Kesän 2024 kesäteatterit -sarja
7. Yrjö Kokko: Miglin joutsenet / Oronmyllyn kesäteatteri /Parikkala
 |
| linkki |
Kauneuden ylistys. Mahtavat luonnon kulissit ympärillä. Rinteen alla lammen rannalla. Tervaveneet ja joutsenet. Musiikin lumo. Mikäpä kietoutuessa lämpöiseen luonnon syleilyyn.
Sitten ne säröt. Ihmiset.
Kukapa muu luonnonrauhaa häiritsemässä! Niillä omat kotkotuksensa ja vouhotuksensa.
Ei meillä katsojilla, vaan noilla näytelmän ihmisillä tuolla Karjalan rajamailla kultakäkösten kylässä, jonne saapuu venäläinen munkki omine kieroine valloitusbisneksineen. Rajan rauha rikkoontuu. Voiko ajankohtaisemmaksi viime sodan aikana entiajoista kirjoitettu näytelmä tulla!
Ammutaan joutsen, lyödään puukko selkään. Pirua ja Belsebubia ilmassa.
Se idyllistä.
Olipa ohjaaja onnistunut kaappaamaan koko lammen käyttöönsä ja näyttelijät haltuunsa.
Ja vahvistuipa taas se käsitys, miten energisyys tarttuu vastanäyttelijästä toiseen. Munkki Sergeihän, Timo Lyijynen, tempaisi mukaan, puhalsi täyteen liekkiin myös 'nappikauppias' Perkin, Sami Kääriä.
Suloisia, suloisia olivat ne juontajatyttäret. Entä vaikuttavat, sydämensä toisilleen menettäneet Piata ja Luukka lauluineen: Roosa Honkanen ja Kalle Virtanen! Eikä kenestäkään muusta poikkipuolista sanaa - päinvastoin. Lavastus, puvustus ja koreografia niin kohdallaan kuin olla saattaa. Ai että! Ja Piruhan, Petri Liski, se vasta pirunosansa viimeisen päälle kiskaisi. 😈👿👹
Tyytyväisinä kapusivat katselijat näytöksen jälkeen pitkänpitkät portaat ylös - jotakin kumman juhlavan jumalallista nähtyään.
Vaan ei siinä vielä kaikki. Edessä atria sekä kirkkosalissa Yrjö Kokon elämäntyön valaisu, Timo Huttula, ja ohjaajan sana, Arto Myllärinen.
 |
| tekijät |
omat KIRJA-ARVOSTELUT
Kirjavinkeissä
Jo vain on ollut kulturelli kesä sinulla! Kävinpä minäkin kera elämänsulostuttajan Savonlinnassa khyldyyriä kokemassa, ensittäin oopperassa, jota ennen ja jonka jälkeen liikuimme kansallispuistoissa (Repovesi ja Kolovesi). Koloveden reissulla sattui silmiin Enonkoskella moniaat hiekkaveistokset, oli pidetty kilpailu aiheesta rauha.
VastaaPoistaHienoja olivat...
Teatteri jäi tältä kesältä väliin, ja Olavinlinnan kokemuksen perusteella hyvä niin....
Minulla oli hyvä paikka keskellä penkkiriviä, vaan ei saanu koipea suoraksi. Ensimmäinen puoliaika meni kipristellessä ja ähkiessä ja tuskanhikeä pyyhkien....Väliajalla pyysin vaksilta reunapaikkaa ja sen myös sain, pääsin nauttimaan kulttuurista minäkin - edes sen oopperan jälkipuolikkaan verran.
äej
Poistaoonpa tuota seurannu väliin tuskaistakin taivaltanne ja lomanviettoa kyllä, kommentointi vaan on jääny vähiin tässä 'tijatterikiertue-elämän' syvimmässä syklissä. :)
Meinasin kommentoida polvikipuasi omalla kivulla, joka aikoinaan veti naaman vääräks ja kainalot märiks tuskanhien tippuessa vähän sieltä ja täältä; eikä paikkakaan ihan mitä sattuu ollut, kuten ei sinullakaan nyt: Moskovan sirkus!
Joka siihen aikaan oli toki turvallisempi kuin tämä nykyinen moskovalaiskremliläinen sirkus. Karhut mitään tämän rinnalla!