Juhannusaattoaamuna

"Kun kesäpäivän seisauksen aika saapui, astui mies ulos ovestaan, ja lähti vaellukselle. ...  

Ehkä joku joskus lähtee omalle vaellukselleen, mitä mahtanee ajatella?" KR tänään.

Toinen mies toisella puolella Suomea, tuota toista miestä hivenen nuorempi, lähti niinikään, kertomuksen yllyttämänä, kirkkovaellukselle - piipahdukseksi hän sitä nimitti, koska matkaa kertyi vain vaivaiset puolikilometriä suuntaansa, ja kun kaiken kaikkiaan vielä kovakuntoiseksi itsensä talven jäljiltä laski.

Oli juhannusaaton varhaisimmat hetket käsillä. Elettiin siis tätä aamua.

Mäen päälle päästyään hän kopaisi kirkon ovea, vaikka hyvin tiesi: lukossahan se tähän aikaan aamusta. Istahti kiviportaille katselulle kuuntelulle. Tuuli puuskittain idästä, mutta jyhkeä kirkon seinä suojasi tuulelta, eivätkä itikat eivätkä muutkaan hynniäiset mäentuulissa viihtyneet.

Mies sai siinä istuskella kaikessa rauhassa - Jumala selän takana; vähän tuntui kuin presidenttinä siinä istuisi turvamies näkymättömissä valmiina suojelemaan. Naurahtipa: - Tältäköhän Tupista mahtaa tuntua?

Vakavoitui lopulta käännettyään asentoa niin että näki sankarihaudoille päin; laski eletyt vuotensa, pitkälle pääsi. Sormet alkoivat loppua siinä touhussa. 

Vakavaksi veti - muttei rauhattomaksi.

 

omat  KIRJA-ARVOSTELUT 

Kirjavinkeissä

Silmätkin ristissä

 ristikkoa ratkoessa

Senkin Brigitta Kalpa!

Hyvä ettet yöunia tärvele, pah.  Vähän kuin ristikoiden takana vankina tässä ois ...😋

Siis, vitsi vitsi!

Herkullista puuhaa täytellä tätäkin Senioriope-ristikkoa:

3/2024 näköislehti

Vielä paljon työläämpää, tai no siis hikeä pyyhityttävämpää, puuhaa kuin Auliksen perjantaiset ristikot Hesarissa.

Ihan piti ottaa selvää, kuka kumma tuo kikkaileva ristikontekijä naisiaan on: nimimerkkikö?

Brigitta Kalpa /Annikki Rajaniemen kuvaa

Mitä vielä - elävä immeinen! Kaivelen Senioriopettaja-lehtivuosikertaa 2020 ja kas kas:

  Kuvaristikoiden teko intohimona 

Eläkeläisope mitä pirtein! Ja nämä senioriristikot kuulemma vielä helpommasta päästä siihen verrattuna mitä Iisakin ristikoihin, Suomen Kuvalehteen ja Ilta-Sanomiin laatimansa.

Nämäkö muka kevyttä kauraa? 

- Sopii kokeilla yltä 🠉🠝, yllyttää nimimerkki 'Kokeiltu on':

omat  KIRJA-ARVOSTELUT 

Kirjavinkeissä

Intimiteetti

Rakas Eeva Kilpi  II

I - II - III -

Carlsonko siipeilisi? Pois se meistä. Ei Anna-Riikka mikään Tervo ole, joka Loirilla ratsasti niin räikeästi, ettei saanut kutsua hautajaisiin.

A-R:n suhde Eeva Kilpeen on jopa intiimimpi kuin rakkaus biologimieheensä. Henkistä rakkautta puhtaimmillaan vailla fyysisyyden taakkaa.

Sivulta 149, näin hitaasti etenen, luen:

- Ajatus kirjailijan työn ahneesta hyödyntämisestä on vastenmielisempi kuin luopuminen kustantajan työstä. Jos menettää kirjailijoiden luottamuksen, ei jää jäljelle mitään.

On se nyt uskottava, rehellistä peliä: puhtaalta pöydältä syvä ystävyys.

Vielä on aikaa ystävyyden syventämiseen jäljellä 307 sivun verran ja kuvakavalkadi päälle. 

Uusi pulma syntymässä: Ettei vain keikahtaisi palvomisen puolelle? 

Vaan kyllä tämä A-R:n teksti väkisinkin usuttaa tarttumaan uudelleen Kilven tuotantoon.

omat  KIRJA-ARVOSTELUT 

Kirjavinkeissä

Lehti lakkautuu

Tilasin tilalle kaksi - toisen diginä, toisen perinteisenä paperina. Toinen maksoi kympin, toinen kaksi. Lakkautettu lehti ei maksanut senttiäkään.

Lakkautetun lehden viimeinen numero tuli eilen:

Lukemaan Tästä

Näihin vaihdoin, paperina:

Maailman Kuvalehti

 

Ja vanhasta muistista diginä:

ps

voisko osoittaa jollakin sormella vaikkapa persuja? 😩

omat  KIRJA-ARVOSTELUT 

Kirjavinkeissä

Sylissä Eeva Kilven

Rakas Eeva Kilpi  I

 I - II - III -

Sadan sivun jälkeen yhä arvon: Hyväkö vai huonoko, vai mikä? Onko tämä Eevaa vai, onko tämä kirjan koostajaa: Siipeileekö Anna-Riikka Carlson?

Anna-Riikka Carlson:
Rakas Eeva Kilpi. Nämä juhlat jatkuvat vielä
456 s. WSOY 2024

Tarvitseeko Eeva Kilpi tulkin ymmärtääksemme syvemmän sanoman?

Minä en ainakaan tarvitse: Eeva-fanina ollut sentään Tamarasta /1972 alkaen. Paljon kirjoittanutkin hänestä vähän sinne sun - tänne jopa vuoden ajan.

Mutta, entä kun itse Eeva tuntuu tarvitsevan omalle tekstilleen tulkin: Jotta uskoisi itseensä, nyt ysivitosena (s.1928) - eipä uskoisi!

Ote heidän keskusteluistaan:

Kilpi: "Minuahan jollain tavalla pilkattiin ja minulle naureskeltiin. Ei minua pidetty oikeana kirjailijana."

Carlson: - Se on ihan uskomatonta. Toivoisin, että huomaisit kuuluvasi klassikkojen joukkoon.

Siksikö Eevalla ei ole ollut liiemmin kontakteja muihin kirjailijoihin, kuten

Kaari Utrioon: "En [tunne] lopulta kovin hyvin. Kirjailijat ovat omaperäisiä ja salaperäisiä. Ei heistä näe, minkälaisia ovat ennen kuin on lukenut heidän teoksiaan. Kirjailijoihin pitäisi aina tutustua heidän teostensa kautta."

Anu Kaipaiseen: "Olimme läheisiä, mutta vanhuus jotenkin erottaa ihmisen ystävistään."

Eeva Joenpellosta puhumattakaan: "Hän oli jotenkin yli kaiken. Kuitenkin herttainen. Hän kärsi niin paljon, mutta valitti niin vähän."

Satasivulla siis palloilen, polttelee jo; voi olla että epäilyni Carlsonin motiiveihin häipyvät.

Palaillaan.

omat  KIRJA-ARVOSTELUT 

Kirjavinkeissä

Vastuutonta meininkiä

Ei pitäs, mutta minkäs mahat!

Nimittäin: asettaa EM-kisat EU-vaalien edelle.

Niin vaan teki ikiystävämme Onni Eläkeläinen. Ei edes vilkaissut EU-vaalien tulospalvelua, vaan tuijotti silmät hellinä, kuten on tuijotellut jo perjantaista lähtien aamusta iltaan, kisoja, joissa suomalaiset itkevät ja italialaiset voittavat. Iloiten toki viidensistä ja kuudensista sijoista, joihin jotkut onnekkaimmat urheat urheilijamme ulettuvat, kuten Ella, Ilona ja Aku. 

Etunimillä Onni noita onnistujia kutsuu, niin läheisiksi tulevat suoritus suorituksella. Epäonnistujat saavat Onnilta joskus hyväksynnän, joskus pirullisen kuittauksen tyyliin 'eipäs Tervokaan nyt kikata'.

Toivoopa OE välillä olevansa haastattelupisteen Arffmanin Laura, niin saisi kutsua kuuluvasti aina uuden haastattelu-uhrin ilmestyessä paikalle, niin kuin kunnanlääkärit aikoinaan: 

- Ja seurrraava potilas.

Julmaa touhua tuo huippu-urheilu! 

Miten se katsojankin muuttaa noin aggressiivisen epäsympaattiseksi? Onnihan on viimeisen päälle lempeä köllykkä kaiken kaikkiaan.

No jospa tämä maanantainen päivä palauttaisi Onnimme ruotuun, siksi aitanpolulla astelevaksi isännäksi, optimismi-Onniksi - öken! 

Sitä toivokaamme.

Ainakin aineksia näyttäisi piisaavan kun kisaohjelmaan paneutuu: On Wilman seivästä, Siljan moukaria ja Topin esteitä myöhäisillassa.

Niin, noista EU-vaaleista: kävi se Onni äänestämässä viime tipassa ennen kuin Ellan hypyt alkoivat. Ja sen verran vilkaisi uutisia jotta Li oli valttia ja persuilla meni päin Just Sitä - nimeään.

omat  KIRJA-ARVOSTELUT 

Kirjavinkeissä

Tänään

Ossi Kemppinen ja Arto Rinne:

Työtä ja unelmia - Heinrich Vogelerin Neuvosto-Karjalan kuvia 1930-luvulta

(Tekijät kertovat kirjasta: Pornaisten kirjasto)

Pärskeitä

 Railakasta menoa se oli!

Kolme polskijaa 

- Miten niin kolme?

 

Ks, laiturin vieri!

 Pelaamaan! 

Pelaamaan!

Siinä hötäkässä pallokin pyrki pakoon leikkimökkiin.

Ja kun ei päässyt, halusi asettua mummon päänupiksi!

Pakko oli välillä polskutella:

Sitten taas: Peliä, hei! 

- No vaikka sulista. 

Entäs frisbeessä ...

Kiekkoko koriin? 

Mitäs vielä!

- Eikun etsimään, ruohikkoa tamppaamaan ....

Lopulta koitti ilta ja tuli iltapesun aika:

Näin kuluivat kesäiset hellepäivät ... 

Lomalainen pakkasi reppunsa ja lähti.

Jäljelle jäi tyhjä kenttä - kaipaus ja hyvä mieli.

Myös ikätotuus: runnakot kipeinä - reporankoina mummo ja ukki. 💑

omat  KIRJA-ARVOSTELUT 

Kirjavinkeissä

uusin:

Työtä ja unelmia

Hikisiä kesäpäiviä

 - Nää otetaan aamulla mukkaan! kuvatiedotti ensivisiitille yökuntiin uskaltautuva arvoisa vieras illalla. ⚽⚾ 

- Eiku palloilemaan!

Jotta parin päivän aktiviteetit tässä tiedossa. - Luoja varjele... 💖💔💗

omat  KIRJA-ARVOSTELUT 

Kirjavinkeissä

eilen

Reetta Aalto: Musta aukko

Työtä ja unelmia

Karjalassa

Atrain&Nord, 2024 

 

Nyt on käsissä nostalgiakirja, jonka myötä pääsee takaisin menneeseen Karjalaan:

Työtä ja unelmia.  

E ei P-Karjalaan vaan Venäjän eli Neuvosto-Venäjän Karjalaan. Sinnehän palasteli puolenkymmentä tuhatta ihmistä 1920-30 -luvulla rakentamaan ideaalimaailmaa, sosialismia, jossa tasa-arvo kukoistaisi ja töitä piisaisi. Aina Amerikoista asti riitti tulijoita: 

"Karjalaan matkannut etujoukko toi mukanaan Fordson-traktorin sekä raamisahan ja joitakin välttämättömiä työkaluja. Näillä päästiin alkuun, Vuosina 1926 ja 1927 saapui Karjalaan lisää säteeläisiä Kanadasta. Hei toivat mukanaan lisää konekantaa, toisen Fordson-traktorin auroineen ja karheineen, puimakoneen, itsesitovan leikkuukoneen, myllyn ja erilaisia työkaluja." s.49

Äsh, tuo kaikkihan on tuttua ja moneen kertaan nieltyä, Stalin päätti toisin, ks. esim. Zlopina: Säde-kommuuna. 

Kuvat ovat tämän kirjan idea ja suola: Karjalan tasavallan Kansallisen museon kokoelmissa on 95 piirustusta ja akvarellia noilta ajoilta. Piirustukset ovat saksalaisen Heinrich Vogelerin (1872-1942) teoksia noilta ajoilta, jolloin sosialimin rakentaminen oli parhaassa vauhdissa, vielä puhtaana. Vogeler intoutui aatteesta niin että matkusteli pitkin Neuvostoliittoa ja Karjalan neljällä retkellään piirteli intoa täynnä nuo teoksensa. Ja kuten kuolinvuosiluvusta voi päätellä: vainon kohteeksi joutui hänkin.

Jotenkin on tuntu kuin Karjalan Sanomia lukisi, joka yhä ilmestyy Petroskoissa ja jonka irtonumeroita e-painoksina aina silloin tällöin Öisinajattelija syöttää mailiini; mielihalulla niitä lueskelen - pääsee käväisemään ikään kuin näkymättömänä Niiralan tullin ohi rutiköyhän nostalgisen kauniisti rempottavaan Karjalaan. Eikä tarvitse kiertää Viron kautta.

Museon johtaja Mihail Goldenberg kertoo esipuheessa olennaisen töistä ja tekijästä, sosialistisesta realismista: "Me näemme ripustettuja iskulauseita, huoneiden interiöörikuvauksia, huonekaluja, tekniikkaa, työkaluja ja muuta - kaikki ne ovat historiallisia, kulttuuritutkimuksellisia ja sosiaalisia lähteitä. erittäin arvokkaita ja syvällisiä." 

"Jokainen Voglerin teos on sivu kirjasta, jonka voisi nimetä "Haaveet ja todellisuus" tai "Haaveilijoiden elämä ja kohtalo. Monen tuohon aikaan eläneen elämästä tuli traagista. He joutuivat historian jauhinkivien jauhamiksi, niin myös Vogeler."

Vogelerista

Kirjasta video:

Pornaisten kunnankirjasto

omat  KIRJA-ARVOSTELUT 

Kirjavinkeissä