Tietoja minusta

Oma kuva
Vanheneva ja haurastuva: ilman sarvia ja kohta varmaan hampaita; exänä: ope (luokan-, erityis-), lautamies + ties mitä - ja mikä huvittavinta = humanististen tieteiden kandidaatti HUK. Tällä POTULLA eli potalla ähistään omanlaisesti, ylen viisaita vältellen. (Blog content may be published in part or entirety by any print, broadcast or internet/digital media outlet, or used by any means of social media sharing.)
Näytetään tekstit, joissa on tunniste lapsenlapsi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste lapsenlapsi. Näytä kaikki tekstit

tiistai 17. syyskuuta 2024

Lähtöruutu


Kävivät ja lähtivät


Ovat ne kaikki! 
Kenen tahansa. Aika epeleitä, suloisia. 
Ai että! 
Niin kuin Hänkin mainio mulipää kakkatehtailija.

Mutta ei auta: leivän perään etelään lähdettävä on ... ...  ja miun muihen mukana. 
Vilkuttelenpa 
ja työnnän nokkanykeröni lähtöruutuun. 
Näinikkään:
- Nähhään!
Kirjavinkeissä
tänään
(muuan haistattelu 👀😅😤)

tiistai 30. heinäkuuta 2019

Leinot pois! ja

kakskutoset tantereelle  ...

Minnekä se nyt tuommoinen hötäkkä heti kun autosta ulos?

- Eikö syötettäs ensin karja, se lehmä?
- Ukki voip syöttee.

ja kylpemään.

Löytyi koko hellepäiväksi vilpoisa paikka ja muutakin tekemistä kuin äpäre.

Sängyssä sitten illlan tullen enimmän helteen hellittäessä oli kirjojen vuoro: Sanna ja pikkuveli, Kolmikko päiväunilla. Ja Se sikakirja jossa Roopen vuoro oli kattaa pöytä.
Roopehan tuo olisi sietänyt pistää kylpyyn ammeeseen omenapuun juurelle, siitähän jäi vedet kaatamatta.

- Viijäänkö?
- Ei viijjä, se kastuu ja lypistyy.

Pikkuhiljaa kylpijän pää painuu syvemmälle pielukseen. Keskustelu tyrehtyy, silmät jo luppasevat ja kohta sulkeutuvat. Kumpainenkin kylpyveikko sujahtaa unien vesiin.

Laulut saavat jäädä aamuun ja huomiseen päivään.
Niin parempi, sillä jos ukki olisi päässyt vetäisemään koko osaamisrepertuaarinsa Lasten parhaat laulut -kirjasta, ne Saku sammakot, Hans vili vilit ja Täti Moonikat sun muut Varikset, siinä metakassa ei olisi nukkunut - pi-pir-Pöllökään.

KIRJA-ARVOSTELUT 
*** myös

tiistai 2. heinäkuuta 2019

Äpärettä lehmälle

Pikkuinen Hankkijan-mies porhalsi lastenistuimessa suurella valkoisella autolla pihaan ja remmit auki saatuaan hyppäsi suoraan aisoihin kiinni. Sitä mentiin.
- Ootapa niin ukki ottaa viikatteen, niin saahaan nyhettyä apilaita kärriin.

Eipä joutanut pikkinen mies pahemmin oottelemmaan, vaan paineli kärri eellä alas aitan taa.
- Tule jo, ukki!

Ukki sieppasi viikatteen saunan liiterin seinältä ja liipan oven päältä varmuuden vuoksi, viime kesän jäljiltä kun oli terä.

Katkesipa tuo ensi hätään vanhalla terälläkin ja lastattiin kärri kukkuralleen porukassa, käsin, ei siihen hankoa tarvittu, sen verran pienestä kuormasta oli kuitenkin kyse. Sitten lähdettiin nousemaan takaisin pihamaalle, missä lehmä jo vartoili.
Käytiin noustessa keskustelua:
- Sillä mahtaa Tutulla olla näläkä jo kun ei oo tänä päivänä vielä saanu.
- Etkö oo antanu?
- En oo kun oon ootellu sinua.

Siinä se seistä harotti koivun katveessa nälissään, lehmä.
Mutta enääpä ei hätää ollut kun purettiin kuorma miehissä sen eteen ja se pääsi märehtimään.
Hyvä että ehdittiin kärri sivuun siirtää.
- Jätetäänkö tää tähän viereen niin pääsee sen alle varjoon?
- Jätettään.



KIRJA-ARVOSTELUT
*** 
myös

sunnuntai 5. elokuuta 2018

Jokohan rupeis

Päiväkirjaan 2018

Sukupuuhun III merkintä, ed.

4.8. la
"Jokohan ruppeis vauvelia oottammaan, vai tulisko odotusajasta vielä liian pitkä?
Eikä sitten vois juuri muusta kirjoittaa..
Jääköön vielä huomiseen ja ylihuomiseen odotus, niin voi tänään käydä asentamassa jääkaapin paikoilleen, tai eihän siinä mitään asentamista 25-kiloisessa ole. Paitsi oven kätisyyden muuttaminen."

5.8. su
"Mitä vielä pitkä!
Yöllä oli tullut pojalta viesti:
 Tyttö tuli jo."

Pienokaisen kunniaksi:

KIRJA-ARVOSTELUT
*** 
myös

maanantai 9. heinäkuuta 2018

Nallenappivillatakki

Pitkästä aikaa tännekin yks RAIKU**

NALLENAPPIVILLATAKKI

- elämänpituiselle
matkalle
Vartoomassa vihreämpi ruoho?

  Hennoilla harteilla
suoja:
sinikeltanallenappivillatakki.
a-
    la
           mä-
                           keen
                             keen  
             mä-
    lä
Y-
     
- tarpeen tullen vaihdettava pakki.


**
20 ja 18 tai 18 ja 20.
Siinä RAIKUILUN vuoden 2018 tarkennettu, toki vain ohjeellinen, tavumääräsääntö; joskus voi, saa
ja pitää lipsahtaakin.
(Raiku-runous, myös tusina-runoudeksikin kutsuttu, on perussuomalaista prepostelurunoutta. Uusiutuva ja ajassa pysyvä runoilu sisältää pääasiassa kulumassa olevan vuoden ilmituoman tavumäärän - joskus tosin tarpeen vaatiessa jopa puolensataa tavua, mikä on ehdoton katto ja takaraja - joko useisiin riveihin ripoteltuina tahi yhden rivin pötkynä pudoteltuna.)

KIRJA-ARVOSTELUT
*** 
myös

sunnuntai 1. tammikuuta 2017

torstai 3. marraskuuta 2016

Sukupuuhun II merkintä

Kummallista: eilen keskipäivällä haudattiin - tänään keskiyön tunteina synnyttiin.

Hääpuheen jälkeen on aika lisätä kääröön käärö: lapsenlapsi.
Poeka.
Niin maan herkkä hetki. Taas.


Nyt vaan kirja vuodelta 1904 auki ja ohjeita jakelemaan!
 
"Sillä tottumuksella on sitä suurempi valta, kuta aikaisemmin se otetaan käytäntöön; ja lapsen vastenmielisyys märkänä olemiseen - niin sanoakseni lapsen synnynnäinen puhtauden-tunto - tylsistyy samassa määrässä, kuin lasta opetetaan "porsaaksi".
Lasta on alettava pitelemään tarpeenteolla, kun se on tullut 6-8 viikon vanhaksi - sitä ennen siitä tuskin on hyötyä. Joka kerta kun lapsi otetaan ylös, pidellään sitä tarpeenteolla ja useammin ja useammin tekeekin se silloin pidellessä tarpeensa. Kun tällä tavoin on menetelty pari viikkoa, niin kehitetään edelleen asiaa; jos lapsi ei tahdo tehdä tarvettaan kun sitä pidellään sitä varten, vaan tekee sen kohta jälkeen, tulee sitä torua, näyttää märät rievut ja antaa sille hiljainen lyönti."