Tietoja minusta

Oma kuva
Vanheneva ja haurastuva: ilman sarvia ja kohta varmaan hampaita; exänä: ope (luokan-, erityis-), lautamies + ties mitä - ja mikä huvittavinta = humanististen tieteiden kandidaatti HUK. Tällä POTULLA eli potalla ähistään omanlaisesti, ylen viisaita vältellen. (Blog content may be published in part or entirety by any print, broadcast or internet/digital media outlet, or used by any means of social media sharing.)
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Antti Hyry. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Antti Hyry. Näytä kaikki tekstit

maanantai 9. tammikuuta 2023

Antti Hyry

  vanhat Parnassot -sarjan 22.

 -12 °C - 76 kW/125

Nousut on nyt noustu kauniin Fridan ylenantaneena pinnisteltyä Tour de Skin voittoon, meidän Kepan tuskiteltua kakkoseksi. 
Melkoisia mimmejä! 
Miehissä Kläbo on Kläbo ja muut muita miehiä.

3. nide, Huhtikuu 1972 - 22. vuosiketa

Vihainen sonni puski pojan ladon seinään sarviensa väliin. Irrotti sitten otteen, perääntyi ja pukkasi uudelleen, vaan nyt poika oli tarttunut sonnia sarvista ja kiepsauttanut itsensä kyytiin mukaan. Ystävystyivät vähitellen, kun poika pihisti talosta leipää itselleen ja sonnille.

Luulin lukeneeni illalla Hyryä, mutta ei Hyryä ollut; mitähän sirkusjuttua lienen lukenut. Sisällöltään olisi voinut ollakin, Hyryn lapset ovat juuri tuollaisia yksikseen itselleen tilaa tekeviä askaroijia.

Kuivaniemen Antti Hyry (1931 - 2016) on päässyt Parnasson tulevan - kunhan vajaan kymmenen vuoden päästä Anhava malttaa jättää pallinsa - päätoimittajan Juha Salokanteleen pihteihin.
Tekstit pilkotaan alkutekijöihin, puretaan ja purraan, ja puserretaan viimeinenkin makumehu ulos ja päästään lopputulokseen: Kaikkitietävä kertoja on kirjoista kuollut.

"Maailmanselittäjän virka oli mennyt kirjailijoilta ties keille tiedemiehille ja spesialisteille; psykologian hoitivat psykologit ja sosiologia valmistautui pikapuolin ottamaan huolekseen johtopäätösten teon yhteiskunnan asioissa."

"Näyttäminen selittämisen sijasta oli aikaisemmin ollut kirjailijalle hyve, mutta Hyryn tullessa kirjallisuuteen se tuntui ainoalta keinolta puhua."

Kyllä minä tykkäsin Salokanteleen selkeästä tekstianalyysistä, mutta silti: Miksi olla se kaikkitietävä kertoja tekstin selvittäjänä, kun kaikkitietävä kertoja, kuten Hyryn tekstistä huomaa, on aikansa elänyt epeli itse romaanissakin. 
Ja senhän Salokannelkin todistaa, mutta miksei sitten 
karistele itseänsä tarpeettomana pois tekstin kaikkitietävän selittäjän paikalta! 😏😏

Eikö vain voisi / saisi nauttia taide-esineestä sellaisenaan - miksi mennä tökkimään ja puhkomaan teosta neulalla, leikkaamaan saksilla palasia, irrottamaan mattoveitsellä koko maalaus raameistansa?
Niin minä nykyisin kirjoista estoitta nautin - kyselemättä harmonian, esteettisten tunteiden perään, lähteitä tahi syitä etsimättä.
Eikä se ole laiskuutta.
Parnasso-sarja 1970 - 1975
kokonaisena:
1 - 2 - 3 - 4 - 5 - 6 - 7 - 8 - 9 - 10 - 11 - 12 - 13 - 14 - 15 - 16 - 17 - 18 - 19 - 20 - 21 - 22 - 23 - 24 - 25 - 26 - 27 - 28 - 29 - 30 - 31 - 32 - 33 - 34 - 35 - 36 - 37 - 38 - 39 - 40 - 41 - 42 - 43 - 44 - 45 - 46 - 47 - 48 - 49 - 50 - 51

Kirjavinkeissä

maanantai 26. marraskuuta 2018

Päätalosta tahdo irti päästä

arvaa ellet tiedä!

Nytkin kun joutoaikaa aamusta ennen rantteelle menoa tässä, niin jo pitää mielen pyöriä Päätalossa. Ja joulukallenterissa!

Ne kun tuossa kirjassa, Maailmojen loput, kävivät läpi romaanien loppulauseita, niin eikös oma käsi ala jo hamuilla Iijoki-sarjaa kirjahyllystä ja tehtävänantoa lukijoille, joita on tullut taas yksi lisää - vissiin olosuhteiden pakosta tuokin turkulainen, kun siltä ilmestyy Kiestinki-kirja näinä päivinä - kuuden entisen joukkoon. (Kallehan muuten haavoittui juuri tuolla Kiestingin-taisteluissa pahoin ja oli jäädä vihollisen puolelle maata retkottamaan.)

Ja kun kalenteri-idea on päässä pyörimässä tuolta pohjalta ja siltä ettei tarvis olla edes Kalle-kirjojen lukija, niin josko etenisi sitä hahmottelemaan: Iijoessa näet on 26 osaa eli valmista kamaa joulukalenteriksi - vain yhdellä hurahtaisi yli ja sille kyllä selityksen keksisi.
Siispä nappaan käsiin ensimmäisen osan: Huonemiehen poika. [suom. vuokrallaeläjän]

Kirjavinkit: LUE!
Jäljennän siitä viimeiset virkkeet niin että yksi sana jää viiva-aukoksi, sen arvaaminen ja aanailu on sitten lukijan pulmis. Kokeillaas:
" - Joo, se tuo pirtin  ____  tuli katumapäälle. Se päätti ettei sittenkää nyökähä nokalleen vain kötistyy kylykysilleen ... Voi helevetti sitä Satusettää ... heh-heh-hee ...!
Isän nauru on tarttuvaa, siihen yhtyvät kaikki muut paitsi Arvi-setä, jonka ajatukset näyttävät liikkuvan muualla. Ehkäpä johtuu sedästä ettei omakaan sisimpäni purkaannu täysin vapaana ilona." 
Irtosko?
Ai, vaatii vihjeen! Tässäpä oiva: yks Hyryn kirjan nimi.

Tokko tuota kumminkaan moiseen urkkoon ryhtyis.

 KIRJA-ARVOSTELUT
*** 
myös