Tietoja minusta

Oma kuva
SUOMEN ARVOSTELIJAIN LIITON eli SARVin JÄSEN ilman sarvia ja hampaita; exänä: ope (luokan-, erityis-), lautamies + vähän sitä sun tätä - ja mikä huvittavinta: humanististen tieteiden kandidaatti HUK

tiistai 25. tammikuuta 2022

Humoriskejä humoreskit

 Neuvostoliitossa aikoinaan

1978 N-L:n viranomaiset painostivat Sergei Dovlatovin (1942-1990) pakkaamaan matkalaukun ja muuttamaan pois tieltä.

1981 pelkän uteliaisuuden painostamana, puheet Isosta Omenasta, oli minun (1950 -) vuoroni lentää perässä. 

Siinä välissä, 1980, siellä tapettiin John Lennon (1940-1980) kadulle ovensa edustalle. Sen oven edestä juoksin, Sergei varmaan kävi kävellen katsomassa tuota paikkaa.

Olimme siis New Yorkissa, tietenkin toisistamme tietämättä.

Tarvitaan yksityiskohtia ja yhtymiä, tuonkaltaisia omia kokemuksia, jotta kirja asettuu aikajanalle ja helpommin taipuu luettavaksi, sulateltavaksi ja kerrottavaksi edelleen, esim. teille lukijoille tänne blogipottuun.

Kompromissi kertoi leningradilaisen lehtimies Dovlatovin toikkaroinnista Neuvosto-Virossa kädet sidottuina ideologin köysiin lehdenteossa; eihän siitä juuri mitään tullut kun piti kaikki nähdä punaisin silmin sanan kahdessa merkityksessä - ah, se vodka, se vodka!
Niinpä tuli aika pakata vanerinen matkalaukku ja lentää pakkovapauteen.

Sergei Dovlatov: Matkalaukku
Idiootti 2012/2022
Matkalaukussa avataan tuo pyykkinarulla sidottu matkalaukku vuosikymmen myöhemmin ja hartain ottein inventoidaan, mitä komeroon unohtuneesta matkalaukusta löytyy.
"Kannen sisäpuolelle oli liimattu valokuvia Rocky Marcianosta, Armstrongista, Joseph Brodskysta ja Gina Lollobrigidasta läpinäkyvissä vaatteissa. Tullimies yritti kynsiä Lollobrigidaa irti, mutta sai aikaiseksi vain naarmuja. Brodskyyn ei hän koskenut. Kysyi vain, kuka tuo on. Vastasin, että kaukainen sukulainen."
Jokaisesta matkalaukusta nostetusta tavarasta syntyy juttu, pohjimmiltaan humoristinen, väkihumoristinen - mitäs muuta voi kommunismin aikaisesta tavarasta loppujen lopuksi lausua!
Mutta, kas kas:

"Matkalaukun pohjalla lojui Pravdan sivu vuoden kahdeksankymmentä toukokuulta. Valtava otsikko ilmoitti: Eläköön suuri tiedemies! Keskellä sivua oli Karl Marxin muotokuva."

Valhetta siis tuo vuosi 1978 ja SD:n meno New Yorkiin!
Mutta muistakaamme: tämä kirja on (mosse)autofiktio, kai, joten osin pötyä, jota D oli oppinut päästelemään entisessä isänmaassaan selviytyäkseen.

Kahdeksan on tavaroiden matkalaukusta esiin nostettavien tavaroiden lukum. Siis kahdeksan nautittavaa humoreskia edessä, jotka nyt voi riskittä kertoa ideologiasta piittaamatta.
 
SUOMALAISET KREPPISUKAT nostetaan ensin. Alunperin niitä on ollut 720 paria siellä Leningradissa - bisnes bisnes! Mustan pörssin kauppaa, epäonnista trokaamista. 
Sitten PUOLUE-ELIITIN PUOLIKENGÄT - no, ehkä on parasta että itse lukisitte niistä, siitä miten pomon kengät katoavat kesken puheen pöydän alta eikä pomoparka pääse juhlimaan.

Pukimia ovat kaikki matkalaukun tavarat, kukapa kaulimia tai sen sellaisia kuljettelemaan. SÄÄDYLLINEN KAKSIRIVINEN PUKU tulee seuraavana.
Suosittelen: ovat nämä sen verran kulahtaneita tavaroita luettaviksi, jotta hupia kyynelten läpi tirskahtelee. 

Omasta Nykin matkasta ovat jäljellä vain parit mitskut, viiri ja tämä paita, jonka olen nostanut ansioituneiden urheilijoiden kunnianosoitusten tapaan roikkumaan vintille, en ihan kattoon mutta ylös seinälle kumminkin. Niistä ei kirjaa, kunniakirjaakaan, saisi, hyvä jotta tällaisen blogipahasen.

Kirjavinkeissä
eilen

-4°C  10 + 10 km  411 km/€ 66 h

4 kommenttia:

  1. Eikös Dovlatov asunutkin perheineen Amerikkaan matkatessa ensin Sveitsissä muutaman vuoden - muistanko oikein tuon välietapin? Tämä voisi siis selittää Pravdan, saanut sen käsiinsä Sveitsissä ennen kuin on pakannut kapsäkit uudelleen, myös tuon nostalgisen vanerilaukun.
    Tietenkin voi tehdä taiteellisia ratkaisuja, kuten esim. se että laukkua ei olisi sen koommin koskaan avattu, mikä tekee tarinasta sadunomaisen.
    Hauska kertoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. MM

      eipä Sergei näy muutenkaan yksyhteen kirjoittavan, joten pilkuntarkka on turha olla, kun on nuo alteregot sun muut kommervenkit taiteessa käytettävissä.

      Vahva suositus, Marjatta:
      https://akonkka.blogspot.com/2016/11/puskinin-reservaatti.html

      Mahtaa Dovlatoviin perehtynyt ja hänet kohdannutkin Anita Konkka naureskella tämmöiselle amatööripuuhastelulle Sergein tekstien kimpussa. Mitäpä tuosta: joka tapauksessa herkullisen niukkaa tekstiä tiputtelee Dovlatov - ja varmaan 10-kertainen kielinautinto alkuperäiskielen puhujille.

      Poista
    2. Kiinnostavaa tekstiä Anita Konkalta.
      Minulla onkin Ulkomuseo lukematta - ja taas oitis kirjaston sivuille.

      Poista
    3. MM

      tai mites ois trippi Haminaan pääkallon paikalle Idioottiin nyt kun korona helepottaa. ;)

      Poista