Uutiskirje yliopistolta

Muistavat alumnia, lähettävät silloin tällöin toisinaan Uutiskirjeen, josta irrotan tällä kertaa BB-/ Ukraina-pottujuttuja vahvistavan tiedon:

"Tutkimuksessa selvisi, että mitä enemmän opiskelija seuraa sotaa, sitä enemmän hänellä on masennusoireilua ja opiskelu- ja työkykyä häiritseviä ajatuksia."

Mukana tutkimuksessa olivat Suomen lisäksi Kanada ja Saksa. Lue tarkemmin.

Tulos koskee yliopiston opiskelijoita, mene tiedä opettajiakin, sekä heijastellee myös alumnien elämään. Siis vaaran paikka!

Joten unohdetaanpa sota ja pyyhkäistään tästä Hirvaskankaalle hurvittelemaan. 😁🎰

Irtiottosarjaa I 

jatk.

omat  KIRJA-ARVOSTELUT 

Kirjavinkeissä

Ei kukaan Saimaa enää lue

Saima-lehti ei enää ilmesty, ei vaikka postilakkokin loppuisi.

Alumni sai taas kolumnin aiheen kun luki viimeistä Saima-lehteä. Hetkinen! Siis viimeistä, eikä viimeisintä?
Ei. Vaan viimeistä. Tämäkin alumnin elämän piriste siirtyy nettiin paperilta, jotta tieteen sanoman vastaanottajajoukko paisuisi.

Se on slut mikä slut.

"Kun tieteen julkaisuissa siirrytään kohti avointa julkaisemista, pitää tämän tapahtua myös yliopistojen ajankohtaisviestinnässä. Tästä on myös kyse nyt käsillä olevasta Saima-lehden uudistuksessa, jossa printtilehti korvataan sähköisellä uutiskirjeellä."

Noin pääkirjoittaa Itä-Suomen yliopiston rehtori Jukka Mönkkönen ja kolauttaa Saiman hengiltä.

Tulipa alumnillemme hätä ja hoppu tai oikeastaan ei, sillä nythän tätä kuolinnumeroa voi selailla aina elonpäivien loppuun saakka, sillä tuoreemman numeron päällevyörymisen uhkaa ei enää ole.

Huoletta voi jättää lukuja väliin, myöhentää tämmöisiäkin kiinnostavia kuin

• Nanopartikkelit lisäävät vehnän kasvua
• Neuroflamenttimittauksesta uusi työkalu otsalohkodementian diagnostiikkaan
• Fotoniikka osana tulevaisuuden arkea
• Unibruksismia voi mitata kotona edullisesti ja helposti ...

Alumnimme voi huoletta keskittyä omaan alaansa, erityispedagogiikkaan tai oikeastaan pedagogiikkaan ylipäänsä, sen uusiin tuuliin eli niihin, joita alumnimme ajoi takaa jo omassa opetustyössään, sen minkä tuolloin uskalsi.

Sen minkä uskalsi? 

Nii-in, ei sitä kuulemma uskaltanut paljon poiketa yleislinjoista, koska piankohta tuli joku mittarimato kirkonkyliltä tai ylemmiltä tahoilta mittaamaan ja änkkäämään, jotta ettehhän ettehänte näillä keinoin yllä millekään tasolle.

Flippaus soveltuu vuorovaikutuskoulutukseen, lukee lehdessä.

- Siis mikä? kysytyttääkö siellä?

 Käänteinen opetus 

'tarkoituksena kääntää opetus nurinpäin eli antaa luentomateriaali opiskelijoille ennen yhteistä tapaamista esimerkiksi videolla tai muutoin teknologiaa hyödyntäen.'

Flippaus on, sanokoot mitä sanovat, erittäin hyvä oppimismuoto sellaisille jotka eivät osaa ottaa joukolle puhumista/opettamista vastaan. Yksilönä perehdyt ensin kotona asiaan, ja johan avautuu sitten osaajan esitys tutuntuntuiselta ja ymmärrettävältä päänupissa - panee kysymään asiantuntijalta syvempiä kysymyksiä.

Korkeakouluopetuksesta puhuu Saima, mutta hyvin sovellettavissa kaikille asteille.

Alumnimmeko alkaa kaipailla takaisin työnkurimukseen! Eikö hän muista niitä inhottavia sunnuntai-iltapäiviä jolloin mahassa alkoi kurnia ja mieli ankeutui iltaa kohti?

Eiköhän hän rauhoitu kun mustutamme noista päällekäyvistä unta nakertavista maanantainvastaisista öistä, sorasilmistä jotka vessan peilistä aamutuimaan tuijottivat.

Asetuhan alumnimme, hitto soikoon! Lue vaikka Saimasta tuo juttu otsalohkodementiasta, taikka Naiset Lutherin rinnalla, esim.

KIRJA-ARVOSTELUT

*** myös

Ismo Alanko kunniatohtoriksi

alumnin minikolumni

"Eikö director cantus olisi riittänyt? Tai musiikkineuvos niin kuin Danny? Tai coitus interrupt..."
- Noh, noh, alumni, älähän höpäjämään ala taas!

Alumnimme lukee Itä-Suomen yliopiston Saimaa, vuoden 2019 ykkösnumeroa, joka alaotsikossaan täsmentää: HYVÄLLÄ TIETEELLÄ ON TEKIJÄNSÄ. VASTAISKU HUUHAALLE.



12.6.2019 filosofian kunniatohtoriksi vihitään
rockmuusikko Ismo Alanko

Ja Saiman takapuolesta jostain kaivelee otsikon potun otsikoksi.
On siinä haukkomista taas kerrakseen. Itse kun ei ole humanististen tieteiden kandidaatin arvostaan korotettu, vaikka eläkkeellä jo. Ja Ismo Alanko vielä alta kuuskymppinen poikanen (s. 12.11.1960).

Sitten edes pikkusen helpottaa kun lukee muita  vihittäviä tiedenimiä: piispa Wille Riekkinen, motonet Harri Broman, Erkki Liikanen... evakkoreki-Erkkikö, ks. kuva?

muita kunniatohtoreiksi vihkaistavia

"Vaan minkäs teet ja olkoon kehnot", huokaa alumnimme.
Äkkää sitten lehdestä että ovat perustaneet uuden ainejärjestön Joensuuhun: Tietojenkäsittelytieteen opiskelijoilla on nyt Skripti ry, Kuopiossa jatkaa Serveri.

Alumnimme siirtyy omiin opiskeluaikoihinsa ja opettajaksi leipomisiin, muistaapa miten tuolloin me perustimme POPSIn.
"Näkyypä tuo olevan yhä voimissaan, logot sun pelit kehiteltynä."

 

"Vaan jotta kunniatohtori!" Ei pääse ajatuksesta irti, ei sitten millään. Samaa sutii.

- Valittiinhan Päätalokin kunniatohtoriksi Oulun yliopist...

"No se on ihan eri asia!"

Murahtelee. 

Ei auta. Ei edes syötti tehoa.

Ei hellitä alumnimme ihmetys, taitaa olla nyt vähän ärtsyllä päällä tämänpäiväisen ilmastonmuutoksen vuoksi. Föhn-tuuliko puhaltanee sekaisin rauhallisen miehen mielen, lämpöaalto kun vie hiihtohanget ja ladut pehmentää - pehmentänee alumnimme siinä samassa puhalluksessa.

Olkoon, kehno, jääköön Saimansa kimppuun! 

Lisäke

ja II

ansio tämäkin ?

🏂 hiihdot 16+5 km / 471 km//€= 73  h

KIRJA-ARVOSTELUT
*** myös

Viisas posti - Saima

Jonain päivänä posti kantaa laatikkoon Seuraa, Apua, Seiskaa niin että hirvittää nostaa postia laatikosta, toivoo ettei vain kukaan näkisi makua. Toisena päivänä tilanne muklahtaa ääripäähän: saisi ohikulkijatkin nähdä miten viisas veikko tuossakin talossa asuu!
Ettei tässä nyt mitään manneja olla, joille tuli vain Tex Willer.

Eilen säteili tämmöinen intelligenzia! Oli älykköpäivä - mikäpä silloin onkiessa postia laatikosta hitain vedoin. Jos Hesaria ei lasketa mukaan niin kappas: Saima tuli, Pentti tuli sekä Kritiikin Uutiset.
Unohtui siinä kesäinen hellepäivä, ylenäijä.
Ja loppui turha haihattelu pyöräretkestä luonnonhelmaan.

Saimasta sananen tänään, Kritiikin Uutisista huomenna ja Pentin kirjasta yli:

'Saima on Itä-Suomen yliopiston sidosryhmälehti, joka esittelee yliopiston toimintaa, ihmisiä ja saavutuksia. Lehden levikki on noin 9 000 kappaletta. Yliopiston opiskelijoiden, henkilöstön ja alumnien lisäksi lehti tavoittaa yhteistyökumppanit, viranomaiset sekä vaikuttajat ja päättäjät alueen lisäksi valtakunnallisella tasolla.'

Väitöskirjoja minä sieltä lähinnä haen ja etsin; petyin - ennen kuin löysin linkin verkkolehteen ja sen kautta triväitöksiin, joiden Juhani Peltosen kaltaisesta sanailottelusta saa parhaimmat kielelliset kiksit. 3 väitöstä kiksimalliksi:

• Fotoluminesenssiä voidaan vahvistaa kultananotangoilla ja hilarakenteilla
• Valon polarisaation ja koherenssin mittaaminen nanosirottajilla
• Molekyylimallinnus selkeyttää bentoniittisavihiutaleiden rakennetta

Runollista!
Kaunista!
Tärkeää!

Kunnes palaamme arkeen:

Rupiliskon suojelua voidaan tehostaa rajoittamalla avohakkuita ja kaivamalla uusia lisääntymislampia. Ville Vuorio 1.4.2016

Ja pääsemme asiaan:

Kaunokirjallisuuden kaksoisolento on mahdollinen myös reaalitodellisuudessa. Hannu Poutiainen 18.3.2016

Monta monta luettavaa kohtaa Saimasta löytyy, kuten Tulevaisuuden mikromoottori kuljettaa lääkeaineen kasvaimeen.
Ja entäs tämä: Magneettikenttä altistaa mutaatioille tulevissakin solusukupolvissa. Siis syöpiin johtava magneettikenttäaltistus jo pienilläkin volyymeilla: muutaman teslan säteily vaikuttaa genomin epävakaisuuteen. Ei tarvita voimalinjoja, jotka leukemian ja alzheimerin sairastumisriskiä lisäävät, sillä jo kodinkoneiden sähkökentillä on siirtymäriskinsä solusukupolviin.

Äläkä vaan erehdy kiikarin kanssa tutkailemaan, mitä se mökkinaapurin aurinkoa ottava rva auringonottotuolissa rellotellessaan lukee, ja sinua muka vain kirjan nimi kiinnostaisi.
Syyllistyisitkö näpistykseen?
Ei nyt niin kaukaa sentään?!

- Rikos se kumminkin on, antaa rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen lehdessä ymmärtää. 

Menovihje:

Aika ja paikka: 31.5.2016 klo 13, Agora AT100, Joensuun kampus

Hallintotieteiden lisensiaatti Virpi Anttosen valtiosääntöoikeuden alaan kuuluva väitöskirja  
Prerogatiivista presidentin valtaoikeudeksi.
Tutkimus armahdusvallan kerrostumista valtiosääntöoikeudellisessa ja oikeushistoriallisessa kontekstissa, erityisesti vuosien 1917–1921 Suomessa.