Kun perilliset yrittävät syödä äitinsä

Kesän 2024 kesäteatterit -sarja

9. Minna Lindgren: Vihainen leski  / Kontiolahden kanavateatteri /Mönni (75 km)

 "Simeoni, tällä kertaa liehutukka, Onni Hyrkäs, oli ja on aina persoonallaan muista erottuva ja irtoava. Mieleenjäävän hyvä." hikkaj 7

Ei auta kuin toistaa, nyt täällä eilen: 

linkki

Louhitalolla Simeonina, nyt Kontiolahden kanavateatterissa Ollina ja ennen kaikkea kiinteistövälittäjä Sami Siltasena. 

Voi veljet!

Aina erottuvana, kuten Jokela, Kandolin, Manni & co elokuvien sivuroolien taitajat esiinpuskevina mainioina mieleenjäävinä - niin; plussaa vapaudesta myös ohjaaja Tero Sarkkiselle.

Olihan taas pläjäys, perillisten ahneudesta, koko väeltä, niin esittäjiltä kuin täydeltä katsomoltakin. Kaikki sujui ja salamoi. Ohi pyyhältävä ukkonenkin antoi omat aplodinsa lämmittävän auringonpaisteen jälkeen. Kiittivät näyttelijät varmaan luojaansa: mikä onni, että läpimäräksi esityslavan kastellut saderyöppy tuli vasta lavalla joogatun kohtauksen jälkeen.

No, olisihan se naurunpyrskähdyksiä aiheuttanut Minä olen tatti, Arto Petri Juhani Korhonen, kasvanut vielä suuremmaksi osassansa, kun taas Minä olen Pöllö, Kauno Kirjosiiipenä, Aimo Salonen, vissiin kastunut perhosena lentokyvyttömäksi.

Näkynee selvästi, jotta tämä katsoja oli varsin innostunut näkemästään ja kokemastaan näytelmästä, myös esityksen mikittömyydestä! 😂

Hyvä kuin mikä koko konkkaronkan vetämänä, sekin Ulliksen, Kaisa Piiroinen, yllättämä sotahullu bisnesmän, Erika Myller - ai että mikä stand up! Eikä Pikeltäkään, Krista Haataja, energia tuntunut loppuvan, ei sitten millään. 

Tähän on lopetettava, etteivät kehusanat lopu. Kiitos.

ps 1

On vielä pakko lisätä se järjestysmieskin, niin yleisöystävällinen, ettei toista. Häneltä kysyinkin pois kiiruhtaessamme sillan korvassa katsomokapasiteettia. - 400, sanoi ja jatkoi, - tänään teitä oli 350.

fb

Kesän 2024 kesäteatterikäynnit -  

etäisyydet

1/10 Markku Pölönen (Roukalahti / Liperi - 30 km)

2/10 Tiina Brännare & Eppu Nuotio (Risti / Liperi - 60 km)

3/10 Maria Jotuni (Rääkkylä - 3 km)

4/10 Tiina Markkanen (Potoskavaara / Kitee - 50 km)

5/10  Agapetus (Tohmajärvi - 50 km)

6/10  Ella & Miika Eronen (Möhkö / Ilomantsi - 125 km)

7/10 Yrjö Kokko  (Oronmylly / Parikkala - 107 km)

8/10 Marita Kärkkäinen  (Värtsilä / Tohmajärvi - 76 km)

9/10 Minna Lindgren  (Mönni / Kontiolahti - 75 km)

10/10 perinnetarina / Tomi Kervinen  (Sinkkola / Joensuu - 55 km)

omat  KIRJA-ARVOSTELUT 

Kirjavinkeissä

Ottiatuota!

Pikkisenä poikana oon viimeksi nähnyt tämän Teuvo Pakkalan Tukkijoen. Silloin täällä kotikulmilla tuolla pian maankuulun Paksuniemen Satamakahvilan toisen saunan, sen Turtialan puoleisen, rannassa ihasteltiin miten upeasti Päivisen Reino Tolarina livautteli Ottiatuotaan.

Nyt isona poikana vielä komeammassa paikassa veden välkkeessä Jakokosken museokanavalla otettiin uusiksi. Iso riemu meillä siellä oli puolin ja toisin, kun Kontiolahden Kanavateatteri pisti isolla porukalla parastaan, tukin kulkemaan.

Ottiatuota tuli taas eläväksi ja Pölhö-Kustaa, joka ajan oloon on vakiintunut vinksahtaneen ihmisen tavaramerkiksi. Herttaisen säälittävä orpopoika, lempeän luottavainen, sydämeen käyvä - semmoinen se on ja semmoiseksi sen teki kenkä kädessä taivaita tuijotteleva äitiään hakeva Venja Laakkonen.

Näin yön nukkumisen jälkeen ponnahtavat silmille monet eilisen hahmot. Tietysti Ottiatuota-Tolari ekana aapiskirjansa kanssa, jotta akanmieheksi pääsisi vielä vanhoilla päivillään; Tenho Kuronen osasi olla Tolarina, ottiatuota!
Tokana tuo saamarin luihu Rättäri, johon Sakari Soikkeli upposi kuin veihti voihin, en paremmin sano. Onneksi joutui lopulta Pietolan isannuuden sijasta astiantiskuuseen.

Kunhan ei kolmantena lilluisi tässä edessä Päätalon sanan mukaan tyskälihainen Pietolan talon tytär Sirkka, jonka Jenna Julkunen teki elävän lihalliseksi ja luonnolliseksi ja josta Turkka, Kari Rissanen, sai ehtoisan emännän ja pääsi naimakaupan myötä isännäksi isoon Pietolaan.

Pietola, Timo Parkkonen, vähätöinen mutta kuuluvaääninen isäntä, näkyy nousevan seuraavaksi eilisillasta tähän estradille. Sitten mökintyttö Anni, Mervi Hodju, heittäytyvänä eläytyjänä ja heti perään koko uskovaisten akkakööri etunenäkkäänä ärhentelijänään Poro-Pirkko, Mia Halonen.

Alun kolmattakymmentä esittäjää kaiken kaikkiaan siellä vilisteli lehminä ja sammakkoina ja ties minä, niin että katsomonkin piti kiskoja pitkin liikkua asemiin.
Kanavan vesikään ei jäänyt pelkäksi taustaksi vaan sitä pitkin sestottiin jos soudettiinkin. Ääntä riitti kaikilla, siinä ei mikrofoneja tarvittu. Takuulla on ollut työtä ja tuskaa saada näin iso urkko toisenakin talvena toiseksi kesäksi näin upeasti hoidettua kokoon. Miettikääpä kaikin: amatöörivoimin!
Ramakka esitys.

ps
Ai niin yks yllätysesittäjä siellä tukkilaisena jenkkasi, entinen lyskanpoika, luokkakaveri Sorsan Manu. En uskaltanu männä taiteilijaa häirihtemään, ois vielä männy repliikit sekasi, vaan laitanpa näin jäläkeenpäin terkut: Ihan kelevollinen suoritus.