Kaikki luettavia

 - ei olankohautuksella ohitettavissa yksikään! 

Kirjakatalogit syksy 2023

1. readme

2. Kosmos

3. Kirjapaja

4. Like 

5. Atena

6. Bazar

 7. Teos

8. Aviador

Kirjakarsinta osa 3

Jos viimeksi vähän ilkikurilla, nyt tosissani: Kirjapajan syksyssä on taas mitä lukea. Luettavia jok'ainoa, joista vastenmielinen pakko karsia kolmen tieltä suurin osa pois. 

1. Ulla-Maija Paavilainen ja Katarina West: Päivät jotka sain

Elämän rajallisuus.  

Hädin tuskin neljäkymmentä, kun ystävän päivät ovat käytetyt.

 

2. Mari Leppänen: Kuulun tähän maisemaan

Elämä voi olla taivaallista myös maan päällä tallustellessamme.

 

3. Juhani Mattila: Onnea etsimässä 

Psykiatrin sana piispan sanojen päälle. Onko onni ongittavissa?

 

Kyllä passaa taas syksyyn sukeltaa - kunhan kesäisistä päivistä päästään! 

Ja miten paljon jää yli, väliin! (kun ei rahat riitä jukulauta)

omat  KIRJA-ARVOSTELUT 

Kirjavinkeissä

tänään

Heidi Viherjuuri: Ollaanko nyt perillä       

Päitä alas

Ajattelin lukea lopunelämäni pelkästään onnellisia ja rauhallisia ja tasapainoisia teoksia.
Vaan keskellä putoavia päitä tässä ollaan ja melskataan!

- Kaksi Punktia miulla olisi jos saisin ne esittää, mallasi Väyrynen Stubbia Stillerin Pressiklubissa vaatimattomasti. Varmaan samoja kuusikymmenluvun saksanlukijoita niin kuin meidän ikäluokkamme monin paikoin pakotettu oli.

Neljä Punktia on minulla esittää. Todistuksena otsikon oikeellisuuteen ja kirjavalintojen päinvastaisuuteen. Näillä kohti mennään:

1. Punkt. Gargantua: Rabelais panee jätin ahmimaan salaattia ja siinä ohessa tämä isoinen huomaamattaan haukkaa lehtien mukana kuusi pyhiinvaeltajaa. Nämä vaivoin pelastautuvat hammasrivistön suojaan Gargantuan huuhdellessa salaatit alas kunnon burgundinviinitujauksella.
2. Punkt. Luxus: Kaunisto tapattaa kuningas Louis XVI:n kansalliskaartilla läjäpäin vallankumouksellisia, mutta pelastaa aatelisnaisen, joka ilotyttöjen seurassa on mennyt kuuntelemaan Marat'n puhetta Champ-de Marsin areenalle. Marie palaa hengissä Isidoren, kreivitär pyövelin apulaisen, kämpille, jonka suojassa hän on jo pitemmän aikaa majaillut, lähtee sitten omille teilleen.
3. Punkt. Lintukoto: Lehtonen tappoi ne muurahaiset kyllä, mutta jotenkin alkaa lukijana tuntua että lopun alkua tämä niin suloinen ihana saarielämäkin on. Aivan pitää Tarkan esipuheesta tarkastaa: no ei sen kuoleman pitäisi kyllä vielä heijastua kirjan tekstistä, sillä Lintukoto on kirjoitettu jo kesällä 1928, ja kirjailijan oman käden kuolema tulee vasta 1934, viikkoa ennen 53-vuotispäivää. Mutta ilkeä kalvava selkärankareuma lienee lyönyt miestä matalaksi, kirjaimellisesti 'kontilleen kuin elämän' niin kuin Tarkka kuvailee. Ja kirjan kirjoitettuaan Joel hylkäsi saaren neljäksi vuodeksi.
4. Punkt. Marko Paavilainen: Murhatut veljet. Vielä tämäkin samaan syssyyn! Mistäs tämä tähän hätään tuli? Posti kantoi, joskus tilattu on. Uutuus: Valter, William ja Ivar Thomén elämä ja kuolema. Teos 2016. Kansalaissodan alkupäivinä 1918 punaiset murhasivat Vihdissä tienposkeen 17 valkoista, heidän joukossaan nämä lukeneet arkkitehti- ja metsänhoitajaveljekset.

Vietä tässä sitten leppoisaa luppopäivää!
Veikkaan että ajaa suksille jossain vaiheessa.

hiihdot 10+7km/112 km//€