Tietoja minusta

Oma valokuva
SARVin jäsen, ex-lautamies, emeritus ope

perjantai 23. syyskuuta 2016

Pitäisi lukea tämäkin - Rousseau

X

Olenpa aikoinaan KK-vihkoseeni kirjoittanut tälle viikolle enemmän kun hyvin sopivan aihealueen eli  Jonathan Swiftin (1667-1745), tämän Gulliverin retkien kirjoittajan irlantilaisen ihmisvihaajan, hautakivimerkinnän:

SIELLÄ MISSÄ JULMAN VILLI HARMI EI ENÄÄ VOI RAADELLA HÄNEN SYDÄNTÄÄN.

Swift vietti  vanhuutensa tylsyyden tilassa, joten hautakivikirjoitus lie ollut voimassa jo ennen kuolemaa.

1700-luvun alkupuoli oli valistuksen aikaa ja loppupuolivuosisata elettiin kirjallisuudessa   tunteellisuuden aikaa suurine staroineen. Saksan kansallisrunoilija Schiller Wilhelm Telleineen ja Orleansin neitsyeineen, Goethe Fausteineen ja Werthereineen sieltä löytyvät, mutta vaikuttavin kaikista näin kasvatusammattilaisen silmin on tietysti Jean-Jacques Rousseau (1712-1778). 'Kasvatusopas' Émile tietenkin kaikessa pitkäveteisyydessään, mutta ennen kaikkea Confessions, josta on valittu otteita Tunnustuksia nimiseen suomennokseen.

Tunnustuksia-teos on avoimuudessaan yksi parhaista elämäkerroista, jota olen yrittänyt tyrkyttää vähän jokaiselle ken on aitoa lukemista vailla ollut. Jotenkin on jäänyt sellainen maku kielen päälle, ettei JJR turhia kursaillut eikä kaunistellut elämää tahikka elämänsä olosuhteita.
Tunnustuksissa on luettavissa tai nähtävillä mies, joka osaa kyllä neuvoa miten kasvattaa, muttei tiedä miten elää eikä ainakaan huolehtia omista lapsista: kaikki viisi lastaan luovutti löytölastenkotiin välittömästi.

No tietysti sen kerran kuin Pariisissa kävin - emme käyneet Disneylandissa vaan - mutkien kautta työntäydyin sivukujille ja sieltä jostain jonkinmoiseen Rousseaun museoon ja seisomaan JJR:n valkean pystin viereen kuvattavaksi. Että tuntui olo ihan rousseaulaiselta, tai siis siltä että  ollaan tässä isoakin kummempi/parempi, koska omat lapset olivat siinä ympärillä eivätkä löytölastenkodissa!

Sivistys, koulutus vastaan luonto - siinäpä rousseaulaisuutta sopivasti sekoitettuina, luontoa painottaen. Jos aivan sivistysyhteiskuntavastaisuutta kaipaa, suoria sanoja siis, kannattaa tarttua Jacques-Henri Bernardin de Saint-Pierren (1737-1814) useampi osaisen  Etudes de la Naturen (Tutkielma luonnosta) neljänteen osaan tummansuloiseen rakkauskertomukseen
Paul ja Virginia.

 
I - II - III - IV - V - VI - VII - VIII - IX - X - XI

13 kommenttia:

  1. Viimeistä kappaletta lukiessa aloin vilkuilla kirjahyllyä, löytyiskö sieltä Rousseauta. Ei niin ensimmäistä, mutta toista "auta" yksi. Se veijari on 1800-luvulla elänyt Henry Thoreau. Elämää metsässä -kirjasta yritän silloin tällöin kaivella vahvistusta luontoelämälle. Monet suomalaiset varmaan elivät tuolloin samantapaista metsäelämää luonnostaan, ei tarvinnut mennä pariksi vuodeksi kokeilemaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. EJ
      Lienetkö huomannut tuon Kirjavinkeissä Kansojen kirjallisuudesta vetämäni yhteenvedon, jossa lopppupuolella kiittelin kirjastotätejä tilauspalvelusta, eli loppujen lopuksi etupäässä Kaasisen Sarin Pirkko-äitiä, joka oli Ilovaaran koululla sivukirjaston hoitajana. Hän se joutui tilailemaan maakuntakirjastosta monenlaista vanhaa kamaa, joita sitten sisuksiini nielin. Oli siellä tuokin mainitsemasi Thoreaun mehtäkirja.
      Thoreusta löytyy A5:sta merkinnät:
      - (1817-62)
      - transkendentalisti***
      - Elämää metsässä
      - "Yksinkertaistakaa, yksinkertaistakaa!"
      - "Elän koko minälläni ja asun sanomattoman iloisena ruumiissani."

      ***= kahtelepa tuolta: https://groups.google.com/forum/#!msg/sfnet.keskustelu.libertarismi/gfGrnuEDmsY/3gXgY7N-rnYJ

      Poista
  2. Rousseau on yksi niistä hepuista jotka ovat tulleet tunnetuksi muun kuin varsinaisen ammattinsa vuoksi. Hän oli näet säveltäjä, kuten myös esimerkiksi shakkimestari Philidor tai tähtitieteilijä Herschel, Uranuksen löytäjä. Rousseaun laulunäytelmää Le Devin du Village esitettiin Pariisissa liki 50 vuotta, ja jotkut sen sävelmistä löysivät tiensä jopa Bellmanin lauluihin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. KR
      yks mehtäläinen siellä Jovelin kesämailla! (vai sanoisko vetäytyjä) jolla ois sanottavaa ja opetettavaa kaikelle meille, koko kansalle.

      Hyvä kun toit esille Rousseaun toisenkin puolen.

      Poista
  3. Hyvä kulttuuriväki !

    Meikä-Vox ei oo millonkaan oikeen perustanut siitä Demis Roussos-hepusta :-)

    VastaaPoista
  4. Voksi, sir
    tuli sähköpostiin viestisi:

    "Hyvä kulttuuriväki !

    Meikä-Vox ei oo millonkaan oikeen perustanut siitä Demis Roussos-hepusta :-)"

    Torppasi jostain syystä tämä potunvartija, missä amerikoissa lieneekin, aikeesi.
    Joten välitän sen näin ja samalla kysyn, että mites Glitteri kimalteineen - vähän saman ylimakean urroita?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllähän entisaikoina kirkonkirjoihinkin papit raapustivat seurakuntalaisten nimiä vähän miten sattuu. Voipi olla, että Rousseau on jossakin rippikirjassa merkitty Roussokseksi. Etunimet kuitenkin sukuhutkijalle tuovat selkeyttä. Tarkemmin katsottuna toinen on Dzei-Dzei, kuten se tunnettu ent. autoilija, joka kisakommentaattorina ollessaan käytti kollegoistaan nimityksiä: Suumahherin Maikkeli ja Vurtsin Aleksi, toinen taas Demis, joka on ruotsalaisperäinen suomeenkin vakiintunut puhekielen muokkaus sanasta demokraatti (vrt. kändis=julkkis, kondis=konditoria, myös kunto).

      Poista
    2. Voksi, sir ja kavi

      edelleen hylkii jostain käsittämättömästä syystä ite blogipottu Voksia ja työntää Voksin kommentit sähkäpostiin!
      Nyt sieltä löyty tämmöstä:
      klo 13.52
      Vox Populi on lisännyt kommentin tekstiisi "Pitäisi lukea tämäkin - Rousseau":

      Hyvä ev.lut.-tietorekisteriasiantuntijaväki

      Ruotsalaiseksi oonkin tämän demari-Ruyssussin mieltänytkin.
      Sehän se oli sen edeltäjä Ryyrikki, joka käynnisti aikoinaan koko Ryssänmaan.
      Minkä seurauksista yhä nautimme !
      Vi ska njuta av Dem ...

      Tuon Gary Glitterin sijasta tykkään enemmän siitä Gary Cooperista ja sen Sheriffi-roolista.
      Semmonen järkkäri tarvittais meillä Suomessakin.
      Mutta meilläpä oli vaan semmonen Glimmer !

      Tiukkana on Jonnu ollut, kun on blokeerannut kommentin, Mutta että sähköpostiin ?!

      Poista
  5. Hyvä ev.lut.-tietorekisteriasiantuntijaväki

    Ruotsalaiseksi oonkin tämän demari-Ruyssussin mieltänytkin.
    Sehän se oli sen edeltäjä Ryyrikki, joka käynnisti aikoinaan koko Ryssänmaan.
    Minkä seurauksista yhä nautimme !
    Vi ska njuta av Dem ...

    Tuon Gary Glitterin sijasta tykkään enemmän siitä Gary Cooperista ja sen Sheriffi-roolista.
    Semmonen järkkäri tarvittais meillä Suomessakin.
    Mutta meilläpä oli vaan semmonen Glimmer !

    Tiukkana on Jonnu ollut, kun on blokeerannut kommentin, Mutta että sähköpostiin ?!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. VP
      ps
      tää viestisi löyty roskiksesta 8.11.2016!

      Näinköhän Jonnulla karvaset kämmenensä pelissä!

      Poista
  6. Hyvä Jonnu ja arvoisa hikkaj

    Onko sitä noin tiukasti Paratiisin porttia vahittava, jotta sähköjäniksen pittää viestit tuuvva !?

    Saapa nähä, minkä reitin kommentti nyt läpikäypi.

    VastaaPoista
  7. Hyvä sähköisen viestinnän väki

    Näyttääpi ainakin tuo B-luokan viesti menneen läpitte.

    Mutta nyt koitan taas sitä toista reittiä, jota vartioi se kiekura-captah, vai mikä se on.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voksi, sir

      katopahan vain: ei vapaata vangita voi!

      Poista