Tietoja minusta

Oma valokuva
SUOMEN ARVOSTELIJAIN LIITON eli SARVin JÄSEN ilman sarvia ja hampaita; exänä: ope, lautamies + vähän sitä sun tätä - ja mikä huvittavinta: humanististen tieteiden kandidaatti HuK

perjantai 1. maaliskuuta 2013

Akseli Gallen-Kallela - kukkulan kuningas 7






Kalevalan päivänä, helmikuun viimeisenä, on suksilta vapaapäivä ja kaupungissa sijoitusilta ja ennen kaikkea Taiteilijakukkulalla Porissa syntyneen ja Tanskan reissulla Tukholmassa menehtyneen Akseli Gallen-Kallelan päivä (1865-1931). Hän oli ensimmäinen kukkulalle haudattu.
Suomen liputkin liehuvat kunniaksemme.
Akseli Gallen-Kallela, alk. Axel Gallén, siirrettiin Slöörin sukuhaudasta Taiteilijakukkulalle vuonna 1943, sen ensimmäiseksi 'jäseneksi', seuraava Selim Palmgren saatettiin hautaa vasta olympiavuonna 1952. Akselin haudassa lepäävät myös hänen vaimonsa Mary (o.s. Slöör) sekä tytär Kirsti.

Aika julman ja karun näköinen, nykyajan mulipäiden noiden voimamiesten näköinen kallo taiteilijalla. Vaan miten paikoin herkkä taide!

Gallen-Kallela on Sibelius, Gallen-Kallela on Kivi, Gallen-Kallela on Paavo Nurmi ja Mannerheim. Eivätköhän ne siinä Suomen peruskivet ole lueteltu hyvin tiheän seulan läpi sihdattuina.

Kalevala ja Gallen-Kallela ovat samaa puuta, kuuluvat yhteen kansakunnan mielessä.

Hän oli Mannerheimin miehiä, valtionjohtajan adjutantti 1919.
19.3.1931 Johanneksen kirkossa Akseli Gallen-Kallelan muistopuheensa kenraali Mannerheim lopetti sanoihin:
 "Aateveli, aseveli, taiteilija, taistelija, Suurmies Suomen, nuku rauhassa."
1-2-3-4-5-6-7-8-9-10-11-12-13-14-15-16-17-18-19-20-21-22-23-24-25-
47-
48-
49-

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti