Tietoja minusta

Oma kuva
Vanheneva ja haurastuva: ilman sarvia ja kohta varmaan hampaita; exänä: ope (luokan-, erityis-), lautamies + ties mitä - ja mikä huvittavinta = humanististen tieteiden kandidaatti HUK. Tällä POTULLA eli potalla ähistään omanlaisesti, ylen viisaita vältellen. (Blog content may be published in part or entirety by any print, broadcast or internet/digital media outlet, or used by any means of social media sharing.)

torstai 31. elokuuta 2023

10-12-tuntia putkeen

 Toivo Konttinen ja Miki Liukkonen

”Minua kiinnostaa oikeastaan kaikki paitsi curling, mankelointi ja sukupuoli-identiteetti”, Liukkonen tunnustaa. Hän kirjoittaa dopamiinikiihkossa 10–12-tuntia putkeen, hänkin käsin. Kirjoittamisen pitää hänen mielestään olla ”vähän epäterveellistä, liiallisen keskittynyttä ja keskeytymätöntä. Armotonta.”

Tuon pätkän tuplalainaan Kritiikin Uutisten sivulta, jossa Hannele Salminen puolestaan lainaa Miki Liukkosta arvostellessaan Ville Hännisen kirjaa Miten kirjani ovat syntyneet 6

Siis 10-12-tuntia putkeen kirjoittanut Liukkonen.

Itse luin eilen ahmien klo 10-21 putkeen Konttisen Topin (pohjustus alla)*, meidän kylän Pietari Päivärinnan, kirjoituksia muovilaatikosta (koko arkisto), jonka sain käsiini - tai oikeastaan keittiön rappusille tuotuna - etsiessäni Topin Mummon murikasta kunnanvaltuustoon -muistelmateoksesta puuttuvia sivuja koulumuistoista

Topin kirja ja sen syntysytykkeet näet kiinnostavat vielä enemmän kuin tuon valtakunnan kerman kirjat ja niiden synty!

Mummon murikan sisällysluettelo oli lupaillut mielenkiintoisia tarinoita vuosilta 1936-1940, mm.

  • Ensimmäinen laiskanläksy
  • Toinen nurkassa olija
  • Pääsy isompien poikien porukkaan
  • Erehtyksiä sekä omia pieniä kujeita
  • Urheilua kuusessa sekä lopuksi aresti
  • Paperinen lentokone ja aresti
  • Piilossa halkolaatikossa
  • Pelleilyä nurkassa ollessa
  • Opettaja Kuusaroa lumipallolla päähän
  • Tornin häkkiin nousu kirkossa katsomaan ympäristön maisemia
Mutta:
Harmien harmi, ettei noita koulumuistoja löytynyt, vaikka kuinka pengoin ja tarkk'luin jokaisen lappusen! 
Vaan palkitsipa tuo kirjoitusten vyöry lukijansa monilla muilla paikkakunnan jutuilla ja Topin elämän kuvauksilla ajoilta, jolloin jokapäiväinen leipä on ollut kivien ja kantojen alla ja monen ammatin takana: on Topi ollut jos renkinä niin suutarinakin, vänkärinä ja autokuskina, lossarina ja ties minä monena muuna.

Että osaavatkin olla jutut eläväisiä ja juttujen juuret tutuntuntuisia Hirvosen Jannen ja Kauppalan Eljaksen sun muiden tuttujen kylänmiesten ja -naisten 'kelekassa'.

Tapahtumia Kontisen Topilla (1927-2012) on takuulla enemmän kuin Liukkosen Mikillä (1989-2023) - johan tuon todistanevat elinajatkin. 
Ja leipä tiukemmassa / 'oman käin varassa'.

*)

 
Kauppalehti digi 26.02.2012 - 12:00 | hikkaj | rakkauskotihenkilökuvaLocal

miesten valioita

Kaikki vuorollansa. Nyt sitten Topi oli lähtenyt. Rivitaloille kävelin yhtä tietoa vailla, pois kävellessä jo tiesin. Kaveri kertoi: - Oli kauppaan jäänyt.

Hyytsaareen hiihdellessä tuli vastaan velimies, autolla, kaheksatkymmenet kun jo ylitetty, harmitteli jotta portin takia pitää autosta vääntäytyä. Topi oli vanhempi. Hautajaiset pian edessä. On niin arvaamatonta, vaikka niin odotettua. Kenet milloinkin tempaa tämä luonto omakseen, jälleen kasvamaan.

Sillan alla siinä ja siinä jäätyykö virtaava vesi.

Tänä talvena pakkasista huolimatta järven jäät heikoilla ympärillä tämän saaren. Kaupunkiin päin aavaa, näkyy kirkkaalla ilmalla pitkälle, nyt leudommalla peittyy kaukaisempi sumuun heti Jänissaaren jälkeen. Sinne oli Topin isä hiihdellyt ennen vanhaan, kaupungin laidalle rakennushommiin, mitäs tuosta pitkälle neljättäkymmentä aukeaa kilometriä. Tuulelle otollista. Susia kuului olleen jäällä uhkaksi asti, olivat selällä ympäröineet hiihtäjän. Pakko oli varustautua pyssyn kanssa seuraavaan reissuun.

Lännen puolella vaanimassa pahamaineinen, uveavantoinen Ritosalmi. Sinne se osuuskaupan johtajakin oli kelkkansa usuttanut ja sinne jäänyt moottoreineen.

 Topilla oli kesäpaikka salmen takana tässä. Sotalahden lähellä. Lahden rantamalla mökki.

 "Tulehan pistäytymmään"  Topin veli aina nähdessään maanittelee.

 Aikamoista sotaa on elämä, monen kohdalla. Ja kaikkienkin, jos vastoinkäymisiä käydään luettelemaan. Vaan mitäs niistä. Turhaan mieltä mustaamaan, elämänhalua nakertamaan, kun elettävä on joka tapauksessa. Elää luottavaisempana! Ajallaan kulkevat murheet, ovat, käyvät ja sitten lähtevät. Hetkeksi helpottaa, ennen kun tulevat kohta jo toiset.

 Sillä tavalla se vaan menee, ilojen kautta kumminkin enemmän jos antaa mennä, niin parempi niin.

Ja työn, ankaran työn. Topi jos kuka teki ja osasi; mitä Topi ei osannut sitä ei tarvinnut kenenkään osata.

Taloja teki, rakenteli, navettoja, muurasi savupiippuja, sepitti autot, suutaroi saappaat, jos lampusta nappula lohkesi, ei syttynyt, niin ei muuta kuin 'Vie Topille!'. Kohta paloi. Topihan se, kukapas muu, sitä meidän Hispan moottoria silloin oli korjaamassa kun sedän saari poikasakilla poltettiin ja nolotti kun Topi kyselemään että 'kukahan mahto setäs saaren eilen polttaa?' ja Topi siinä oli istunut nimismiehen auton etupenkillä matkalla remonttihommiin, kun nimismiehen setä sitten puhdisteli auton penkkiä ja lempeästi selvitteli meille pojannaperoille että 'pikkusen rasvaset taisivat Topi-setän housut olla'.

Meille se Topi rakensi vinttiin huoneet ja nakutteli paneelit porraskäytävään, korjasi kangaspuut ja latasi auton akut, ties mitä kaikkea hyvää sai aikaan. Viimeinen kosketus oli jokin joulu sitten kun kävin kirjoja hankkimassa: oli itse kirjoittanut, koonnut, painanut ja  sitonut omin käsin emännän kanssa, useita kirjoja. Totta kirjoittanut menneistä ja kunnan asioista, kun monessa päätöksessä oli mukana ollut.

Ei ihme jos ihastuneena, suorastaan viimeisen päälle otettuna oli serkkutyttö Topia kehunut, kun oli meiltä yhden Topin kirjan käsiinsä saanut. Serkun tyttö nauroi: "Kun ajettiin Helsingistä tänne niin aina kuului Topi. Vähän matkaa jos oli hiljaa niin jo  kohta kuului Topi. Topi kirjotti niin selvästi. Topi kertoi siitä että. Topi laivareissusta, Topi lossilla. Topi ja Topi. Äiti ihasteli. Koko matkan."

- Oli aihettakin, ajattelin Hyytsaaren päässä takaisin päin kääntyessäni. Näissä Topin maisemissa.


"Täälläkin nimet paikkain,

 kertovat taistoja käyty asein,

 Tännekin lännestä,

 samoin kuin Pyssyniemeen.

 

Länsi puolella Hyytsaaren on paikka nimeltä Sotalahti

 tämäkin merkki siitä, että

 on käyty taistojen mahti,

 on luoto eissä Sotalahen

 nimekseen on luoto saanu

 ajan myötä kehittynyt

 sotaluodoksi sanottavaksi,

 paikasta tästä on kalaverkoissa

 saatu pistimiä kiväärin,

 selvästi tunnistettavia.

 Varmaan joku ratsumies

 tullu luodolle hevosineen,

 saanut luodin sydämmeen

 ammutun Sotalahesta, 

 jättänyt pistimen luotoon,

 joka nostettu verkolla ylös

 Näin kertojat vanhat,

 ovat tämänkin tulkinneet."


Toivo Konttinen / Niitä näitä
Oma kustannus, kotitekoinen / Kirjojen määrä 25 kpl


 omat  KIRJA-ARVOSTELUT 

Kirjavinkeissä

maanantai 28. elokuuta 2023

Laatuteatteri

 sivussa valtaväyliltä

TAIDEPALKINTO

Jos olisi tuokin mökki 400 km etelämpänä, nämä äijät pyörisivät telkussa tuon tuostaan. Vaan kun ovat täällä itärajan korvessa, jää nautinto meidän syrjäläisten yksinoikeudeksi.

Niin kuin nyt tämäkin eilinen loppuunmyyty viimeinen esitys:

the LittleBigMusic
Uskottavan uskomattomia molemmat: Samuli Moilanen ja Jari Salokangas. Virtuoosimaista soittoa ja elehdintää: Salokangas sen kymmenenä onnistuneena äkisti vaihtuvana mahdollisena murhaajahahmona, Moilanen soittavana laulavana murhanselvittäjänä, etsivän esittäjänä.

Meno oli melkoinen kahden miehen show, vähän kuin Ohvanan kylätalon naapurin puimatantereella, jossa puimuri kävi kuumana. Näytelmätalossa oltiin 'puimisessa' päästy jo pitemmälle, riihivaiheeseen: jytke aikamoinen kun mätkittiin varstoilla jyviä akanoista irti. Hiki valui mutta valmista tuli. 
Päästiin säkittämään: Vainaja ei vironnut mutta syyllinen selvisi.

Intensiivisen esityksen jälkeen pihamaalla päät pyörällä aikamme töllisteltyämme totesimme: Vau! Menohan oli miltei kuin muinoin Niittylahdessa: 3+3+3+3+3=3.

Tämä pari, nämä veljet voisivat ottaa seuraavaksi ohjelmaan sen Illallinen yhdelle, sen joka telkusta usein uutena vuotena lähetetään. Ei kalpenisi alkuperäiselle, sille mustavalkoiselle Der 90. Geburtstag oder Dinner for One
Vuorenvarmasti EI.

 omat  KIRJA-ARVOSTELUT 
Kirjavinkeissä

lauantai 26. elokuuta 2023

💕 Toinen suhde - kesäheila

Confession


Tunnustettava on: 
Vanhalla Miehellä Toinen, nuori Nelikymppinen! Suhde jatkunut jo vuosikymmeniä. 
Kesäheila vain.

Puun takaa

Ei. Ei suhde salainen ole ollut - vaikka kuvasta niinkin voisi ounastella.
Aivan vapaasti on saanut nousta sen päälle, ns. kiivetä pukille, ja toimittaa tehtävänsä toisen Toisen, sen ikioman nähden. 

Eikä se Toinen, tärkein ja ensimmäinen, loukkaantunut ole ollut, ollut moksiskaan, tuskin korviaan lotkauttanut. Mitä nyt viime vuosina on pelännyt kiipeilijän puolesta, on kuulunut huolta äänessä: 

- Olepa varovainen sen kanssa, voit langeta touhutessasi.

Kuusiaidan leikkuussa on tällä viikolla kimpassa nahuttu: Vanha Mies vielä vähän vanhemman kasikymppisen kuusiaidan kimpussa Nelikymppisensä päällä. Sieltä nuokin pohjustuskuvat napsittu, kuten myös tämä kolmen karahka:


Jok'ikinen kesä yhdessä on aikaa vietetty, milloin maalattu taloa, milloin aitan aurinkoseinää, milloin urkittu puiden oksia sahaten, milloin kerätty omenoita, poimittu kirsikoita, luumuja - joskus pistetty tanssiksikin (video)!
Piristävä suhde tämä kesäsuhde on ollut - vahvistanut vakituista kummasti! 💏
💑💥

perjantai 25. elokuuta 2023

Kuvia kumarrellen

Lisäsin eiliseen olennaisen leikekuvan ja pian, jo huomenissa, pääsemme telineille. 😀

Kuin nappiin sattui ilmestymään uusin Kaltio, tuo oululainen kulttuurilehtien tasapainottaja*).


Elokuun Kaltion kansiteos on still-kuva Arttu Niemisen ja Veera Nevan audiovisuaalisesta teoksesta ”Juuret”.

Oulu juhlaviikoilla nähtävissä tänään 25.8. Mallassaunassa.
Video

Kansikuvahan on 
kuin oma eilinen, valoa päin kumarrellen kuvaeltu

- kuten tämäkin ITE-telliningillä urkittu:


Ja tarkoituskin sama, eli harrastaa luonto- ja psykedeelistä mielenmatkailua, 

'...tajunta ikään kuin huokaa ja herää uusiin todellisuuksiin, sieltä sukeltaen taas uusiin mielen maisemiin, joiden äärellä haltioitua, pohtia elämää ja kokea pyhää, kaunista läsnäoloa itsensä ja universumien äärellä.'


*) muuten ne Parnassot 
     lähtivät viime viikolla digitoitaviksi so. revittäviksi sinne Otavaan.

Kirjavinkeissä
tänään
Elina Hirvonen: Katri Helena - Laulaja

tiistai 22. elokuuta 2023

Keskenkö heittäisin?

 En, vaikka vitsit loppuisivat 

= viittaus YLEn Ilmariin
Yle-linkki - Lukevatko pojat?

Seuraa dekkarimainen kirja-arvostelu, missä lukija joutuu vihjeiden perusteella googlettamaan kirja-arvoitusratkaisun: 
Mistä kahdesta kirjasta on kysymys?

Paraikaa lukemassani kirjassa on semmoista aikuisten viisikkomaista tuntua ja touhua: liian paljon tapahtumia, turhia yllätyksiä. Niitä en kaipaile, enkä aikuisten jonninjoutavaa silmäpeliä ja skumppasoutelua. Karaokehumalaa. En tosin myöskään Ilmarin kaipaamia vitsintynkiä.

On tässä teoksessa, eipä silti, hyvääkin ja rauhoittavampaa: ruukkimiljöö ja sinne kunnostettava kirjasto. Vaan harmi, että uuden kirjastonhoitaja Ainan tuntemattomaksi jääneen isän juuret taitavat löytyä täältä ja lukija joutuu tavallaan dekkarin kynsiin ja juonen kuljetuksen vangiksi: löytääkö tytär isänsä ja oman historiansa täältä Kielokoskelta.

Kirja puolessa, lasken kypsyneenä kypsymään: vrt. Mentulan Marjatan turhautuminen = sama täällä.

Vaihdan Veikkoon. Ja johan soi!
Seitsenlapsisen perheen parinkymmenen neliön kämpästä, Kuopiosta maailmalle näpelöi poika itsensä. Huumorilla eteenpäin ja kovalla työllä. 
Moskovat, New Yorkit, Kanadat, Jaappanit, suuret konserttikiertueet odottavat esittäjäänsä. Olavi Virta, Erkki Junkkarinen ja muut tähdet säestäjäänsä.

Ei haittaa, vaikka kirjoituksen eteneminen on yhtä hyppelehtimistä, ja oma kehu haiskahtaa, sillä asiaakin löytyy, ja aihetta hännännostoon todella on.

Ja se huumori, se miehen tiellä pitää. Ja lukijan. Samoin ne Ilmarin kaipaamat vitsit. 

PS
Ja ukko senkun kovenee ysinelosena: yhä soep haetar niinkun sillon ennen! Jos ei nyt enää isoissa saleissa Moskovassa sun muissa maailman napakaupungeissa, niin pienemmissä paikoissa, kuten Puhoksen seurantalolla vasta. 
Uskomaton ukkeli ja uskomaton ura!

Kirjavinkeissä

sunnuntai 20. elokuuta 2023

Urheilutunkua

Kaikki pyörimässä ja maksuttomina nähtävillä nyt elokuun aikana Ylellä.

Hervotonta! 
Kun pitäs ulkonakin pistäytyä!

Pahuus on päässyt Paratiisiin. Rinkiä - sisällä! - kiertää Onni Eläkeläinen manaten menetettyä paratiisimaista olotilaansa. Levoton olo, herkkuja odottava.

Ja niitähän työntää töllö solkenaan. Ei pääse Onnimme ajoissa (klo 21) unille hirsiä vetelemään. Ei sitten millään. Milloin kävelee Partanen kymppisakkiin, milloin kaatuu lentävä hollantilainen. Vielä kaksin kappalein! Hassan kiilaa Tsegayta nurin ennen maaliviivaa ja itse kaatuu. Femke Voittamatonta hapottaa vielä lähempänä maaliviivaa ja iskee nenunsa tantereeseen; kapula kiitää maaliin, mutta nainen jää maahan makaamaan juuri kun viiva häämöttäisi.
Tämä jos mikä on sitä Suurta Draamaa, jota Onni on metsästänyt kirjoista kansista teatterin näyttämöiltä. Kovasti ihmettelee, että nuo kulttuuripiirit nyreissään. Eivät tajua mistä oikean livedraaman kokea voi - suorana!

Voi Onni eläkeläisparka, kun ei tajua missä liemessä itse kypsyy ja kärvistelee. 
On, no jo on, urheiluhulluuden ilo ylimmillään.

World Athletics Championships

Kirjavinkeissä

perjantai 18. elokuuta 2023

Tekstiiliviesti

 "Hv
  Hj


Näyt välittäen kysellyt kantaani Marinin Sannukan tekstiiliviestitykseen: 
esiintynyt pelkässä bikinin yläosassa

Muka alaosattomana orpona! 
Tuo on niihen pojanloppien panettelua. Olihan tuolla tuon kuapatun telegrammikuvan mukaan joku huntuharso ja yli (suku)polovien yltävät saappaat.

Eipä silti: 
Ei tointas lähetellä tuommosia rovosoivia tekstiiliviestejä - ja sitten anella jotta näpit irti ilikat älykännyköihen näppäimiltä.

    Tuus Lennu"

ps
Lennulle tiedoksi: Ilkka Kanervan muistelmateos Moniottelija on juuri ilmestynyt. 
Sopivasti huomenna alkavien yleisurheilun MM-kisojen kunniaksi.

Kirjavinkeissä

torstai 17. elokuuta 2023

Vain englanniksi

 Sorit sille

linkki

Tuo vain vain tuossa närästää.

- Kohan lukee! [suom. Pääasia että lukee.] 

Ei mulla muuta, tällä kertaa.

Kirjavinkeissä

sunnuntai 13. elokuuta 2023

Synttäreistä hautajaisiin

 Elämän koko kirjo taas koettu ja nähty - viikossa. Lauantaista lauantaihin.

pikku pirpanalle

5 ja 76. Täynnä elettyä elämää.

Toisella elämä edessä. Toisella lähdön hetki, tuonilmaisiin.
Ilo ja suru.
Me tunteella läsnä.

Sitä Elämä on.

Jokelle


Kirjavinkeissä
eilen
Joel Haahtela: Elena

perjantai 11. elokuuta 2023

Parraalla paikalla puatti

= paraatipaikalla troolari

Ahasta on!
Venesatamassa.
Muilla.

troolari M/S Söden

Tää piru tukkinu koko sataman viime syksystä asti. Siihen jääny jököttämään. 

Eikä pois saaha.
Omistaja näet lusimassa, eivätkä taida laivalomia myönnellä vankilaviranomaiset.

 _ _ _

Tarkemmin, aidoin nimin.

vrt.
Kirjavinkeissä

maanantai 7. elokuuta 2023

💔 Panu Rajala

edelliseen pottuun viitaten:

Siltala

Katri Helenalle vastinetta? Ilmestyy torstaina 10.8.
Antaapa olla.

Kaivelkoot iltalehtien toimittajat oleellisen ja lööppäilkööt meille.*

Vaikka on Panulla, tuolla kulttuuripuolen Tamilla, parempiakin esityksiä kuin kuvassa, kuten Suomussalmen sulttaani ja Runoilijan sydän ja ...


*
ja lööppäilihän ne, iloksemme:

Kirjavinkeissä
eilen
Miika  Nuutinen: Villi itä

perjantai 4. elokuuta 2023

💞 Koistisen Katri


Koistinen-Turunen-Kalaoja-Rajala sukuniminä.

Siinä välissä epävirallisesti Lipsanen, Paalosmaa, lopuksi? kun kokeilut on kokeiltu, vielä
ikääkin jo 78 v. kahden viikon päästä (17.8.).

Puhtoinen lämmin äitimäinen maine. Raikas, tuulen kuljettama.

Tykkään, ehdottomasti. 👍👏

Innolla luen elämäkertaa;
 mm. kuuskymppisenä Panusta vapautuneena Askolassa:

"Olen Koistisen Katri eikä minun tarvitse olla mitään muuta."

"Olen tavallinen ihminen ja asun tavallisen ihmisen talossa."


Kirjavinkeissä

keskiviikko 2. elokuuta 2023

Jalkapallia

jalgpall osaliselt google eesti keel 😀
see on

Vanaema ja vanaisa lapsehoidjateks




Ei, ei noista naisten äMäMmistä, jotka täyttävät päivät pitkät tv-ruudun. 
Näkyypi tasa-arvo ainakin siellä Australiassa toteutuvan: yhtä häjyjä ovat naiset kuin miehet toisillensa toisiansa runtatessaan. 
Ja mitkä hevosenpotkut! - [Ja milline hobune peksab!]

Iski näet lastenhoitohuki ukille ja mummolle - mikä sekin jalkapallia täysi. Ensin pikkusukulaisen kanssa tutkittiin keräilykorttikansio pelaaja pelaajalta tarkkaan läpi ja ... sitten pelattiin. [ Iski, näed, lapsehoidja jope vanaisale ja vanaemale ... siis mängisime.]

Kukapa olisi uskonut, jotta pian ukillakin kädessä kapula, jossa nepparin kokoisia nappuloita; niitä painelemalla ruudulla juoksentelevat ukkelit saivat liikettä kinttuihin. käes nuia, mille tükid on poppini suurused; neid vajutades said ekraanil jooksvad ukkelid käed liikuma.]

Ukki huomaamattaan pelasi! 
Jalkapalloa sormillaan.
 
Tämä on nyt tätä nykyaikaa. Tämä on peliä, hei! 
Tietokonepeliä, jolle ukki oli tuhahdellut alusta alkaen: kaiken maailman Nin ynnä Attendot! 
[ Arvutimäng, mille peale vanaisa oli algusest peale nurrunud]

Vaan hurahtipa nyt ukkohuima! Imaisipa kuin imaisi tuo ryökäle mukaansa vanhan äijän. Ja mikä helppous! Kuin tehty vanhuksille: saapi istua löhöttää ja vaikka selällään röhöttää paikallaan hengästymättä. [ saab istuda ja lebada ning isegi selili paigal möllata, ilma et hingaks välja.]

Pian siihen ilmestyi mummokin iskeytyen pelinsyrjään kiinni. Ja kohtakos suunniteltiin, josko tämmöinen rakkine mummolaankin hankittaisiin talvi-iltojen iloksi kirjojen sijasta tyyliin 'Siihen aikaan kun isoisä nintendon osti' ... 
" See aeg, kui vanaisa Nintendo ostis "]

- Nyt lähetään ulos palloa potkimaan! kajahti horteesta herätys. 
- Lähme nüüd õue palli lööma!  tuli äratus.]

Harkkapukuun pukeutuneen pojan käskyyn havahtuivat mummo ja ukki pelin tiimellyksestä ja muistivat jotta lapsenlikkoinahan he täällä.






Kirjavinkeissä