Tietoja minusta

Oma kuva
SUOMEN ARVOSTELIJAIN LIITON eli SARVin JÄSEN ilman sarvia ja hampaita; exänä: ope (luokan-, erityis-), lautamies + vähän sitä sun tätä - ja mikä huvittavinta: humanististen tieteiden kandidaatti HUK

sunnuntai 23. kesäkuuta 2019

Kirja varmasti julki

Ei näytä enää olevan konstikaan julkaista omatekemä, itsekirjoittama kirja - viis veisata otavien nyreydestä.
Ei, älkää peljätkö = en aio - paree pysyä repostelun puolella: pal helpomp arvostella tuotosta kuin tuotostaa.

Muuten vaan kahtelin juhannusjoutenolossani, Hesarin koko aukeaman aulisristikon ratkonnan lomassa, jotta mistä noita rommaaneja ja runoja noin paljon sikiää, kuin itikoita kuunaan.

Yhden pesäpaikan löysin täältä:


Eikä maksa maltaita, ja levityskanavatkin valmiina.
  • 'Teoksesi luetteloidaan kirjakauppojen ja kirjastojen tietokantoihin'
  • 'Jokaisesta myydystä kirjasta sinulle tilitetään kirjailijanpalkkiota, jonka suuruudesta päätät itse'
  • 'Vähimmäispainosmäärää ei ole'
Ja luvassa paljon muuta helpottavaa yksinkyntävän auraajan kivikkoiseen peltotyöhön.

Joten hopi hopi kyntö- ja kylvötöihin siitä halukkaat halulliset!

Siellä on jo nyt meille laiskemmille, jotka vain luemme toisten tuottamaa, runsaasti kelpo satoa korjattavaksi, heti kättelyssä.
Voisi aloittaa vaikka näistä:



Tai niin kuin meikä tästä, tai sitten nuista sadoista muista  ks.

pssst
vähän varpaillaan on kuitenkin oltava, jottei kävisi niin kuin Äejälle, joka jostakin kumman syystä mutta hyvillä mielin sanoi irti yhteistyösopimuksensa BoD:n kanssa parit kirjat julkaistuaan.


KIRJA-ARVOSTELUT
*** 
myös

7 kommenttia:

  1. Eiköhän myökin vielä joutessamme. Rummukaisen Otto aloitti 74-vuotiaana vakavissaan, ja viimeinen taisi tulla satavuotiaana. Kirja per talavi. Kesät kasvatteli mansikoita. Ite kauppasi polkupyörällä talosta taloon ajaen. Ihmiset oikein oottelivat. Lopulta esmes miljoonat usalaiset tunsivat telkkariohjelmasta satavuotiaan "Pykälävaaran Päätalon" saavutukset.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ej

      Toinen iäkkäänä aloittanut oli tämä Tohmajärven Ville Kuronen, jos muistat. Häntä hehkuttelin Karjalaisessa oikein viimeisen päälle esikoisromaanista
      'Ei kuu kuule eikä päivä näe'.
      Pitäs ihan kerrata mitä hänestä irti sain.

      Päätalolaisittain sanottuna: Huppailehan! (jotta syksyllä taas jaksat kuvitella) :)

      Poista
  2. Kyllä tuossa omat mutkansa on. Markkinointi ei edes oikeilta kustantajilta suju, siihen voidaan panna rahaakin, mutta järki puuttuu.

    Sitten on se, että jo vuosikymmeniä sitten kirjoittajan odotettiin oikeastaan hommaavan tekstin, iskevät otsikot, kuvat, kartat ja kannen suunnittelun (layoutia saattoi kustantajakin viilata). SIINÄ mielessä BoD:ssa on vähän uutta. Lähinnä siitä varoittaisin, että tekstinkäsittelyn muuttaminen paperiseksi painokseksi on vaikeaa, itse en ole koskaan edes yrittänyt, ja sitten jakelu. E-kirjan ulkoasu tulee melko itsestään, ohjatusti. Samoin jakelu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri tänään sain Linkedinin kautta viestin. Kun firman nimen googlasin, törmäsin tuollaiseen varoitukseen (monen muun ohessa) https://justpublishingadvice.com/new-authors-beware-of-scam-agents-and-publishing-sharks/

      T.JV

      Poista
    2. jvon

      kokemus puhuu, varoittava ääni rinnassa.

      Toista se oli ennen: ks. Kuros-Ville tänään potusta.
      Painettu mikä painettu, korkeintaan kriitikot tekstiä sorkkivat, kun nyt kaikenmaailman ketkut ja ketaleet.

      Poista
  3. Kah, saatan syyn kertoakin.
    Olen surkea myyjä, ja näitä ns teoksia myytiin omat ostot mukaanlukien noin 110 kpl.
    Tienestiä ei tullut, enkä sitä odottanutkaan.
    Maksoi masterointi alle satasen vuodessa, vaan alkoi tuntua haaskuulta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. äej

      ei ihan Päätalon lukemia, siis. :(
      Vaan jäipähän ikkuinen muisto muistojen kätköön. :)

      esim. tänne:
      https://www.kirjavinkit.fi/kirjailijat/stenman-ari/
      taikka tänne:
      http://hikkaj.blogspot.com/2014/10/kaksi-kirjaa-muiden-edelle.html

      Poista