Surumieli-Nerval myös on matkalla, lappaa hullunkiilto silmissä toista toisen eteen, hirttäytyäkseen lopulta ikkunaristikkoon alle viiskymppisenä.
Toista se on jämptin Kantin (1724-1804).
Immanuel kävi kuin kello ja oli säännöllisyyden perikuva: asui ikänsä Königsbergissä, sieltä koskaan poistumatta. Ja auta armias jos asiat poikkesivat totutusta - oppilaan aina puuttunut palttoonnappikin aiheutti omat probleeminsa: yhtenä päivänä oppilas ilmestyi luennolla nappi ommeltuna. Pois piti repiä, jotta uusi muuttunut asia ei olisi Kantin luentoa sotkenut!
Kant oli, poiketen matkakävelijä-Nietzschestä, lyhyempien virstojen mies: tunti per päivä, tasan. Immanuel käveli terveyssyistä ja elikin sitten pari kuukautta vaille kasikymppiseksi.
Kant käveli hitaasti, koska ei sietänyt hikoilemista.
Ja aina yksin, sillä hän halusi koko matkan hengittää nenän kautta ja pitää suunsa suljettuna.
Kävelykokemuksessa on kolme ominaisuutta, kertoo Frédéric Gros kirjassaan Kävelyn filosofiaa:
- yksitoikkoisuus - kävelyn toisto hävittää tylsyyden; kävellessä on aina jotain tekemistä: kävelemistä.
- säännöllisyys - kävely harjoittaa kurinalaisuutta; valmista tulee lopulta, pala palalta, kuten Kantilla jättiläismäinen tuotanto.
- väistämättömyys - Kant teki toistuvasta tunnin kävelystä itselleen kohtalon, tahdon kohtalon, 'jonka avulla Nietzsche määritteli vapauden'.
Turha kai kävelyä, luonnollista toimintaa, on liikaa teorioida. Yksinkertaisesti homma Grosin mukaan lopulta menee näin: - Kun kuljetaan jalan, perille päästään vain kävelemällä.
Harmi kun nämä äijät eivät juoksusta ymmärrä höykösenpölähtävää! Vaikka sillä jos millä saadaan maailman parhain mitään vailla oleva euforinen olo. Minä tiedän maailmaympäryskokemuksella, öhöm!
Mutta jatketaan jalan: ainakin Gandhi kuluu jo tulla kopistelevan.
ed. Thoreau
Hämmästyksekseni olet nostanut aiheiden tasoa. Sinänsä loogista, kun alespäinkään ei pääse. Kantin matkustelu on tunnettu, mutta tuossa kirjassa https://fi.wikipedia.org/wiki/L%C3%A4nsimaisen_filosofian_historia_(kirja) asia kuvataan vähän toisin. Kant asui maaseudulla ja kävi kaupungissa vanhoilla päivillään (jolloin tuotanto syntyi) vain pari kertaa. Voisit selvittää asian, tunnen nimittäin Kantista väitelleen miehen.
VastaaPoistaJV
JV JV
Poistanoh noh! (Maltas ja kysypä Paremmaltas)
- Se tuo Kaliningrad on Turun kaupunkiakin vähäisempi pläntti eli yhtä kaupuntia jos jalka liukumiinaan välillä osuukin.
Sanon ja jatkan:
- Enemmän empiriaa kuin ratiota!
Muuten meistä kaikista tulee aleksityymikkoja.
Puhun ja pukahdan minä Kantia vältellyt mies. :)
Muistin oikeastaan heti kommentin kirjoitettuani, että PT on vain suomentanut Kantia ja väitteli ittestään LW:stä!
VastaaPoistajv
PoistaKielipeli-Wittge olikin vähemmän ration puolella, enemmän empirian kuten yks täällä. Vetäytyikin maaseudulle opeksi.
Järkimies siis W! ;)
Vetäytyikin maaseudulle opeksi." Olen asiaa miettinyt. Einstein oli patenttivirkailija. Se tai open homma eivät estäneet merkittäviä tekoja. Estääkö kykkiminen YO:lla järjen käytön, kun siltä näyttää lopputuloksissa. Tosin kyllä se W:kin tais päätyä proffaksi. JV
VastaaPoistajv
Poista- Älähän hättäile!
Muistatkos muuten kuka tohtorismies tuommosen viisauden ilmoille lähetti ja meni sitten kuitenkin Mai-Britin kanssa naimisiin?
Do dii. Nyt päästiin taas takaisin BB-hommiin. Pakarinen oli LL, ei LKT!
VastaaPoistajv
Poistasepä täällä täälläpäin lääkär on aina tohtor.
Arvoisat vilosohvit hikkaj ja anonymfi
VastaaPoistaNiin eksosfääreissä kiertävät juttunne, ettei maan matonen perässä pysy !
Severi Suhosen medikofiiliopinnoista en tiennytkään.
Vai oliko puhe kuitenkin siitä ´älähän hättäile´-Pakarisesta ?
Sinne raukoille itärajoille rupesi niitä oikeita tohtooreitakin sitten kasvamaan, kun se kepulaisten Kuopion Korkeakoulu, joka sittemmin vaihtanut nimeä parikin kertaa niinku Saska Saarikoski, rupesi lääkärlöitä ja muita kouluviisaita kouluttamaan.
Opettajat sinne piti kuitenkin aluksi lännestä tuoda, jos kuka suostui.
Nykynuorisolähtöiset lääkiritohtorit ovat LT:itä. Se on niiltä kirurgia tippunut tittelistä pois. Se viimeinen parturia ja lääkäriä yhdistänyt linkki.
Voksi, sir
PoistaPertistä Pertistä.
Ota noista lyhennyksistä (LT/LKT) selvää siellä lääkärpuolella!
Meillä aikoinaan erityisopetuksen puolella luku- ja kirjoitusvaikeuksia kuvailtiin LKV-lyhennyksellä. Sitten joku tajusi että sehän on kiinteistöpuolen termejä. LVI taas olis vieny putkimiespuolelle.
Sitten alettiin käyttää LUKI-lyhennystä ja jossain vaiheessa lisättiin puhehäikät mukaan ja saatiin komea PULUKI.
Kai ne eivät saaneet selvää ja kirjoittivat meidän valmistuneiden opettajien kelpoisuudeksi Laaja-alainen erityisopettaja.
Arvoisa erityis- ja yleisasiantuntija hikkaj
VastaaPoistaVox lapsena aikoi sekatyömieheksi.
Sitä tuumi, että siinä on semmonen homma, jossa hallitsee kaikki asiat.
Sittemmin maailmankuva kaventui, ja pienen sektorin osaamiseen piti panostaa koko kouluaika ja sen päälle toiset kakstoista vuotta.
Ja lopulta huomaa ettei ossaa eikä tiijä mittään.
Voksi, sir
Poistakattavaan titteliin tähtäsit, kaikkien alojen tekijäksi! Ainoastaan tuo mies siinä minkä nyt rajoituksia olisi aiheuttanut.
Mitä pienempi homma, sen tarkempi työ ja sen pitempi koulutus.
Meikäläinen selevis puolella ja siitä huolimatta ja vissiin siks, kun vähän hudoihommaa, sieltä täältä kaapimista, merkittiin laaja-alaiseksi.
Teikäläisellä varmaan lukee kapea-alainen siinä tutkintopaperissa.
Arvoisa alojen mittasuhdearvioitsija hikkaj
VastaaPoistaMeikäVoxilla lukee, jotta erikois-, mutta semmosta vielä kappeempaa, sitä suppea erikois-, sitä en hankkinut.
Ois vielä kaks-kolme vuotta vienyt mokoma. Eikä sen jälkeen ois enää tiennyt mitään.
Voksi, sir
Poistaeiköhän myö näillä tittelilöillä loppurykäsy pärjätä! (parjata kirjoitti näppäimistö ensin, vissiin tottunu enemmän äättöämään verbeiin...)