Kevät kuin runoa

Eilen pi-itkä kyynpötky poikittain kuivatusalueen kanavatiellä. Emme pyöräilleet päältä. Jäi henkiin uuden säännön myötä: ei ollut lähelläkään pihapiiriä.

Tänään hirven jätösten, Kiminkinen sanoisi paskojen, haravointi Villa Sukassa. Kävelykiveyksen suoristus.

Katiskassa kolmisenkymmentä ahventa ja hauki. Veneen tappi irti kesken soudun. Kiire rantautumaan. No ei kummoinen matka maihin, katiskakin puolensadan metrin päässä rannasta. Vesi tosi alhaalla, tosi.

Pitkävartisen katajan oli kaatanut hirvi talvella; hirvien puremajälkiä monissa pihlajanrungoissa ihmeen korkealla. 

Saha puri puihin ja kaatoi, katkoi rumimmat. Kirves pilkkoi, käsi pinosi; vaikkeivät nuo helposti kuivu poltettaviksi.

Kellarin ikkuna auki kesäksi. 

'Jorriinin juuret' kellarista verannalle lämpöön ja vesikylpyyn - itse saunan.

KÄKI kukkui ja kuusikko soi. VAIN yhden kerran. 

Siinäkö elämän vuodet - vesi vähissä?

omat  KIRJA-ARVOSTELUT 

Kirjavinkeissä

Ihmisen osa

Sieltähän se tuli, jo kuukausi taapäin - Onnen poika. Mutta sepä onkin niitä vanahan ajan kirjoja joita ei hotkimalla lueta - maiskutellen, maiskutellen kuin makoisinta jälkiruokaa. Ja tämä Joelin kirja onkin Lehtosen teoksista suloisimpia elikkä herttaisimpia. Ei sitä silti kukaan nykyaikana jouda lukemaan kun pitää hökeltää joka paikassa, varsinkin näin joulun alla.

1. Kellarin akkuna pitää sulkea jottei lumi sisälle tunge, taikka, totta puhuen, vesisateeksi muuttuva sää kastele laariperunoita roiskeillaan.
2. Ja pihamaa on hiekoitettava jottei pukki raajojaan rikkoisi.
3. Niin ja sähkövaloja on ripusteltava puiden oksille jos kaikkien ulkoulokkeiden haaroihin.

Hiihtääkin pitäisi tässä kiireen hötäkässä, muuten jäävät tulevat mualimanmatkat haaveiksi. Sitten Helenakin saa taas ilkikurillaan töräytellä totuuksia joutavanpäiväisistä haaveiluista, että muka 'haaveilet vain" kun satun Parempaani nuoreksi ja notkeaksi kehumaan.
Jotta tämmöinen on meno ja meininki: maallinen maallakin.

Vaan ihan oikeastikin: eipä kellarin ikkunaa iänkuun päivänä ole näin myöhään kuin joulukuun 20. päivä talvea vasten kiinni laitettu. Saati että rossipohjan tuuletusluukut kivijalassa yhä auki ammottaisivat! Lempillehän hyvinkin passaa: yhä saa lunkuista sukeltaa yönselkään hiiriä jahtaamaan ja öitään talonsillan alla viettämään. Onnellisna sitten aamutunteina kaapii ulko-ovea, sisälle tuppautuu, toppastuoleille, untuvapeitteille mahaansa vajuttelemaan.

Onnen poika on leikattu Lempi, kun ei tarvitse joutavanjälillä, tyttöretkillä, säntäillä.

Onnen poika on Lehtosen Antti-poikakin, tuo kasvatiksi kartanolle otettu, kouluja käymään ja eteen päin elämän teille:

"Oli niin suloista, oli sunnuntai. Aho äänetön ... tuolla kiilteli lepikon läpi matala järven lahti. Toisaalta näkyi se leikkivä järvi, ja toisaalla mäntymetsää joka sihisi helteestä ja tuoksui pihkalta. Karu maisema, ikään kuin eloton ... Mutta ympärillä sunnuntain suloinen, epämääräinen rauha. Ei kenelläkään mitään tekemistä, hevosetkin haassa jossakin loikoivat, kelloja ei kuulunut ... Kaikki rauhaa ..."

Tosin pelkonsa ne ovat pikkuisellakin: keittiöön ilmestyvä tumma nainen, musta varjo, äidiksi itseään väittävä, möröt vintillä ja kelkkamäessä isommat pojat, hampparit ja hampuusit, kiusaajat ja pahantekijät:

" - sysäsivät hänet väkivaltaisesti syrjään, tuuppivat niskasta ja nakkasivat käsipuolesta, ja nyt ne solvaavat, kiusoittelevat, ärsyttävät. Silloin Antti yht'äkkiä suuttuu; hän on varovainen, mutta kuitenkin hyvin pitkävihainen ja itsepäinen, - sellainen hän on sisältä tuo pieni ja heikko. Hän alkaa iskeä takaisin nyrkeillään, silmittömästi, sokeasti, - mutta minkäs huono voi vahvemmilleen!"

Silti onnellista aikaa, kaikin, saa elää Antti.

Lukijana takaraivossa tietenkin pyörähtelee, että Joelin omaa elämäähän tämä kuvastin: äidin sen Heikaraisen, taikka Mataleenan, hylkäämä huutolaispoika on päässyt sen papin leski-Walleniuksen hoitoon ja huolenpitoon.
Onnen poika siis hän jos kuka.

Melkein yhtä onnellinen kuin tämä hyväkäs:

Lempipuuhissa

+2½ C hiihdot 40 km/€ 

Abstraktion jokapäiväinen nälkä

Suurin osa kanssakulkijoista haluaa liikkuvia kuvia mieluummin kuin kirjoihin jähmettyneitä, so, tv:tä enemmän kuin kirjoitettua sanaa seurakseen. Mielikuvituksen köyhyydestäkö kysymys? Konkretian kaipuuta. Näppituntumassa on turvallista.

Muutamista meistä konkretiaa on yllin kyllin ympärillä, pulahdus muutaman kerran päivässä abstraktion jäihin virkistää kuin avantouinti talven keskellä.
Siis kirjoihin käy!

Tänään on vuorossa Päivän välähdyksiä, toim. Leena Huhtaniemi ym, Nimi ja syntymäpäiväkirja vuodelta 2005, Kustannus Oy Uusi Tie.

Tänään on Jarin päivä.
Kirja kertoo, ja lukija vierellä lukee ääneen, nimen lähteneen elämään omaa elämäänsä Hjalmarista, joka merkitsee kypäräpäistä sotilasta. Pohdimme:

- Hjalmar Munsterhjelm onkin siis Jari Munsterhjelm, mikä tosin vähemmän uskottavalta taiteilijalta vaikuttaisi. Siinä kyllä nimi miehen pahentaisi ja maalausten arvoa alentaisi. Ehken.

Mutta siihen abstraktioon, sitähän tässä jäljitämme jotta sillä tämän päivän nälkämme saisimme ruokittua.
Löytyy löytyy kun lukua edetään, pian kuuluu, kas tässä:

', mikä merkitsee Kristuksen sovitustyön armon omistamista.'

Se on siinä! Ei kosketeltavissa. Eikä hetikään ymmärrettävissä.
Haukon henkeä kun kuulen vieriääneen lausumana nuo sanat: sovitustyön armon omistamista.

Että sen täytyykin näin monimutkaiselta kuulostaa, sen Jeesuksen ristillä roikkumisen, sen idiksen taivaaseen pääsystämme. Kops vaan ja portit auki!

Jatkamme - vapautunein mielin lukemista ja kuuntelemista:
On pukeuduttava vanhurskauden haarniskaan ja pelastuksen kypärään jotta viholliselle, sille saatanalle, hengellisessä sodassa pärjäisimme.

Nyt tuo kaikki, juutunnan jälkeen, on helppoa kauraa pureksia ja niellä, so. ymmärtää.
Uskokaa tai olkaa uskomatta!

PS 2
Eihän siitä eilisestä kellarin ikkunan sulkemisesta mitään tullut, auki yhä on: olisi pitänyt ulkopuolelta käydä tönäisemässä hyttysverkko pokineen irti ja vasta sitten ryhtyä sulkuhommiin; monimutkaisena jätin homman hamaan tulevaan. Ja kokeillaanpa enkkoja jos joulukuulle pääsisi akkunat auki Eurooppaan; kuumavesiboileri voi olla eri mieltä.