Tietoja minusta

Oma valokuva
SARVin jäsen, ex-ope, ex-lautamies + ex siinä sun tässä

lauantai 30. heinäkuuta 2016

Sanako vai kuvako?

Hamletin probleemi se jaksaa päässä jyllätä muodossa
tai toisessa. Tuon tuostaan tunkeutumassa hummeettiin.
Vaikka olenhan sen osilta osaltani ratkaissut. Mutta silti.

Piti taas kyliä kierrellä todistelemassa - itelleen. Nyt ystävien kautta. Pisti empimään oma vakaumus.

Ensin kirjastoon ja valokuvanäyttelyyn.
Veju oli lyönyt seinälle komeita kuvia luonnosta. Ja olin jo sanomassa jotta hakkaavat sanan kirkkaasti. Ei valehtelun hiventäkään jää jäljelle kun kuvia katselee ja kumartelee, toisin kuin sanan.

Mustavalkokuva sen olla pitää, valokuvan, jos kerta. Jättää liikkumatilaa ja askaroimista tuolle yllä mainitulle hummeetille. Kuten tämä jääsilhuetti:

Veijo Lievosen Otoksia Rääkkylän luonnosta-näyttely
 kirjastossa 9.8.2016 saakka
Jäätävää!
Mustavalkokuvana sen näin, vaikka oma kamera toistaa sen väärin värinä kaikkine kirkkaine salamajuovineen.
 
Siitäpä sitten jalkapatikassa kirkonkylän alle.
 
 
Noiden sykäyttävien luontokappaleiden kautta Paksuniemeen.
 
Ja Mestari-Matin tauluille:
Matti Hirvosen taidenäyttely
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
On serkulla kättä!
Valamo tuolla perillä siintää; kauinta haki katse, kauimmin zoomaili.
 
 
 

22 kommenttia:

  1. Katohhan. Jokohan Riäkkylään ajattaa. Jos kävis samalla kahtomassa, miten pojan kymmenen koiraa jakselevat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. EJ

      kohan ei kiirettä lykkäis; ainakin ristiriijjan lykkevvää: Matin näyttely päättyy huomenna, vaan sillon ei oo kirjasto auki, ja kun maanantaina kirjasto on taas auki niin Matin näyttely on kiinni eli kulissit vuan jälellä.

      Vaan jos ajattaa niin ja opasta tarviit niin mie tiijjän yhen hyvän, joka assuu lipatun kuusaijjan takana. :)

      Poista
    2. Sittenpä pittää antoo kulttuurinälän vielä yltyä. Huomisuamuna pittää kuulemma olla jo Joinsuun takana. Asutaan ensi viikko vaihteeksi kotona ja likotetaan toisen pojan kissoo, sitä Sissiä, joka Lempiä kaipailee. Jos matkalla näkis noita lehmiä.

      Poista
  2. Enpä tohi ottoo kantoo siihen, onko sana, kuva vaiko sävel se, joka syvimpään menee. Kun niillä kaikilla on ominaisuutensa. Niin ja liikkeellä, jos palettia aattelloo. Muusisia taiteitahan nämä kaikki.

    Minä en vyysisistä taiteista perusta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. äej

      musiikki - siinäpä se!
      Mielikuvaa ja sanaa samassa nipussa.

      Elokuvantekijä Pölönen sanoo elokuvista:
      "Elokuva on tunnetta. Ja se on juuri niin."

      Sopinee musiikkiinkin.

      Fyysisen taiteen juhlat alkavat ensi perjantaina 5.8.-21.8.
      Kolomatta viikko Riosta olympialaisia nonstoppina yötä päivää, 24h, kakkoskanavalla!
      Koita kestää!

      Poista
    2. Eipähän tuo minua haittaa. Meidän televiisiossa on semmoinen kapula, että sen saa pois päältä halutessaan. Lähinnä toosa aukeaa uutisille tai Nordic noir- sarjoille, lähinnä tanskalaisille.

      Ja niille, jotka urheilua rakastavat, toivottelen nautinnollisia hetkiä! Minä poika tapiseeraan ja laitan parkettia.

      Poista
    3. äej

      jokkainen tapiseeraa tyylillään. ;)

      Malta olla syömäti liisteriä!

      Poista
  3. Hyvä sanoinkuvaamaton luontoväki

    Siinä yhessä kuvassa lehmitroikka katselee Ämeriäkkylän kuulua nähtävyyttä A Kiven Hiidenkivi-patsasta, ynnä muistelee Viertolan härkien sankarilegendaa suomalaisen mottitaistelun noususta ja uhosta.
    Sekä vieressä jököttävää näköispatsasta Ystävällisen Suurvaltanaapurin Suuresta Johtajasta, legendaarisesta Puu-tinista.

    Päätän raporttini sukulaispojan ( 3 v ) mielenhallintasanoin : " Kiltit lehmät ammuu kaukana ..." !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voksi, sir

      Kaiken kaikkiaan tämänkertaisen potun sisältösanoma
      =
      piti välillä positivisoijja: löytyy täältä parempaakin ja taidokkaampaa /taitavampaa väkeä kuin pelekät tuhoavat ja joka paikassa riekkuvat ämeriäkkyläiset.

      Lehmikuvan ottanut taiteilija kiittää analyyssistäsi: kuvan täytyy olla hyvä koska se antaa mielikuvitukselle noinkin paljon laajuutta, tilaa ja ajankohtaisuuttakin ripauksen pylväspyhimyksineen kaikkine tulikivineen.

      Poista
  4. Kiinnittäisin huomioni lehmikuvan sommitteluun. Toisin kuin edellinen kriitikko puhuu troikasta, arvioisin nautojen lukumäärän olevan neljä. Samoin myös usein lehmä-eläimen urospuolisesta edustajasta käytetään nimitystä sonni tai härkä, riippuen siitä mihin tarkoitukseen ihminen on hänet operoinut tai jättänyt operoimatta. Valokuvassa ja varsinkin kooltaan kovin rajoittuneella tietokoneen näytöllä kaikki eläimet ovat pieniä. Näiden nautaeläinten sukupuolinen jaoittelu uroksiin ja naaraisiin on katsojalle vaikeaa mainitsemani koko-ongelman puolesta, jolla kyseisellä probleemalla tarkoitan paitsi valokuvaa sinänsä joko konkreettisena paperikappaleena myös sen sähköistä ilmiasua, myös nautojen ikään ja kehitysvaiheeseen liittyvää suuruutta, jolloin erityisesti feminiiniset lehmälle ominaiset tunnusmerkit eivät ole vielä päässeet kehittymään ruhon takaosaan, jolloin voimme puhua hiehoista tai sonnimullikoista.

    Jos kuitenkin otaksumme, että kuvan etualalla oleva järkäle todella on A. Stenvallin teoksessaan mainitsema Hiidenkivi, eläinten koko ei missään tapauksessa tue olettamusta hiehoudesta. Jos kuvittelemme kivelle seitsemän miestä kontteineen, koirineen ja pyssyineen, niin epäilemättä tuon mittaiset sorkkaeläimet kolmenkymmenenkolmen yksilön laumana olisivat aiheuttaneet heissä suunnatonta pelkoa ja vavistusta vielä enemmän kuin kirjailijan kertoman mukaan.

    VastaaPoista
  5. Hyvä second opinion ( = sekundamielipide -) kariav

    Nautaeläimillä on semmonen yhteinen ominaisuus, että kaikki muuttuvat härjiksi, kun paloiteltuina post mortem ravitsemusliikeen alemmalle kartalle sijoitetaan.

    Lajinimeltään "lehmä" on feministisen yltiöpropagandan johdosta saanut vallitsevan aseman kielessämme "sonni"-vaihtoehdon sijasta.
    Ravintonimike "härkä" on sikäli sukupuolineutraali, että nimikettä käytetään myös sonnien neutralointituotteiden lajinimenä.

    On pelkästään perspektiivikysymys, kuinka suurina tai pieninä nautamme hiidenkiven takana näyttäytyvät.

    Kolme nautaa katsoo uhkaavina hiidenkiveä, se neljäs ei katso, vaan arkana piileskelee muitten seljän takana. Ehkä kuuluukin kategoriaan ´kiltti lehmä kaukana´ ?

    Lehmien tissien kokoon en tohtinut perhelehdessä puuttua olleskaan, päinvastoin kuin kariav.
    Ehkä pieniutareisuus tässä yhdistää eläinystäviämme henkisesti Puu-tiniin. Kun ovat lautoja !

    VastaaPoista
  6. Kuten huomataan, valokuvat ovat vaikuttavia, varsinkin värikuvat lehmistä. Täältä löytyy niitä lisää

    http://erkkijormanainen.blogspot.fi/2016/05/laitumelle_9.html

    VastaaPoista
  7. Hyvä EJ ynnä muut lehmipoijjaat

    Ne itäkarjalaiset lehmät eivät toukokuisessa kuvassa paljon valokuvaajasta perusta. Ei ole valokuvauskoneihme vielä kehitysmaan lehmänhermosynapseihin signaalia jättänyt.
    Kuralätäköt ja lyijjyvä lykkäävä piennarheinikko kiinnostavat enemmän.
    Olo on niillä vähän niinko pohjoiskorealaisilla kimittäjillä, jotta sitä vaikka ruohoa nälkäänsä syöpi !

    Länsikarjalaislehmä se puolestaan ymmärtää figuratiivista taidetta. Valokuvaajaankin katsotaan tarkasti, jotta muotokuva mahdollisimman täydellisesti vastaisi esille pantua mannekiinilehmän markkinointilööppiä.

    VastaaPoista
  8. Hyvä Stannum-väki

    Koska lukemattomat hypoteettisesti kiinnostuneet potetiaaliset plokipottulukijat mielessään aprikoivat, jotta mitä se liite -tin siinä Suurvaltajohtajan ja Kansan Rakastaman Legendan näköispatsaan nimessä oikeen meinaa, niin kerron itsestäänselvyyden vielä tässä :

    Tina, englanniksi tin, latinaksi stannum, on epäjalo metalli, joka vähän näyttää hopialta, muttei oo.
    Haperoa on, ja vanhemmiten murenee ...

    Kuten me kaikki tiedämme, om mainitun substantiivin inessiivimuoto
    ´tinassa´ !

    Sivistynyt kansa toki tietää, että kysymyksessä on synonyymi termille ´humalassa´ !

    Termi kuvaa olotilaa, jossa etanoli-niminen kemikaali verenkierron kautta aivoihin jouduttuaan sulkee käytöstä pois mm. isojen aivojen frontaalilohkon arvostelukykyä ja sosiaalista käyttäytymistä säätelevät toiminnot.

    Juuri tästä syystä on näköispatsaan nimeen lisätty suffiksi -tin !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arvattavasti tästä syystä, vielä eläinkunnan edustajissa pysyäksemme, monessa suojelu- ja vartiotehtävässä käytetty koira, saksalaisrotuinen, on Rin-Tin-Tin, joka taas on saanut lainata nimensä onomatopoeettisen tulkinnan niinikään saksalaisperäisten tikkaa nopeampien ajoneuvojen kaksitahtisten (links, rechts) koneiden käyntiäänen kuvaamiseen.

      Poista
  9. Hyvät härjät!

    Lajin/sukupuolenmäärittelystä puheenollen lienee toimittava niin kuin pienperhosten kanssa:
    - Määritys on tehtävä mikroskoopilla sukuelimistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sieltäpä sieltä.

      http://erkkijormanainen.blogspot.fi/2016/08/kuin-koruja.html

      Poista
    2. Jos ei sieltä löyvy, niin koitetaan tiältä.

      http://erkkijormanainen.blogspot.fi/2016/01/suutelo.html

      Poista
  10. Hyvä mikroskooppiväki

    Sukupuolineutraalisuuvven vallitessa lienee mikroskooppikin tarpeeton työväline !
    Ruohtalaiset on ratkassu asian siten, että han ja hon on korvattu sanalla hen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voksi, sir
      ennenhän sukupuolen näki jo kaukaa - vaatetuksesta.
      Nykyisin - vaatteettomuudesta.

      Mutta kuten sanot: väliäkö hällä.

      Poista
  11. Arvoisa vaateriippuvaisen sukupuolen visuaalinen määrittäjä hikkaj

    Viisaat sanovat myös, jotta jos kuka ennenmuinoin uimapukuisen naisen pyllyn halusi nähä, oli raotettava uimapukua.

    Jos nykyjään haluaapi nähä uimapuvun, on raotettava pyllyä !

    Sitä minä vaan, että minkä tautta ne viisaat halusivatten sen pyllyn nähä.
    Kirjanoppineet on varmasti jo koulun biologian tunnilla saaneet perusteellisen selvityksen pyllyn anatomiasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voksi, sir
      hyvähän se on laukoa mitä sylyki suuhun tuopi kun ammatikseen suap nuita pyllyjä tutkiskella!

      Vaan mitä sanonee tämä Taatan mummon kutemisista kyselevä kavi: https://kariav-annat.blogspot.fi/2016/08/elokuu.html

      Poista