Tietoja minusta

Oma kuva
SUOMEN ARVOSTELIJAIN LIITON eli SARVin JÄSEN ilman sarvia ja hampaita; exänä: ope (luokan-, erityis-), lautamies + vähän sitä sun tätä - ja mikä huvittavinta: humanististen tieteiden kandidaatti HUK

torstai 26. marraskuuta 2020

Harmin paikka!

Anni Kytömäen haastattelu paljon ennen Finlandia-palkinnon voittamista

Kyllä minä Elonkehän 3/20 jutun Kytömäestä luin, ja ylöskirjasin, jotta tuo kirja Margarita on luettava joskus, muttei vielä, koska pahus on yli kuussataasivuinen ja Kirjavinkkeihin lukematta liuta kirjoja. 

Harmi sekin, kun en tuosta Kytömäen rompsusta täällä potussa sanallakaan maininnut, vaan keskityin Yrjö Kokon LaulujoutseneenMikko Kallionsivun reportaasiin, jota Elonkehästä lukea tihrasin.

Numeron luettuani, siirsin lehden jo lähtövalmiiksi peilipöydälle, minne kaikki luetut ja joutavat lehdet joutuvat edelleen jaettaviksi. Muille lehdille löytyy helpostikin ottajat, mutta Elonkehän kohtaloa joutuu surkuttelemaan: se kun ei kelpaa kuin Mattibuulle.

Ja koska Matsbuu-kollegaa en ole nähnyt muutamaan viikkoon - onneksiko? - niin sen kun käyn koppaamassa Elonkehän tähän ja luen Anni Kytömäen haastattelun uudestaan.

Sirusia siitä teille Kirsi Haapamatin haastattelemasta Kytömäestä - Olkaa hyvät!

(Ai niin ennen sitä vielä eilisillan tv-haastattelusta jäi soimaan: 'Soitan pianolla kirjan ennen kuin sen sitten kirjoitan, sulavampi niin; sanat jotenkin pahasti kolisevat toisiaan vasten.'  Jotenkin noin sen ilmaisi Anni, sanojen ja nuottien välisen tuntueron; Areenasta voisi tarkistaa.)

  • Toivon, että romaanieni kautta vaikutan ihmisiin tavalla, joka joskus näkyy heidän toiminnassaan;
  • puolustettavien uhkien vyöry on usein ylitsekäyvä;
  • - En ole luonteeltani sellainen, joka hakeutuu konflikteihin, mutta luonnonsuojelutyössä on pakko. En olisi jaksanut tehdä koko työuraani tällä alalla. (Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin aluesihteeri)
  • Linkolan tekstien löytäminen viimeisteli ajatusmaailman syvänvihreät sävyt.
  • 'Kultarinta on kansallisaarre.'  Linkolan kommentti Annin ensikoisromaanista. Sukupolvien suhteesta luontoon kertova 644-sivuinen Kultarinta oli Finlandia-ehdokkaana.
  • Kytömäki on sijoittanut kirjoistaan saamansa rahat metsiensuojeluun. Kirjailijalla on suojelumetsää nelisentoista hehtaaria. (mm. Raippaluodon maankohoamisrannikolla)
  • Lapsettomuuden taustalla ovat mm. ekologiset syyt.
  • - Elän modernia elämää, mutta kerään marjoja, sieniä ja villiyrttejä. En syö lihaa.
  • - Luontoihminen voi olla vaikka liikkuisi vain takapihan metsässä.
  • Ei tarvitse olla erakko ollakseen luontoihminen.

Joten Kippis! hänelle ja Finlandialle. - Toivottavasti vältyt somekonflikteilta.

Kirjailija Anni Kytömäki, s.1980. Teokset: Kultarinta (2014), Kivitasku (2017), Margarita (2020), Gummerus.


täältä > KIRJA-ARVOSTELUT 

7 kommenttia:

  1. Eipä oo sattunut aikaisemmin silmiin Kytömäen teoksia. Vaikka aihe on mielenkiintoinen, yli 600-sivuiset kauhistuttavat. Juuri aloittamassani Kalevalan kulttuurihistoriassa (SKS 2008) on vain 578 sivua, ovat tosin kahden kirjan kokoisia ja tiheällä präntillä. Onneksi on isoja kuvia paljon. Hankin kirjan tuoreeltaan, mutta vasta nyt ehtii lukemaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ej

      ei oo Siun kirjas sängyssä mahan piällä luettava, ei!

      Muutamien kustantajien kirjat ovat keveitä, vaikka oisivat paksujakin, eli aika paljon kirjojen paino heittelee (taara) - vaan niinhän ite kirjotuksenkin (netto).

      En muuten ihmettele jotta oot siirtäny ko. kirjas lukemista aina tuota tuonnemmaksi. :)


      Poista
  2. Terve mieheen! Valamon Reiska se täällä kommentoilee, pitkästä aikaa. Margarita oli ihan ekoja k u u n t e l e m i a n i (ääni)kirjoja. Lasikirjakatto murrettu? Ä-kirja ei kestä torkahteluja. Kevyttä hommahan tuo kuuntelu kuitenkin on. Mutta. Elämän paradoksaalisuutta: Aloitin juuri Markus Leikolan uusimman. Painettuna, 1082 sivua. Nenäni ei kestä torkahteluja sen kaa. Reiska_L

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Reiska, valamolainen

      mukava yllätysvierailusi. Löysit vielä perille.
      Olisiko ollut jokin aana: illalla katsoimme tallennetta Valamon historiasta.

      Mie en vielä äänikirjoihin taivu, kun en muutenkaan siedä vieraita ääniä korvassa kii. = ei kännykkää vieläkään.

      Muistapa tiedottaa Leikolasta viimeistään puolentuhannen sivun jälkeen.
      ps jos ei nenä kestä niin ei sormihankasetkaan.

      Poista
  3. Reiska Valamolainen ilmoittaa, että "tehtävä" suoritettu. Markus Leikolan 1000-sivuinen Teidän edestänne annettu on luettu. Meni aikaa. Hiihtääkin pitää, 5-päiväinen työviikko minulla siinä. Ja ne Rinnakkaisteokset. Leikola saa siivet, jos... historia kiinnostaa, juutalaisuus ja Israel mietityttää, sielu sietää holokaustia ja Raamatun latinaksi kääntyminen on mielen päällä. Leikolan romaanin tapahtumat voisivat olla totta, mutta yhtä hullunmyllyä ne ovat. Leikolan eka romaani jo mielessäin.

    VastaaPoista
  4. Menee melkein mainokseksi? Unohdin biologi M.Leikolan romaanista ehkä tärkeimmän. Bakteerit ja virukset viettävät siinä hillitöntä menoa. Reiska V.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Reiska Valamolainen

      Onnittelen läpäisystä.
      Kyllä nuo mammutit palkitsevat lukijansa, kun vaan sitkeästi paneutuu. Harmi että elämässä on muutakin touhua. Onneksi tätä ikää on pian kuin Akakilla parhaimmillaan, ja voi jo muun touhotuksen hiljalleen siirtää sivuun - paitsi hiihtämisen umpihankeen.

      Joyceen on kyllä paneuduttava ennen poishiipumista näiltä maailmanmarkkinoilta; saas nähdä jos vielä Tolstoikin sitä ennen perinpohjin kaiveltava ennen poistumista.

      Salama, Mukka ja Lehtonen on jo täysin skalpeerattu ja Haanpää, Päätalo, Kilpi ainakin.

      ps
      ks.
      https://www.city.fi/blogit/hikkaj/melkomoinen+retkisoutu/127534

      Poista