Pärskeitä

 Railakasta menoa se oli!

Kolme polskijaa 

- Miten niin kolme?

 

Ks, laiturin vieri!

 Pelaamaan! 

Pelaamaan!

Siinä hötäkässä pallokin pyrki pakoon leikkimökkiin.

Ja kun ei päässyt, halusi asettua mummon päänupiksi!

Pakko oli välillä polskutella:

Sitten taas: Peliä, hei! 

- No vaikka sulista. 

Entäs frisbeessä ...

Kiekkoko koriin? 

Mitäs vielä!

- Eikun etsimään, ruohikkoa tamppaamaan ....

Lopulta koitti ilta ja tuli iltapesun aika:

Näin kuluivat kesäiset hellepäivät ... 

Lomalainen pakkasi reppunsa ja lähti.

Jäljelle jäi tyhjä kenttä - kaipaus ja hyvä mieli.

Myös ikätotuus: runnakot kipeinä - reporankoina mummo ja ukki. 💑

omat  KIRJA-ARVOSTELUT 

Kirjavinkeissä

uusin:

Työtä ja unelmia

Hikisiä kesäpäiviä

 - Nää otetaan aamulla mukkaan! kuvatiedotti ensivisiitille yökuntiin uskaltautuva arvoisa vieras illalla. ⚽⚾ 

- Eiku palloilemaan!

Jotta parin päivän aktiviteetit tässä tiedossa. - Luoja varjele... 💖💔💗

omat  KIRJA-ARVOSTELUT 

Kirjavinkeissä

eilen

Reetta Aalto: Musta aukko

Kuusi vierasta Lapista

Ollaanpa edelleen lomatunnelmissa - kirjoista viis, paitsi vieraskirjasta!

Tuli Käsivarresta kuusi odotettua vierasta pariksi yöksi, kilttejä ja tottelevaisia kuin mitkä - kaikki. Valon toivat tullessaan, huhhelle olikin jo valmiina. Vieraskirjaankin kirjoittivat kiitokset ja ylistykset talonväen sanelun mukaan. ❤

Neljä juoksuvierasta Lapista.

Käveltiin naistenlenkki entisen maratonkaverinaapurin kanssa; Pörröä, Voittoa eikä Taistoa otettu matkaan läähättämään. 

Enää ei juostu: ne ajat ovat takana. 

Muisteltiin. 

- Monesko kierros maapalloa sinulla menossa? 

- Neljättä jo pitkälti.

- Meikä jätti yhteen. Enin juoksukutka hiipunu.

- Jänkiä pitkin on rapsakkata rynniä.

Entistä kotimaisemaa kaiholla katseltiin. 

Ei muuta muutosta kylillä, minkä nyt puut olivat kasvaneet ja lihoneet - me emme. 

No se oli erilaistauutta, että kirkon seinillä kiipeilivät maalarit: 'mahtaa olla paahteessa urakkaa nokko' ja 'elä jo muuta virka!'.

Mutta onhan palkkiokin kohtuullinen: 

130 000 eurosta puhuvat.

 

Voi paljon pahemmin muuta virkellä, kuin 

'on siinä sutimista jos raapustamistakin'

 ja

 'onneksi ei kirkko kuulu omistukseen'.

Saunottiin päivän päätteheksi helle pois. 

Vilvoitti. 

- vähä jottei kunnon munalöylyjen jälkeen holotnan puolelle kääntynyt olo patiolla! 

 omat KIRJA-ARVOSTELUT 

Kirjavinkeissä

- Huh hellettä!

huokas ukki kun lapsen lasten kanssa telusi monen monta päivää. Välillä piti kesken kaiken kiireen oikaista itsensä, vakkautua omaan rauhaan, jotta taas jaksaisi mekastaa.

Päivät pääksytysten pärskyteltiin.

Iltaisin lämmitettiin sauna, päästiin hellettä pakoon. Saunan jälkeen ei helle tuntunut missään. 

Imaistiin iltapala ja köllähdettiin yöpuulle Unton yöpuuhia ihmetellen: Unto ei saanut yöllä nukkua, mutta päivällä oli pakko!

Sitten selvisi, että Unto olikin pöllönpoikanen, jonka isä toi Pikkuisen munasen kanssa yökotiin helikopterilla joka ilta töihin mennessään. Ja aamulla, kun työt loppuivat, haki Unton ja Pikkuisen munasen kotiin. Kerran Untosta yön aikana oli tullut isoveli kun munasesta oli putkahtanut Pikkuinen pöllösisko, ja kopterin kyytiin lehahtikin kaksi matkustajaa. 

Harmi vaan kun kotona, melkein heti, piti ruveta päiväksi nukkumaan, jotta taas yöllä jaksaisi yökodissa puuhailla, puissa kiipeillä.

- Hyv'' yötä, toivotti ukki luvut luettuaan.

- Hyvää huomenta! kuului vastaus haitarisängystä. 

Ja kohta jo syvässä unessa oli koko lukusakki.

Siitäpä päättelemään, mikä on totta ja mikä satukirjan satua! 

omat KIRJA-ARVOSTELUT 

Kirjavinkeissä

Leinot pois! ja

kakskutoset tantereelle  ...

Minnekä se nyt tuommoinen hötäkkä heti kun autosta ulos?

- Eikö syötettäs ensin karja, se lehmä?
- Ukki voip syöttee.

ja kylpemään.

Löytyi koko hellepäiväksi vilpoisa paikka ja muutakin tekemistä kuin äpäre.

Sängyssä sitten illlan tullen enimmän helteen hellittäessä oli kirjojen vuoro: Sanna ja pikkuveli, Kolmikko päiväunilla. Ja Se sikakirja jossa Roopen vuoro oli kattaa pöytä.
Roopehan tuo olisi sietänyt pistää kylpyyn ammeeseen omenapuun juurelle, siitähän jäi vedet kaatamatta.

- Viijäänkö?
- Ei viijjä, se kastuu ja lypistyy.

Pikkuhiljaa kylpijän pää painuu syvemmälle pielukseen. Keskustelu tyrehtyy, silmät jo luppasevat ja kohta sulkeutuvat. Kumpainenkin kylpyveikko sujahtaa unien vesiin.

Laulut saavat jäädä aamuun ja huomiseen päivään.
Niin parempi, sillä jos ukki olisi päässyt vetäisemään koko osaamisrepertuaarinsa Lasten parhaat laulut -kirjasta, ne Saku sammakot, Hans vili vilit ja Täti Moonikat sun muut Varikset, siinä metakassa ei olisi nukkunut - pi-pir-Pöllökään.

KIRJA-ARVOSTELUT 
*** myös