Ei toki suoraan nimilautakunnan suosittama eläimen nimi, mutta sillä nimellä useasti naisväki kummiskin hiirtä kutsuu.
Jakkaralla seisten !
Karhula menetettiin Anschlussissa Kotkaan.
Jospa kävis sille vanjalalaiskarhukoplalle vähän samalla tavalla.
Jotta fuusioitaisiin vaikka Ulko-Mongoliaan !
Uudestapa kaarlepyystä on eka muisto joskus vuosikymmenten takaa, kun Taunus 17 M:llä kierrettiin vähän mualimaa.
Piti käydä jossakin kaupassa kulutus- ja ruokatarviketta ostamassa.
Meikä puhu butiksbiträdelle finskaa, ja se vastasi ruottiksi.
Ymmärsihän se sika suomea, muttei suostunut puhumaan !
Siitä varmana se sika-osio on ujutettu siihen kyläpahasen nimeenkin !
Joku saattaisi asiattomasti kysyä, jotta miksen puhunut sille ruottia.
Mutta eikös se niin ole kaupankäynnin sääntö, jotta asiakkaan kielellä asioidaan ...
Sillon kun Kotka ja Karhula yhdistettiin, mietittiin tietty uutta nimeä kylälle. Päätettiin sitten ottaa isomman paikan nimestä kolme kirjainta alkuun ja pienemmästä kaksi. Vaasasta kun seilataan rapakon yli ja ajellaan autolla jonkun matkaa, vastaan tulee paikka nimeltä Ö. Sekin voisi liittyä ainakin ono-mato-poeettisesti johonkin animaaliin.
VastaaPoistaVeljet
VastaaPoistaSeinäjoella sorrutaan: http://yle.fi/uutiset/3-9604199
Ja mikä huvittavinta: Vaasantalon osalta!!!
Hyvät seinäjokispilkkakuoro ja eläinystävät
VastaaPoistaJos seinäjokissavikkoon kaivaa kurakuopan, ja reunalla on Vaasantalo, niin
arvaahan sen, miten siinä käypi !
Käy niinku ruohtinkielisen päivystyksen.
Eikä siinä tarvita Väinämöistäkään laulamaan !
Siinä on muuten kissa tuolla seinäjokisten upposuolla, Östermyran lettosuon silmäkkeessä ...
Voksi, sir
PoistaKissa? vaan ei koira haudattunna! ;)
Arvoisa koiranleuka -hikkaj ja muu eläinsuojeluväki
VastaaPoistaSeinäjokiset yrittävät suohautaan koko Wasastjerna-historiansa kätkeä.
Seinäjoen vanhin kerrostalo upotetaan parkkihalliluolastoon.