kävi hienoja odotettuja vieraita
Omat autonkuljettajat sun muut pukijat heillä.
Vaihdettiin ajatuksia heti rapuilla ulko-ovella.
- Pierulainen, sanoi toinen vieras, toista alempaa nousevaa vierasta osoitellen.
- Sukunimikö?
- Pierulainen, toisti pikkinen mies. Ei kai ymmärtänyt kysyjän kysymystä. Jatkoi naurusuin: - Pissi.
- Etunimikö?
- Höpsö! Sellasta nimeä kellään! Eikä kakkapökälettä.
- No mitäs ne sitten?
- No kun sillä on vielä vaipat. Siks.
- Vieläkö muuta?
- Kakkapylly.
Toinen vieras ei puolustautunut. Vissiin koska kaikki oli totta, piti kutinsa. Tai ei vain viitsinyt kuluttaa vähiä sanojaan moiseen roskaan.
Piti puhuman syvällisempiä, kai. Tunteista sun muusta. Ne jutut jäivät.
Osoitettiin kyllä vahvasti monella tavalla päivän mittaan, koko kirjo.
Kaiholla vilkutettiin vielä ikkunoiden läpi kun arvoisat vieraat kuljettajineen ja pukijoineen aikanaan katosivat risteyksestä ylöspäin.
Ja tuoreet muistot jäivät - ynnä lattialle läjä:
uusin: Riitta ja Topi Uosukainen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti