Nytkin kahtena peräkkäisenä syyssadeiltana piti ajaa suikasta esiintymispaikoille kummia kurkistelemaan: Rantakentällä meistä tuli suomenmestareita torstaina pesäpallopelissä, ja perjantai-iltana Kiteesalissa päästiin nauttimaan eurooppalaista viisikielistä teatteripeliä, hmm! Eipä vähemmän!
Kulttuuria kumpikin, Potkua sieluun.
 |
| L'Avare de Molière |
KiPan A-pojat pesäpallossa, vai mannereurooppalaisen Hippana Theatren muovaama omanlaisensa Molieren Saituri. Toistakymmentä uransa alussa olevaa räpylä-/mailataiteilijaa vai viisi teatterialan täysveriammattilaista?
Mitäpä tunteita arvottamaan, paremmuusjärjestykseen panemaan.
Toiminta oli kummassakin liikunnallista, tehokasta ja tuloksellista: katselijalle ei jäänyt paha maku suuhun, vaan päinvastoin.
Mikä tärkeintä: jäi kysymyksiä pohdittavaksi kotimatkalle. Epäolennaisiakin, kuten eiköhän poikia kylmänyt kultamitaliräpiköinti Kiteenjärven mutalikossa, taikka olikohan sillä Saiturilla kaikenkukkaraksi vielä toinenkin poikkeama, kun pelkkiä miehiä jututti yleisön joukkoon näyttämöltä hypättyään, ja missä vaiheessa ne muka saksaa puhuivat ja ...
 |
| kuva: Niilo Hirvonen |
*** myös
Käy usseemmin kaupungissa.
VastaaPoistaEJ
Poistasielläpä suattaa joutua rypemään vein kanssa. (alakuva)
Kielillä puhumaan. (yläkuva)
Eli edellisen potunjuttu yhä mielissä tässä.
Kiteenjärvessä rypemisen voinee jättää joskus väliin. Ei se oo oikein terveellistäkään.
PoistaEJ
Poistaja siinä voi värjäytyä suksimallin mukaan. Eli minkäs värisiä suksia se Kirvesniemi tänä vuonna valmistaa? Ainakin takavuosina sen näki Kiteenjärven väristä.
Sinivalkoinen ei kuulemma saastuta ollenkaan.
Poista