Tietoja minusta

Oma kuva
Vanheneva ja haurastuva: ilman sarvia ja kohta varmaan hampaita; exänä: ope (luokan-, erityis-), lautamies + ties mitä - ja mikä huvittavinta = humanististen tieteiden kandidaatti HUK. Tällä POTULLA eli potalla ähistään omanlaisesti, ylen viisaita vältellen. (Blog content may be published in part or entirety by any print, broadcast or internet/digital media outlet, or used by any means of social media sharing.)

keskiviikko 31. toukokuuta 2023

Katiska

jolla, Ranta-ahon katiskajutun kanssa ei tuon taivaallista tekemistä


- Nälkä mulla! tuntui Pekan muotoilema upouusi katiska, terassille unohtunut, marmattavan. 

Viekää, veteen upottakaa, kuotot! käski.


- Maltas vielä hetki, pian pääset yöksi järveen, soutumatkan päähän.

- Noita ahvenoita ahmimahan:


Ja niin laskivat, nuo kuotot, katiskan pyyntihommiin. 

Ja kun uusi aamu koitti, odotti kokijoita hivelevä näky, kantautui tärinä ja kolina aina rannalle saakka:
- Ei nyt sentään tänne asti. Liioitella taidat, unelmoida vain.
- Ei kun ihan totta, kyllä siellä tuntuu vilske käyvän.

Ja kävi: 



- No vot! Nyt kelpaa olla! intoili katiskakin riemuissaan.

 Me, kuotot, aivan Pietarina kaikin. 🐟

---
PS
nyt karhu oli viime lauantaina tuossa parinsadan metrin päässä Pirttikallion saunalla otaltanut yhteen ketun kanssa, ks. Mörkö
Kirjavinkeissä
tänään

tiistai 30. toukokuuta 2023

Kaikki luettavia

 - ei olankohautuksella ohitettavissa yksikään! 

Kirjakatalogit syksy 2023
1. readme
2. Kosmos
4. Like 
5. Atena
6. Bazar
 7. Teos
Kirjakarsinta osa 3

Jos viimeksi vähän ilkikurilla, nyt tosissani: Kirjapajan syksyssä on taas mitä lukea. Luettavia jok'ainoa, joista vastenmielinen pakko karsia kolmen tieltä suurin osa pois. 

1. Ulla-Maija Paavilainen ja Katarina West: Päivät jotka sain
Elämän rajallisuus.  
Hädin tuskin neljäkymmentä, kun ystävän päivät ovat käytetyt.
 

2. Mari Leppänen: Kuulun tähän maisemaan
Elämä voi olla taivaallista myös maan päällä tallustellessamme.
 

3. Juhani Mattila: Onnea etsimässä 
Psykiatrin sana piispan sanojen päälle. Onko onni ongittavissa?
 

Kyllä passaa taas syksyyn sukeltaa - kunhan kesäisistä päivistä päästään! 

Ja miten paljon jää yli, väliin! (kun ei rahat riitä jukulauta)

Kirjavinkeissä
tänään
Heidi Viherjuuri: Ollaanko nyt perillä       

sunnuntai 28. toukokuuta 2023

Pelkkiä naiskirjailijoita!

Kirjakatalogit syksy 2023
1. readme
2. Kosmos
4. Like 
5. Atena
6. Bazar
 7. Teos

Kirjakarsin(t)a osa 2.

Kosmos - kirjakuvasto syksy 2023


No mikäs siinä: laatukamaa, josta valitsisin, jos olisi joutavaa rahaa, ainakin nämä 3
(huom! käpälöi kuvat suuremmiksi ja luettaviksi):

1. Iida Kiviranta: Ensisolmu
  (siksikin kun ed. potussa valitsin sen Solmut-kirjan: olisivat ainakin solmut hallinnassa    😁)

 2. Aino Vähäpesola: Suurenmoinen epävire
  (detaljit kiinnostavat - urkujen epävire tekee kaikesta kiinnostavampaa 🦻🙉)


3. Arsi Alenius: Katsotaanhan puhelimiakin
  (näin kännykättömänä kirjan nimi vetää puoleensa 📵)



Ja no onhan siellä, totta puhuen, koristeena myös yksi mies - Joonas Pesonen:
 

Jos lainaisi vaikka nuo neljä aikanaan, tai sitten ostaisi alennusmyynnistä - aikanaan.

PS
joo kyllä kyllä ja on on - yksi ISO virhe havaittavissa tämänkertaisen(kin) pottujutun ytimessä. 
Ole tarkkana! 👀🥕

Kirjavinkeissä

perjantai 26. toukokuuta 2023

Kirjakarsinta

 Mitä en ainakaan lukisi, aikaani tärväisi?

Kirjakatalogit syksy 2023
1. readme
2. Kosmos
4. Like 
5. Atena
6. Bazar
 7. Teos
Kirjakarsinta osa 1.

Readmen kirjakuvasto syksyn uusista kirjoista on katsottavissa, ja minuun asettui piru: raakkaanpa joutavimmat pois - ja osoitan näin ennakkoluuloni / rajoittuneisuuteni. 😤

  • Kalle Rovanperä - Mestarin tarina /Juha Kanerva (Tällä suljen blogipottupiirini pieneksi.)
  • F1 legendat / Heikki Kulta  (Hoh-hoijaa! Yhä pahenee.)
  • Henry Aflecht - Rikollisesta miljonääriksi (Vanha kansansanonta nappiin: "Ei vois vähempää kiinnostaa.")
  • IKE - Unohtumaton Ilkka Kanerva / Markku Heikkilä (Kok luikertelija.)
  • Kavioliitossa - Hevoshullun uudet tarinat / Katja Ståhl (Harrastukseni ulkopuolella.)
  • Harri Moisio - Minä ja radio (En tunne tätä miestä - enkä välitäkään.)
  • Ruokakirjojen ykköset (Ruoka on bensa, tarpeellinen, muttei nautinto.)
  • Hyvän elämän kirjat (Karsastan.)

Loput menettelevät = iso liuta = jokohan vihdoinkin opettelisi solmujen tekemisen mm. =
Kirjavinkeissä

keskiviikko 24. toukokuuta 2023

Kaikkihan Käkriäinen-lehteä lukevat

-  vai kuinka?

Tässä parin viimeisen vuoden satsi:


Tutustuin tuohon Helsingin yliopiston kotimaisen kirjallisuuden opiskelijoiden ainejärjestölehti Käkriäiseen ihan vastikään Johanna Hulkon kirjan Säkeitä Pietarista -romaanin tiimoilta eli Anni Lappela oli lausunut siinä kirjasta oman käsityksensä opiskeluaikoinaan 2009.

Nämähän ovat piristysruiskeita jok'ikinen numero. 

Uusimpaan Käärijään eikun Käkriäiseen tartuin kuin sika limppuun ja tongin sieltä esille ikiaikaisen suosikkini Harry Forsblomin, jota olin pitemmän aikaa ihmetellyt ja kautta rantain arvostanut hänen Hesarin kirjallisuusarvostelujensa 'sekavuuden' vuoksi. Mutta ennen kaikkea olin erityisen mielistynyt hänen Aurinkolinna-kirjaansa, josta tein nössipoikana kirja-arvostelun Karjalaiseen

Nyt sitten vuosikymmeniä myöhemmin löytyy kirjallisuuden opiskelija joka tutkii unohtuneen Forsblomin unohtuneen tuotannon! Arttu Jalonen. Uskomatonta että joku vielä kaivaa, kun ei tämä sianhoitaja Eskelinenkään ole muistavinaan edes Raukoilla rajoillaan.

Niin: siis kaikkea mahdollista on löydettävissä Käkriäisestä, jonka painosmäärä ei yllä, kuten kuvasta näkyy, aivan Hesarin tasolle, tuskin Parnassonkaan:


Mutta ei hätiä mitiä: vuosikerrat luettavissa netissä - kulungitta!

Kirjavinkeissä
tänään:

maanantai 22. toukokuuta 2023

Kirja-arvostelulle tausta

Miten teen kirja-arvostelun?

Ei lyhyempikään kirja-arvostelu tosta noin vaan lonkalta synny: hotkaise ja oksenna! 

Luennassa on ollut jonkin aikaa Johanna Hulkon, s.1969/Oulu, romaani Säkeitä Pietarista (Tammi/2009), josta koostin juuri kirja-arvostelun Kirjavinkkeihin. Kun kyseessä on toistakymmentä vuotta sitten ilmestynyt kirja, ei huoli kuitenkaan syvälukuun ja sen kummoisempaan analyysiin mennä, sillä nehän on aikanaan tehty; Hulkon kotisivu luettelee kirjasta pitkän listan arvosteluja ja käsittelyjä ko. kirjasta.

Eli kirjan luettuani jatkoin taustoihin näin:

  • 1. Kävin Hulkon kotisivuilla. (sain tuon arvosteluluettelolistan)
  • 2. Paneuduin Kiiltomadossa (14.10.2009) Satu Taskisen tarkk’analyysiin: Kohtalon määräykset sotkevat arjen. ("Tässä kirjassa kaikki mielenkiintoinen tapahtuu sen reunoilla ja piilossa.")
    • Luin: 3. Pirjo Hämäläisen KU-arvostelun (8.9.2009): Uusia säkeitä Pietarista. ("Tähän asti meikäläiset Ahmatovan ihailijat ovat saaneet tyytyä Marja-Leena Mikkolan ja Pentti Saaritsan suomennoksiin sekä Jelena Kuzminan laatimaan elämäkertaan, mutta nyt painosta on tullut erittäin kiinnostava kirja, Johanna Hulkon esikoisromaani Säkeitä Pietarista, jonka keskeisinä henkilöinä on kaksi vahvasti elävää Annaa, venäläinen runoilija ja suomalainen opiskelija, myöhempi virkanainen.")
    • 4. HS (8.9.2009): Sirpa Pääkkönen – Kirottu ja ihana Pietari. ("VÄLILLÄ TUNTEE lukevansa todenmakuisia muistelmia, joissa nuori nainen opiskelee 1990-luvun alun kaoottisessa Pietarissa.")
  • 5. Käkriäinen 3 / 2009: Anni Lappela – Neuvostonostalgiaa kevyesti. ("Yksi romaanin ongelmista on se, että kukaan sen vaihtuvista kertojista ei tunnu uskottavalta.")
Käkriäinen-lehti netissä

Jos kyseessä olisi tuore kirja, en missään tapauksessa lukisi toisten lukijoiden tuntoja kirjasta ennen kuin oma kirja-arvio olisi valmis.

Nyt, koska taustalla oli lukuisat omat paikanpäälläkäynnit ja sen kymmenet kirjaluennat - yhtenä vahvana kokemuksena esim. Sirpa Kähkösen Graniittimies -  tuosta kaupungista, ei tuottanut vaikeuksia nimetä omat kiinnostuksen kohteet Hulkon romaanista. Ja kuitata asia taas kerran, kuten monen romaanin kohdalla: lukija lopulta valitsee mitä kirjasta (haluaa) löytää.

Eli minä löysin taas kerran paitsi ne tunnetuimmat rakennukset, patsaat ja kanavat, myös nuhjuisimmat sopet, kadut ja kujoset. 
Mukava noilla oli vaellella - ja vähän pelätäkin.

"Metrotunneli imaisee meidät sisäänsä. Dostojevski oli oikeassa, Pietarilla on oma hajunsa, eikä se ole luultavasti hänen ajoistaan juurikaan muuttunut. Sitä on vaikea kuvata sanoin, sillä hajujen ja kielellisen fyysinen yhteys aivoissa on etäinen, mutta voimakkaimmillaan haju on siellä, missä on paljon ihmisiä, Heinätorilla ja metrossa"

Johanna Hulkko - kuva kotisivulta
Kirjavinkeissä
Uusi:
Lea Ypi: Vapaa - Kuinka kasvoin aikuiseksi maailman luhistuessa

lauantai 20. toukokuuta 2023

Piiloristikko täyttyy

melkein yhtä nopeasti kuin joillakin hesarihurjilla perjantainen Aulis Lehto


Ja oma kehu tuoksahtaa!
Nämä näet häthätää heti kun Hesari on luukusta kolahtanut, liimaavat ristikkokeskusteluun: 
- Olipa iisi Aulis tänään! Nyt jo täytetty tuskitta. Vartissa. Helppo kuin mikä.

Me muut tuherramme saman häkkyrän kimpussa monena päivänä - ja aina yhtä kahta vaille jää, jos ei lunttaa Ratkojista.

- Sama täällä! nyt voisin iloiten kiljaista tämän uusimman Piilosanan kanssa, joka diginä tai painettuna on täytettävissä SK-kakskymppisessä.

Todisteeksi liitän tositteen vähän epäselvänä, ettei kopiointiplagiointi muilta teiltä onnistuisi, tähän ja jätän ykkösen pystyyn ratkaistavaksenne:

1. Ruoste, rivi nokassa, sieni siinä sivussa (13)*
*vihje:
ruostesieni

Käpälöi kuvaa = suurenee!

Pitäisikö olla ylpeä itsestään - ja miten? 
Nokka pystyssäkö ylpeänäolo tarkoittanee. 👃😇
Kirjavinkeissä

keskiviikko 17. toukokuuta 2023

Lapset saastututtavat

Vähän tekopyhänä ellei peräti hurskaana tässä pyöriskelen luettuani kummallisesta näkövinkkelistä, etten sanoisi kieroutuneesta, tämän:

Heidi Viherjuuri / Henna Ryynänen - Mäkelä 2023
Lastenkuvakirjahan tuo on.

Mutta kun lukuhetkellä ei lasta näkynyt mailla ei halmeilla, luin sen itseni iloksi tahi suruksi piittaamatta genrestä eli lajityypistä.

Rakkauden sanoman lisäksi hain älypuolen sanomaa tytön mummolanmatkasta, ja löysinpä tuon kirjan toiseksi viimeiseltä aukeamalta, mummon huristellessa autollaan paljaaksi hakatun metsän halki. 
Tytön miettiessä: missähän linnut nyt laulellevat.

Jos kysyjä olisi aikuinen, nostaisin sormeni ja sanoisin: 
"Katso itseäsi! Olet Guilty. Tähän pisteeseen päästyäsi olet tuhlannut luontoa ruhtinaallisesti. Kakistelepa tännetulovälineesi ulos!"

- Linja-auto. Hissi. Juna. Lentokone. Liukuhihna. Hissi. Metro. Pikajuna. Mummon auto.

 "Niinpä!" tuhahdan kuin Linkola parhaimmillaan. "Siinä on jalanjälkeä nokko!"

Ykskantaan ajateltuna: Pelottavia nämä nykyiset lastenkirjat, siinä missä entiset Punahilkat susineen ja Hannut & Kertut sokeine noitineen.

Pahapa tässä tosissaan on hurskastella, koska tuli tänäkin päivän käytettyä noista kulkuneuvoista viimeistä, mummon autonrotteloa, kaupunkireissulla 
päästäksemme tänne:
Lisää
sapuskaa/sapiskaa
Kirjavinkeissä

maanantai 15. toukokuuta 2023

Muistojen Bulevardi -live


Tästä se lähti

Tähän se päättyi

Siinä välissä kuulimme ylen taitavaa flyygelointia ja mukiinmenevää laulantaa. Viihdyttävää. Kevyttä jutustelua kappaleiden välissä niin kuin radiossa kuunaan - äitienpäivänä iloitaan ei surra. 
Kansan R-A-K-A-S -ralleista edettiin Koivuniemen Aikuiseen naiseen, äitiin siis.

Jouni Somero pistäytyi kahdeksi tunniksi tyttärensä Anna-Claudian kanssa Kuopiosta tänne Kitteelle. Siinä flyygeli sai kyytiä kerrakseen.
Harmi ja häpeäkin kuulijoiden harvalukuisuus (ks. katsomokuva), vaikka eipä tuo tahtia, sormien lentoa haitannut. Muistojen Bulevardi -live oli samaa taattua nostalgiaa mitä Yle Ykkösellä arkiaamuin. 

Kylläisinä poistuimme salista. Vähintään yhtä kylläisinä kuin aiemmin Sutkin sapuskoilta.


Kirjavinkeissä

sunnuntai 14. toukokuuta 2023

Äitinpäivä

Pannanpa taas kynä kulkemaan ja otetaan yhteys sinne matkanpäähän, sinne mistä etemmä ei enää ole tarvetta päästä ... 
... pikkuhiljaa alkaa hahmo ollakin tuossa yltöhollilla, puheen päässä.

Aika näkyy kulukevan, mitä siitä on jo neljä! ajastaikka pyörähtänyt kun viimeksi rupateltiin. Täällä sotivat ja rähisevät yhtenään, lienet seurannutkin. Tuo naapurihan se kukkoilee kuten sillon kun olit täällä. Vaan mitä sitä Sinulle?

Ai ettei sen kummempia kun lepoa ja rauhaa yllin kyllin, just sitä mitä puuttui täällä vaellellessa. Muutenkin ruhtinaalliset olot, ja maailman melskeet ulottumattomissa kajahtelevat, jotta voi helposti sivuuttaa jylyn ja nauttia rauhasta sitäkin enemmän. Parempi on turva kuin Natossa!

- Entä tämä yöllinen euroviisu, se Käärijä, kuuluko siellä kuvioihin?

Tässä kohtaa pitää hiljaisuutta kotvan, vähän kuin eilisiltainen Mertaranta, joka katosi ja muuttui yhenäkin Saukkosen ääneksi, kunnes palasi muutaman minuutin jälkeen selvittämään kiekonkulkua Saksaa vastaan.
- Ette mahtanu kahella pahemmin viisuja ettekä lätkää?

Tätä ärsytystä yhteys kaipasi, alkoi kuulua jo melko kunnolla ja katkeilematta:
'Vai ei muka kahottu! Kaikilla semmonen jännitys vaikka meillähän periaatteessa tulokset on tuolla purkissa aina valmiina, jos kantta vähän raotettaisiin. Vähän niin kuin teillä Ruudussa jo heti -katsottavissa. Vaan mitä jännitystä siinä olisi sillon missään.'

- Ihanko totta, jotta teillä oma raati siellä oli! - Oliko asu vapaa vaiko vihreä väriltään?
'Täällä mitä asuja tarvita...!

Niin niin, enpä tuota taho muistaa, jottei siellä asuja hengelle tarvita. 
Ja selvisi kyllä että ZaZaZaa oli sielläkin Vau!  Mutta ei tuo kovin taivaalliselta kuulostanut. 
- Lienettäkö sittenkään ihan perillä, matkanpäässä maalissa...
'ZZZzzzZZZzzz...'
- No eläppä eläppä! Leikkiähän minä vaan. 

- Täällä muuten sama myllinki ja samat nimet näkyvät jylläävän kuin viime yhteydessä neljä vuotta sitten. Nyt Orpo muodostaa hallitusta ja no Rinne on ulkona, mutta isähän hältä on teille sinne suuntaan jo tulossa. Nykyinen pääministeri on lopettelemassa, pyyhkiytymässä uuden tieltä. 
'Piäsöö Sanna-uupunuraukka kunnolla pilettämään ja rentoutumaan, sitä myö tiälläi yläilimoissa toivomma.'

- Jotenkii tuntuu että oot siellä piristyny ja vironnu näistä maallisista ajoista. Kipakoitunu jopa, mikä on hyvä vaan. Josko saatas tätä kontaktia tihennettyä tästä eteenpäin.

'Kynästäshän se kiinni on, sen kun pyörittelet pännääsi tiuhemmin. Täällä on sen verran luppoaikaa jotta vastataan kyllä. Ja mielellään, niin suku saa tietää jotta hyvin pyyhkii.'

Pannaanpa pännä pyörimään entistä useammin, ja kiitokset Sinulle, hyvä äiti olit kaikin puolin sen ajan mitä sitä nyt tässä maallisen taivalluksen alkupuolella ihmistaimi äitiä tarvii. 



Kirjavinkeissä

lauantai 13. toukokuuta 2023

Kevät kuin runoa

Eilen pi-itkä kyynpötky poikittain kuivatusalueen kanavatiellä. Emme pyöräilleet päältä. Jäi henkiin uuden säännön myötä: ei ollut lähelläkään pihapiiriä.

Tänään hirven jätösten, Kiminkinen sanoisi paskojen, haravointi Villa Sukassa. Kävelykiveyksen suoristus.


Katiskassa kolmisenkymmentä ahventa ja hauki. Veneen tappi irti kesken soudun. Kiire rantautumaan. No ei kummoinen matka maihin, katiskakin puolensadan metrin päässä rannasta. Vesi tosi alhaalla, tosi.

Pitkävartisen katajan oli kaatanut hirvi talvella; hirvien puremajälkiä monissa pihlajanrungoissa ihmeen korkealla. 
Saha puri puihin ja kaatoi, katkoi rumimmat. Kirves pilkkoi, käsi pinosi; vaikkeivät nuo helposti kuivu poltettaviksi.

Kellarin ikkuna auki kesäksi. 
'Jorriinin juuret' kellarista verannalle lämpöön ja vesikylpyyn - itse saunan.

KÄKI kukkui ja kuusikko soi. VAIN yhden kerran. 
Siinäkö elämän vuodet - vesi vähissä?


Kirjavinkeissä

perjantai 12. toukokuuta 2023

Vars. liturgian kävi pitämässä Kiminkinen

 eikä ihan kirkkoslaaviksi 👂🙋


Tapani Kiminkinen

Pekka Puskahan täällä aikoinaan näitä nurkkia muina töinään nuohosi ja puhdisteli rasvasta ja tupakista sun muista nautintoaineista.

Nyt käväisi Kiminkinen vaimoineen - ja kyllä me naurettiin! Kun se osaa esittää vakavat asiat sydämeen käyvästi - ikää pidentävästi siis.

- Rasva pois, tupakka pois ja liikkumaan! Jotta saahaan se paha rasva, ne suonen kovettumat pehmenemään eikä ainakaan lisääntymään. Kolesteroliarvot kuntoon. Kasviksia, kasviksia.

Ei se noin virallisesti sitä sanonut, vaan innostavasti. Ja naurattavin esimerkein. Ja kansan kielellä:
- Persettä penkkiin ja sanokua sille ukollenne että pesee munansa terskan alta tarkkaan, jottei hajuun tukehu eikä tulehusarvot...Jos ei pysty liikkumaan niin kontatkuo vaikka sänkyä ympäri. Eihän enää ole edes vuodepotilaitakaan vuodeosastoilla, nehän viejään sänkyineen vaikka pilikille...

Sano se edellisenä iltana pitäneensä samantyyppisen valistustilaisuuden Joensuun kirkossa. Eppäilenpä jotta on se sinne kielesä siivonnu, hittolainen!
Varsinkin jos on ladellut epistolansa alttarilta. Ainakin se sanoi, että Ulla-vaimon pitämän asahi-jumpan käärijämäinen taustamusa oli muutettu Simojoki-taustaiseksi.

Oli meillä rattoisa kaksituntinen, joka päättyi kahviehtoolliseen: öylättinä oli karjalanpiirakka.
Näitä saarnaajia, näitä Tapanin-tapaisia, tarvitaan kiertämään kansanterveydeksi.

Kirjavinkeissä

keskiviikko 10. toukokuuta 2023

Valinta


Nyt nuo kirjat on selätetty; melko kauan siinä menikin - tarkoituksella. 
Olivat sen verran merkityksellisiä teoksia, että kannatti tarkoin paneutua sisältöön ja sanoihin.


Nyt kun Albaniassa ja Unkarissa on vierailtu ja ennen kaikkea oltu ja eletty. Ja nähty, ettei alkoholilla juuri merkitystä ole, sitä nautitaan sen kummemmin humaltumatta.
On aika vaihtaa maita ja mantuja.
 
Työnnynpä tuohon yltöhollilla sijaitsevaan 'rakkaaseen' Pietariin näin etänä - sen pikkujeppanan ulospuhaltamista odotellessa. 

Johann Hulkko /Tammi 2009
Leena Valmu /Docendo 2023
Jos ei Szalain Unkarissa eikä Ypin Albaniassa viinalla aikaa tärvätty, toisin lienee Hulkon Pietarissa, jonneminne aviovaimo on pakenemassa Ahmatovan Annan suomennoksista vertailevaa väitöskirjaa väsäämään. Sen aika näyttää, onko oletus oikea, alkulehtiä vasta kääntelen. 


Ollaan hädin tuskin päästy Pietariin, väikkärin tekijän entiseen opiskelukaupunkiin, johon Antti-aviomies ei suurin surminkaan astuisi toista kertaa:

"Vaikka kuljetin häntä kolme päivää tsaarien entisissä kodeissa ja kesäpaikoissa, Antti ei janonnut olutbaareja, neuvostorakennuksia eikä Kesäpuiston varjoa. Vaikka silmät söivät kolme päivää kultaa, meripihkaa ja jaspista, Antti vain paasasi siitä. kuinka ydinvoima oli petetty lupaus. Iltaisin olin uupunut. Hän ei ollut nähnyt Pietarissani mitään."

Entä tämä toinen, Ulos baarikaapista, tosi tapaus naisesta huipulla, joka pitkin Eurooppaa lentelee ja työskentelee viinan voitelemana, kunnes on aika herätä ja yrittää raitistua. Tässä tapauksessa Leena Valmu, filosofian tohtori, biotieteen dosentti, päiväkirjoittaa henkilökohtaisen raitistumisprosessinsa. 
Mielenkiinnolla tästä tosiasioiden kimppuun - peukalot pystyssä. 

Kirjavinkeissä
tänään
Marja-Leena Tiainen: Karjala comeback
josta myös täällä

sunnuntai 7. toukokuuta 2023

Helmi olisikin Savu

Etunimi uusiksi -sarja päätöksissä


Ensimmäisiä kosketuksia kunnon kirjallisuuteen, syvempään kaunokirjallisuuteen, tapahtui muinoin tämän Steinbeckin kirjasen kautta:
         ↔ ⟺
Helmen löytäminen köyhälle helmensukeltajalle oli kaikkea muuta kuin onni.
Kaipa se antoi mallia nuorelle lukijalle: Parempi kun pysyt köyhänä (ja kippeenä),
mitä tässä on sitten uskollisesti noudateltu.

Tänään ei kuulunutkaan radiosta helakka ääni:

"Hyvää huomenta rakkaat kuuntelijat! 
Tänä sunnuntaipäivänä toukokuun seitsemäntenä nimipäiväänsä viettää
 Savu

Sydämelliset onnittelut kaikille Savuille! 💓"

Ei kuulunut ei, koska hallitusneuvottelijoiden kesken oli leimahtanut lauantaiehtoona riita, kun kristillisiltä tuli nyt se odotettu kampoihin pano, oikea Iso Jöö: kaste on sakramentti, ei kumottavissa. 

(Ja Tynkkynen iloitsi tykönänsä: muutkin sooloilemassa.)

Niinpä jokainen Helmi saa pitää kauniin nimensä, ja Orpo heittää tämän etunimisukupuolineutraalivihkonsa* roviolle sitä kenellekään näyttämättä.

Jäämme jännittämään, odottamaan seuraavaa otallusta.

*Onneksi tänne potun pohjalle 
jää se vuotanut kappale tuosta vihkosesta vuoden mittaan vilautettavaksi - vaihtoehtoista nimeä uteleville nimipäiväänsä viettäville päivänsankareille.

Kirjavinkeissä

lauantai 6. toukokuuta 2023

Suomen Kuvalehti

 yhtynyt nimileikkiin mukaan?


(... kesken kuningas Charlesin kruunajaisten tässä ...)
Pekka Ervasti / SK 10-2023


Ei nyt sentään - jokin roti valtakunnallisella medialla! Hallitukselle nimeä vääntävät. 

Taitaa Ervastikin olla ihan pihalla tästä hallituksen salaisesta etunimiasiakirjasta, vaikka pääkallonpaikalla käyskentelee.
Toista se on tieto täällä susirajalla, maakunta- ja pitäjätasolla, kas: Tietovuoto, tietovuoto!

Etunimet on vaihdettava ja sillä selvä! Ei auta. 
Jotta tasa-arvo toteutuisi: Sukupuolineutraalit nimet on otettava käyttöön viipymättä, mikä tarkoittaa, että tänään eivät Ylermit juhli, vaan kaikille Ylermeille - eipä noita paljon näy olevan** - annetaan uusi nimi, joka on, sikäli mikäli miellyttää, muidenkin kansalaisten mahdollista ottaa nimekseen. Edessähän etunimen vaihto joka tapauksessa on.

Aamullinen radiokuulutus päivänsankarin uuden nimen kertoikin:

"Tänään nimipäiviään viettää 
Uhri 
joka siis korvaa patriarkaalisen Ylermi-nimen.
Paljon onnea kaikille Uhreille!"
Uhri.
Miltäs propri kuulostaisi oman sukunimenne edessä?


** Digi- ja väestötietoviraston tieto
  • Ylermi on ensimmäisenä etunimenä 27 miehellä.
  • Muuna kuin ensimmäisenä etunimenä Ylermi on 532 miehellä.
Kirjavinkeissä