vaan:
Dokumentti kaaleista, mustalaisista, missä Karl von Schoultz ensimmäisenä suomalaisena kaajeena yrittää päästä sisälle mustalaiskulttuuriin painumalla tummien sekaan. Kulkee heidän mukanaan, opettelee kieltä, tutustuu ihmisiin ja heidän tapoihinsa, viettää aikaa mustalaiskuninkaan Vihreässä talossa Vallilantiellä Helsingissä ja on kutsuttuna vieraana Kalle Hagertin Kallenpäivillä, lopulta kummisetänä tämän lapsenlapselle Mauri Manne Lennart Hagertille, 19 muun kummin lisäksi.
Ensimmäinen Sultsin reissu Vihreään taloon oli hukkareissu: isäntä ei ollut paikalla. Koska "Kalle Hagert oli Tukholmassa" niin kuin Elli-rouva oli linnatuomion ilmoittanut.
Tukholmasta kirja alkaakin, kun kirjailija lentää jymistelee vuorokoneella vuoden 1950 lokakuussa Ruotsin mustalaiskuninkaan Johan Dimitri Taikonin hautajaisin ja pääsee tutustumaan tämän sureviin omaisiin muistojuhlassa, jonne paikalliset valkolaisvalokuvaajat kieltäytyivät ehdottomasti menemästä. Puukkoa pelkäsivät, koska 'Valkoisilla ei ollut asiaa juhlapaikalle'.
Sultsipa meni sinne ja menee eli pääsee kirjassa moneen muuhunkin paikkaan, minne kaajeilla ei asiaa ole.
Karl von Schoultzin kirja Huoleton heimo on ilmestynyt vuonna 1955 Lahden Kirjapaino- ja Sanomalehti-Oy:n kustantamana. Käsiini saama kappale jo repaleinen, vähän kuin sisältönsäkin. Kalvakkakin.
Mutta sopii muistaa:
" mustalaisten elämää esittävä kuvaus on aina kalpea käytännön rinnalla", niin kuin tekijäkin muistuttaa joistakin mustalaistutkija Georg Borrowin (1802-1881) muistelmakuvauksista.
Kirjasta on luettavissa totta ja legendaa aina lukijan kuin myös tekijän oman uskon mukaan.
Tekijä hyppyyttää lukijaa sinne tänne niin ajassa kuin paikassakin: Mustalaisten vaellus Intiasta Eurooppaan; Unkarin primakset; Ranskan ikiaikaiset Euroopan mustalaisten markkinat ja vuosittaiset Musta Saaran pyhimysjuhlat, viikkokauden menot Les-Saintes-Maries-de-la-Merissä löytyvät Huolettomasta heimosta siinä missä nappularattailla suomalaista maaseutua ajelevat kiertolaisetkin.
Ja tietysti Kalle Hagertin (1911-1970) elämää lapsuuden Karjalasta Vallilaan vuoteen 1955 saakka.
Kalle Hagertin myöhemmistä vaiheista kertoi Kallen pojan Allanin kanssa 1959 avioitunut ja 1967 eronnut valkolainen Tuula Saarto vuonna 1975 ilmestyneessä WSOY:n kirjasarjan Legenda jo eläessään kirjassa Kalle Hagert.
Saarto mainitsee kirjassaan myös Sultsin, tosin väärin kirjoitettuna, ja hänen ansionsa:
"Ensimmäinen julkisuuden aalto ei olisi ollut mahdollinen ilman Kallen henkilökohtaista pr-miestä, toimittaja-kirjailija Karl von Schoulzia. Kalle Antoni teki uupumatta työtä julkisuuden saamiseksi mustalaisasialle. Hän katsoi sen välttämättömäksi tässä vaiheessa, kun rakennettiin uusia suhteita valkolaisten ja mustalaisten kesken. Juuri hän loi nämä vuosikymmenen häät." ks. Häät-video
Vaan mitä Sultsi mahtoi etsiä Riäkkylästä? Ja miten ylipäätään pääsi sinne hommiin läpi seulan, jossa taatusti eroteltiin poliittisesti ja muutenkin vääräuskoiset.
VastaaPoistaOlihan siellä kyllä koulupuolella (tai kirjastossa) muitakin, eikös joku maankuulu runoilija? Ja peruskouluun taijettiin männä ennen muita.
EJ
Poistasanos muuta - ja oli täällä pari vuosikymmentä, jota aikaa ei missään hänen tiedoissaan pahemmin ilmoitella.
Oli lopettanut ennen pitäjään tuloaan kirjojen kirjoittamisen Seikkailu Suezilla ja Siinailla jäivät viimeisiksi, ja mies oli kirjailijauransa heitettyään vasta 38 v.
Ois voinu aivan hyvin vielä kirjoittaa, samalla vastata kysymyksiisi, kirjan Seikkailu Ämeriäkkylässä.
Aronpurohan se meillä valtakunnallisesti ja maailman mitoissakin runoili: http://hikkaj.blogspot.fi/2014/06/
Hyvät romanihenkilökummastelijat hikkaj ynnä E J
VastaaPoistaJospa sillä Sultsilla ei ollut Ämeriäkkylästä mitään hyvää sanottavaa ... ja kohteliaana miehenä ei ikävistä asioista halunnut kirjoittaa ? - Ei ollut vielä saanut vihiä Caymanin kultaharkkovarannosta ?
Mustalaisista on meikäläisellä kolmelta eri aikakaudelta omakohtaisia muistikuvia:
1) Kemiössä 1950-luvulla mustalaisleiri asui aika ajoin teltoissa kirkon viereisellä mäenrinteellä. Kunnanisät lahjoivat sopivalla rahasummalla katraan siirtymään naapurikuntaan, Sauvoon tai Perniöön.
Lukutaito oli vielä hakusessa. - Kerran koulumatkalla pari nuorta mustalaismiestä pysäytivät meikäläisen ja kysyivät osaanko lukea !
No, osasin. - Näyttivät kauppakirjaa, jonka pyysivät lukemaan ääneen.
Oli tullut ostettua hevonen ... meikäläisen isäukolta !.
En toki maininnut olevani tulkinnassani jäävi :)
Lainaksi saamiansa linjaalirattaita eivät mokomat palauttaneet :(
2) Helsingissä 1973 tehdessäni lääkärin kotikäyntejä, kävin ekaa kertaa rakennetussa kerrostalossa kalustetuissa huoneissa asuvien mustalaisten asunnossa ... oli lapsi sairastunut. Osasivat lukea niin isä kuin äiti.
Tai ainakin siltä vaikutti.
3) Vaasassa mustalaisperhe asuu samassa kerrostalorapussa kuin meikäläinen. Kerrosta ylempänä.
Muuten ei pukeutumista lukuunottamatta mitään eroa huomaa, jos hurreihin ja finnjäveleihin vertaa ... kuin että jumalattomasti on sukulaisia aina kylässä :) Ja auton renkaanvaihtoon tarvitaan kerrallaan kuusi miestä !
Yksi perheen sukulaistyttö on juuri kirjoittanut ylioppilaaksi, ja yksi sukulaispoika tappanut miehen.
Kotoutuminen on 500 vuodessa hyvin edennyt.
Voksi, sir
PoistaSultsi tuossa Huoleton heimo kirjassaan suunnitteli (1950-luvulla) Suomeenkin mustalaisnäyttämöä / teatteria, koska taitavia laulajia ja esiintyjiä olisi löydettävissä huru mykky ja monessa muussa maassa asiassa oli edistytty jo pitkälle.
Tavallaan Sinullahan on nyt näyttämö edessäsi - njuta av.
Kaiken kaikkiaan niin Sultsi kuin Saartokin puhuvat koko ajan mustalaisista eivätkä romaneista, joka on alunperinkin mustalaiskielinen ei suomenkielinen sana.
Minusta se on hieno, reilu ja kuvaava sana siinä missä moni muukin pitkän historian takaa tullut termi.
Älytöntä ja suorastaan epäkorrektia on mennä nykyaikaistamaan, epäkäytännöllistämään selkeää termiä niin kuin monen muka turhaa painolastia saaneen sanan kanssa on käynyt.
Arvoisa mustalaiskulttuurin asiantuntija ja puolestapuhuja hikkaj
VastaaPoistaLaulajia ja lauluyhtyeitä on väestöosuuteensa nähden runsaasti. Heti tulee mieleen Hortto Kaalo ...
Mustalaisten määrä, noin 10 000 henkeä on vain parisen promillea Suomen väestöstä.
Tuossa itäisen turvesuon laidalla olevassa tuppukylässä, Seinäjoella, järjestetään vuosittain oikeat paremman luokan laulukilpailut, Tangomarkkinat, joissa kilpailijoina ja jopa voittajinakin on mustalaisia ollut enemmän kuin ne 2 promillea !
Joten joko on geeneissä eroja, tai pyrky kovempi kuin valkolaisväellä.
Toisaalta ei tieteen saralla juuri mustalaisen mustalaista meinaa löytyä.
Muistan kun Tampereen yliopiston lääkikseen 1970-luvun alussa pestattiin kahdeksan ensimmäistä proffaa.
Yksikään ei ollut mustalainen.
Mutta kaksi oli juutalaisia ! Ja tuota porukkaahan on Suomessa vain 0,4 promillea väestä.
Taisto Tammi oli ihailemistani tangolaulajista paras.
VastaaPoistaVoksi + EJ, sirit
PoistaPiti taas selata, KL 5.3.2009 nimim. hikkaj kirjoittaa uudet rillit hankittuaan:
"Näki niillä ainakin Imatran teatterin Rakkauden rikkauden, Taisto Tammen elämäkertaa ja lyhyttä 33-vuotista elämää. Helmikallio lauloi paremmin kuin Tammi. Niskavilloja nostatti ja kyyneltä silmäkulmiin pusersi." http://hikkaj.blogspot.fi/2009/03/
Vaan eikäs Markus Allanin äänessä ole ripaus olavirtaa!
Hyvä tangolaulajaluokittelija E J
VastaaPoistaJoo, tämä Lundbergin Taisto syntyi puoli vuotta myöhemmin kuin meikä-Vox, mutta nuorena vei tuoni.
Siis vanhemman polven laulajia, vähän niinku Danny tai Hector.
Mutta rankingissa on paras niistä, joita ihailet !
Entä absoluuttisesti ... jos otetaan lukuun myös ne, joita et ihaile ?? :-)
Näin uuvvenvuuvven absolutistina en kyllä välttämättä noita tangolaulajia ihhaile.
PoistaHyvä kryptisen selityksen mestari EJ ja arvoisa helmiä kallioille kylvävä hikkaj
VastaaPoistaJos ja kun ei E J tangolaulajia ihhaile, niin mikäs se on tämä T Tammi ?
"Ihailemistani paras" !!?? Kaikista nollista lukuarvoltaan suurin ?
Entä se tuon Helmikallion paremmuus silloin 2009, noin 30 vuotta Taiston hiljennyttyä ?
Eipä siinä kultakurkkuja tarvita, kunhan ääni vähän pihisee !
Rehellisyyven nimissä on myönnettävä, etten itekkään ymmärrä, mitä oon "uuvvenvuuvven absolutistina" tullut ajatelleeksi, mutta kaiketi siihen jotain korkealentoista sisältyy. Absintilla ei ollut osuutta asiaan.
PoistaVarsinkin hienot sanat saavat uuvvenvuuvven ajattelijan aatokset solmuun. Olis kai pitänyt availla useammin sivistyssanakirjaakin, jonka puoliväkisin saivat mulle kaupattua 1975. Tosi harvoin oon sitä tarvinnut.
Ehottomasti aion tämän vuuvven aikana selevittää itelleni, ihhailenko tangolaulajia vai en ja mikä on Tammen asema tässä kokonaisuudessa.
EJ + Voksi, sirit
Poistanäin ulukopuolisena rauhanmiehenä ja paxaajana lainaan mahtavaa lastenlorua, mikä voi johtaa ratkaisevaan johtopäätökseen tammikuun Tammi-Taistossanne:
'Tammi tietäjän on puu
- tammen alla viisastuu."