Tietoja minusta

Oma kuva
Vanheneva ja haurastuva: ilman sarvia ja kohta varmaan hampaita; exänä: ope (luokan-, erityis-), lautamies + ties mitä - ja mikä huvittavinta = humanististen tieteiden kandidaatti HUK. Tällä POTULLA eli potalla ähistään omanlaisesti, ylen viisaita vältellen. (Blog content may be published in part or entirety by any print, broadcast or internet/digital media outlet, or used by any means of social media sharing.)
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ukki. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ukki. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 24. huhtikuuta 2022

Ukitusta ja mummotusta

"24.4. su  Vilinätä

ON NOITA MITÄ LEVITELLÄKIN

klo 8.50
Pelit ja pensselit tuntuvat jatkuvan lattioilla toisissa huoneissa! 😍 Ukki sen kuin makoilee ja niitänäitä näpyttelee.😊
Vasta eilen aukaisin talon kivijalan tuuletusluukun; hyvä että lumen takaa erottui - vieläkään. 
Puro sentään on herännyt tontin alareunalle lirkittämään: siihen mikäs ei ole kaatuessa rähmälleen käpyjä uitellessa.
Jotta säpinää meillä. 💏
jatk. ip

klo 16.37
Ui siinä purossa ankkakin eikä vain poika.



Kirjavinkeissä tänään (sopivasti)
Ann-Mari Lemmetyinen: Toiveiden ja huokausten talot



tiistai 6. heinäkuuta 2021

- Huh hellettä!

huokas ukki kun lapsen lasten kanssa telusi monen monta päivää. Välillä piti kesken kaiken kiireen oikaista itsensä, vakkautua omaan rauhaan, jotta taas jaksaisi mekastaa.


Päivät pääksytysten pärskyteltiin.


Iltaisin lämmitettiin sauna, päästiin hellettä pakoon. Saunan jälkeen ei helle tuntunut missään. 
Imaistiin iltapala ja köllähdettiin yöpuulle Unton yöpuuhia ihmetellen: Unto ei saanut yöllä nukkua, mutta päivällä oli pakko!


Sitten selvisi, että Unto olikin pöllönpoikanen, jonka isä toi Pikkuisen munasen kanssa yökotiin helikopterilla joka ilta töihin mennessään. Ja aamulla, kun työt loppuivat, haki Unton ja Pikkuisen munasen kotiin. Kerran Untosta yön aikana oli tullut isoveli kun munasesta oli putkahtanut Pikkuinen pöllösisko, ja kopterin kyytiin lehahtikin kaksi matkustajaa. 
Harmi vaan kun kotona, melkein heti, piti ruveta päiväksi nukkumaan, jotta taas yöllä jaksaisi yökodissa puuhailla, puissa kiipeillä.

- Hyv'' yötä, toivotti ukki luvut luettuaan.

- Hyvää huomenta! kuului vastaus haitarisängystä. 

Ja kohta jo syvässä unessa oli koko lukusakki.

Siitäpä päättelemään, mikä on totta ja mikä satukirjan satua! 

Kirjavinkeissä

lauantai 11. tammikuuta 2020

Ukin leikit

Makailee U, ei I-I eikä V, aamuvuoteellaan täyskuisen [O] yön jäljiltä silmälautojen vängätessä sitkeästi silmien peitoiksi.

Kohta ne tulevat ja pääsee oikeasti leikkimään. Eivätkö nuo silmätkin siitä kirkastune.

Varhemmin aamusta on leikkinyt blogien kanssa ja löytänyt yhden helmen Laatublogilistaltaan eli Salusjärven Ladunvalvontayksiköstä: Seppo J. Tannisen Seppo-Zen-Selällään blogista tuoreen kirjoituksen Miksi taide on tylsää. Kerennyt vihjata siitä jo Bittiparatiisiin asti. Ei mitään tavanomaista höpinää siellä, niin kuin täällä suksien siteistä sun muista arkiongelmista.

U iloitsee Zenistä. Ja tulevasta päivästä, vaikkei tänään taida urille ennättääkään.


+6,1°C 🏂 hiihdot 11 + 12 km/383 km/ € = 60 h

torstai 7. marraskuuta 2019

Ukki pohdiskelee positiivisesti

"Onneksi Kaikkein pyhin kuuluu Tammen Keltaiseen kirjastoon, joten kansipaperit voi väärine takakansitietoineen heittää roskikseen", kirjoittaa eilinen kirjallisuuskriitikkomme, tuleva ukkikin, nuoruuden huumassaan korjattuaan takakansitiedot Faulknerista.
Kummallinen loppuyhteenveto.

Sillä kirja ilman kansipaperia on kuin aitanpolulla astelematon emäntä - herranen aika!


Mutta kai tämä pikkuvarpunen, vihreätussikätönen 'suvun kaikkein pyhin, nuorimmainen, pikkuinen ihanainen tytönkiäpä' myötätunnosta ja ukin korjaustyötä täydentääkseen jatkoi kansien korjaamista kelvollisimmiksi.


Niin ukki arvelee, myötämielin. Ja potkaisee jalallaan lisää vauhtia
EI EI EI 
älkää nyt luulkokaan että kiikkustuoliin: suksineuvoihin - ja antaa mennä niin että lumi heinikossa pölähtelee, ihan vasikaksi itsensä taas tuntien.

🏂 hiihdot 12 km/ 53 km/€ = 9 h


tiistai 30. heinäkuuta 2019

Leinot pois! ja

kakskutoset tantereelle  ...

Minnekä se nyt tuommoinen hötäkkä heti kun autosta ulos?

- Eikö syötettäs ensin karja, se lehmä?
- Ukki voip syöttee.

ja kylpemään.

Löytyi koko hellepäiväksi vilpoisa paikka ja muutakin tekemistä kuin äpäre.

Sängyssä sitten illlan tullen enimmän helteen hellittäessä oli kirjojen vuoro: Sanna ja pikkuveli, Kolmikko päiväunilla. Ja Se sikakirja jossa Roopen vuoro oli kattaa pöytä.
Roopehan tuo olisi sietänyt pistää kylpyyn ammeeseen omenapuun juurelle, siitähän jäi vedet kaatamatta.

- Viijäänkö?
- Ei viijjä, se kastuu ja lypistyy.

Pikkuhiljaa kylpijän pää painuu syvemmälle pielukseen. Keskustelu tyrehtyy, silmät jo luppasevat ja kohta sulkeutuvat. Kumpainenkin kylpyveikko sujahtaa unien vesiin.

Laulut saavat jäädä aamuun ja huomiseen päivään.
Niin parempi, sillä jos ukki olisi päässyt vetäisemään koko osaamisrepertuaarinsa Lasten parhaat laulut -kirjasta, ne Saku sammakot, Hans vili vilit ja Täti Moonikat sun muut Varikset, siinä metakassa ei olisi nukkunut - pi-pir-Pöllökään.

KIRJA-ARVOSTELUT 
*** myös

tiistai 2. heinäkuuta 2019

Äpärettä lehmälle

Pikkuinen Hankkijan-mies porhalsi lastenistuimessa suurella valkoisella autolla pihaan ja remmit auki saatuaan hyppäsi suoraan aisoihin kiinni. Sitä mentiin.
- Ootapa niin ukki ottaa viikatteen, niin saahaan nyhettyä apilaita kärriin.

Eipä joutanut pikkinen mies pahemmin oottelemmaan, vaan paineli kärri eellä alas aitan taa.
- Tule jo, ukki!

Ukki sieppasi viikatteen saunan liiterin seinältä ja liipan oven päältä varmuuden vuoksi, viime kesän jäljiltä kun oli terä.

Katkesipa tuo ensi hätään vanhalla terälläkin ja lastattiin kärri kukkuralleen porukassa, käsin, ei siihen hankoa tarvittu, sen verran pienestä kuormasta oli kuitenkin kyse. Sitten lähdettiin nousemaan takaisin pihamaalle, missä lehmä jo vartoili.
Käytiin noustessa keskustelua:
- Sillä mahtaa Tutulla olla näläkä jo kun ei oo tänä päivänä vielä saanu.
- Etkö oo antanu?
- En oo kun oon ootellu sinua.

Siinä se seistä harotti koivun katveessa nälissään, lehmä.
Mutta enääpä ei hätää ollut kun purettiin kuorma miehissä sen eteen ja se pääsi märehtimään.
Hyvä että ehdittiin kärri sivuun siirtää.
- Jätetäänkö tää tähän viereen niin pääsee sen alle varjoon?
- Jätettään.



KIRJA-ARVOSTELUT
*** 
myös

maanantai 10. huhtikuuta 2017

Imukka suussa heinälaatikossa

Pääsiäisen alla
I Hiljaisen viikon ehtoosananen - malkamaanantaina

Ukki verestelee kirjasta lapsenhoitoa - tarttuu välillä kynään ja alleviivaa:
"Se, että lapsi pidetään ulkoilmassa, ei ole mikään syy luopua sen ruokkimisesta määräajoilla, jonka merkityksestä ennen on puhuttu. Kun ruokailemisen väliaika on 3 tuntia, voipi tavallisesti joutua kotiin syöntiajaksi. Mutta ellei sitä voi, saattaa ottaa mukaansa pullon; se on vaan hyväksi lämmitettävä ennen lähtöä ja pantava villavaatteen sisään, tahi mikä on vieläkin parempi – voi ottaa mukaansa pienen heinälaatikon, jossa on tilaa kahdelle pullolle; siinä pysyvät pullot kyllä lämpiminä. Rintaa voi lapsi saada niin hyvin ulkona kuin sisälläkin. Kaikki, mitä on sanottu lapsen tavasta maata imukka suussa, pitää paikkansa niin ulkona kuin sisällä huoneessakin."
Ukki vähän hätääntyy: - Heinälaatikko! ?
Vetää hiljaiseksi.
Imukka sen sijaan ei huolta tuota.

?
  
_________KIRJA-ARVOSTELUT
*** myös