Tietoja minusta

Oma kuva
SUOMEN ARVOSTELIJAIN LIITON eli SARVin JÄSEN ilman sarvia ja hampaita; exänä: ope (luokan-, erityis-), lautamies + vähän sitä sun tätä - ja mikä huvittavinta: humanististen tieteiden kandidaatti HuK

tiistai 11. elokuuta 2020

Turvavälinekoronateline

 ikuisella ITE-tellingillä monikäyttö

Ah! Armaani. Ah!


Taas Sinun kimpussasi.

Jos lähdettäisiin ... yhtä matkaa piilompaan!



Jaksaa jaksaa! 
... vaikka ...
pikkuriikkisen jo 
keikutteleepi:



Mikäs meidän mennessä - niin yhtä kuin ainiaan oomma. 💑
💕💘  'Kanssasi sun' jo näiltä ajoilta: linkki

Tämä paikka, hyvä paikka
 - sajan kanssa asettuubi:


ps
muuten:
näin korona-aikana tuommoinen kapine ois estepeli kylillä liikuttaessa, asioita toimittaessa kaikilla - Maskina. Turvavälietäisyyden turvaajana turvahäkki. Jeh! 
Eikös?


4 kommenttia:

  1. Pukkihan se siinä, eli elukka, kuten isäni asian ilmaisee.
    Mainio jalanjatko, kunhan kiipeäjän pää torkottaa talon harjan suuntaisesti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. äej

      V.Kilpi hyppysisäsi polttelee kuin leivinuunista juuri leipälapioitu hapanjuurinen rukiinen eli vehnäinen leipä.

      Pian pääsetkin sitten varsinaiseen Kilven helmeen eli kirjan 'Suljetuilla porteilla' ajatuskieleen, kuten
      'Sarvea torkottaa kuorimöyriäinen ja tunnustelee maailmaa ympärilleen niin pitkälle kuin sarvi ylettää..."

      Moista ihminenkin koettaa, vaan kun ei tyydy niin lähelle, työntää otsansa turhan kauaksi luullen 'vuorta sijoilta siirtävänsä silloin, kun tiedon karva vain taipuu lysmillensä kallion kupeeseen ja nuolee sukana hievahtamatonta!'.

      Opetus:
      Telineen, pukin, korkeuteen tyytykäämme!

      Poista
  2. Oikeassa olet, suuresti nauttien olen V. Kilven tekstiä kahlannut. Viehättää se kulloinenkin päänkuoren sisään meneminen, ja havaitsen omassa ns kirjallisessa tuotannossani olleen osin saman pyrkimyksen. Pyrkimykseni on ollut saada semmoinen mikrokamera torkottamaan kulloisenkin henkilön pään sisään, vaikken ole Kilvestä mitään tietänyt, en hääviin olemassaoloansa.

    Niinpä esitän sinulle, arvoisa Hikkaj, nöyrimmät kiitokseni siitä, että sait minut innostumaan Kilven tekstistä. Se on tosi herkkua, osasipa hän niin hienosti Siviänkin kauniin, varmaankin saati ettei pääripakoin koristetun neidonpään sisälle niin oivallisesti sukeltaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. äej

      nöyrimmästi kiitän ja iloitsen.
      Ai että löytyisipä vielä muitakin 'kilpiuhreja'! :)

      Poista